Sikaa säkissä rapakon ylitse?

Julkaistu:

Näkökulma
Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista on luvassa transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta, josta EU ja Yhdysvallat neuvottelevat. Pelättävissä on kuitenkin, että rapakon ylitse ollaan kauppaamassa ja salakuljettamassa myös sikaa säkissä.


Saksassa pelätään, että Euroopan unionin (EU) neuvottelijat olisivat alttiita antamaan amerikkalaisille liian paljon periksi suljettujen ovien takana ja yksipuolisen markkinahenkisesti. Pahimmassa lipeämisvaarassa olisivat kuluttajansuoja, tietosuoja, tekijänoikeudet, patenttilainsäädäntö, geeniruoka ja kulttuurituet.

Tuoreessa muistissa ovat pahamaineiset Acta-neuvottelut piratismista ja tekijänoikeuksista. Onneksi neuvottelut epäonnistuivat. Neuvotteluissa valmisteltiin viimeiseen saakka salassa lobbaajia myötäileviä ja demokratiaa halventavia kumileimaesityksiä. Esitykset hylättiin europarlamentissa.

Ei olisi kuitenkaan yllätys, jos vastaavia esityksiä yritettäisiin taas ajaa läpi tuttuun tapaan. Siksi täkäläisessä julkisuudessa on jo esitetty hurskas toive, että jotkut neuvottelijat rohkaistuisivat whistleblowereiksi eli paljastajiksi. Näin salaisista neuvotteluista saataisiin Actan tapaan tietovuotoja.

Parasta olisi tietenkin sitoa neuvottelijat tiukemmin demokraattiseen päätöksentekoon ja kansalaismielipiteen kuuntelemiseen. Tätä palvelee Ranskan läpi saama vaatimus, joka oli ennakkoehto neuvotteluille. Vaatimuksen mukaan neuvottelijoiden on saatava esityksilleen EU-maiden hyväksyntä ainakin kulttuuria koskevissa asioissa.

Ranska taisteli
Saksankin puolesta


Ranska on toiminut "kulttuurisen poikkeuksen" (l'exception culturelle) puolesta vuoden 1993 Gatt-kauppaneuvotteluista lähtien.

Ranska on perustellut poikkeusta sillä, että kulttuurihyödykkeet ja -palvelut ovat luonteeltaan erilaisia kuin muut tuotteet. Siksi niitä ei saisi jättää vain markkinoiden armoille.

– On hyvä, että ranskalaiset ovat niin kovapintaisia, kiittää Monika Grütters Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehden haastattelussa. Grütters on Saksan liittopäivien kulttuurivaliokunnan kristillisdemokraattinen (CDU) puheenjohtaja.

Ranskalaisten kovapintaisuus on sitäkin tärkeämpää, koska Saksan hallitus on katsonut kulttuurin puolustamista läpi sormiensa – tai jopa tietoisesti vähätellen.

Saksan hallituksen talousministeri Philipp Rösler (FDP) varoitti toukokuussa, että neuvottelut voivat vaikeutua, jos yksittäisiä kysymyksiä vaaditaan jätettäväksi ulkopuolelle. On oletettu, että tähän piikkiin menisivät osaltaan myös hallituksen lepsuilu NSA-urkintaskandaalin selvittämisessä ja tietosuojan vähättely.

Grütters korostaa, että Saksakin on allekirjoittanut vuonna 2005 Unescon sopimuksen kulttuurisen moninaisuuden suojelemiseksi. Kulttuurin moninaisuutta suosivat täällä muun muassa yleisradiotoiminta, kirjastot, kirjojen hintasidos, kopiomaksut ja tuet eri esittäville taiteille, kuten musiikille, teatterille tai elokuville.

Kulttuuri muutakin
kuin taloutta


Elokuva-alan eurooppalaiset tekijät keräsivät loppukeväästä verkkoadressin "kulttuurisen poikkeuksen" puolesta. Allekirjoittajien suuressa joukossa olivat muun muassa Aki Kaurismäki, Pedro Almodóvar, Michael Haneke ja Volker Schlöndorff.  He vaativat audiovisuaalisen alan jättämistä vapaakauppaneuvottelujen ulkopuolelle.

Vaikka europarlamentti sekä Saksan ja EU:n kulttuuriministeritkin ovat tätä mieltä, Brysselissä EU-komissiossa näyttää tapahtuneen linjanmuutos.

Tämän voi lukea jo vuonna 2010 julkaistusta, unionin aiempia kulttuuri- ja mediaohjelmia korvaamaan hahmotellusta vihreästä kirjasta "Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan tepllisuuden mahdollisuudet käyttöön". Saksassa tähän johtopäätökseen on tultu Ifa-instituutissa (Institut für Auslandsbeziehungen) analysoimalla dokumentin kielenkäyttöä.

Ennen puhuttiin kulttuurin alueesta, nyt puhutaan kulttuuritaloudesta ja luovasta taloudesta. Ennen tavoitteena oli kulttuurien välinen vuoropuhelu ja eurokansalaisuus, nyt kilpailukyvyn vahvistaminen ja yleisökerrostumat...

Eli kulttuuri ahdistetaan vain liiketaloudellisiin raameihin, lyhytnäköisiin kannattavuuslaskelmiin ja vain kulutustavaraksi. Näin menetetään näköpiiristä kulttuurin tarjoamat sivistykselliset ja kriittiset, kommunikatiiviset ja luovat kyvyt – puhumattakaan täkäläisistä perusoikeuksista omaan kulttuuriin, kieleen ja koulutukseen.

Vapaakaupan
kiistattomat edut


Transatlanttisen vapaakaupan eduista ei yleensä ottaen ole epäilystäkään. Eikä ole ihme, miksi amerikkalaiset tervehtisivät EU:n kulttuuripolitiikan muutosta ja "kulttuurisen poikkeuksen" hävittämistä Euroopasta. Sehän palvelisi heidän viihdeteollisuuttaan, joka on heidän toiseksi tärkein vientiteollisuutensa.

Uuden, 800 miljoonan asukkaan vapaakauppa-alueen eduista on esitetty monia hyvin toiveikkaita ennusteita. Müncheniläinen Ifo-instituutin Bertelsmann-säätiölle tekemässä tutkimuksessa uskotaan, että sopimuksen suurin hyötyjä EU:ssa olisi Britannia. Sinne syntyisi yli 400 000 uutta työpaikkaa. Sopimuksesta hyötyisivät myös eteläiset kriisimaat.

Saksakin hyötyisi sopimuksesta selvästi, mutta vähemmän kuin EU-maat keskimäärin. Toisaalta Saksan ja Yhdysvaltojen välinen kauppa ja yritysten sijoittuminen toistensa markkinoille on kehittynyt jo muutenkin varsin pitkälle. Saksan aloista vahvimman aseman Amerikkaan on rakentanut autoteollisuus.

Jos ja kun transatlanttinen vapaamarkkina-alue aikanaan toteutuu ja osoittautuu odotetun kannattavaksi, se voi olla hyvä uutinen myös kulttuurille. Sehän antaisi meille edelleen mahdollisuudet kustantaa sivistysvaltiota ja kulttuuria kansalaisoikeutena, samoin taata investointeja tulevaisuuteen.

"Kulttuurinen poikkeushan" ei ole vain elokuvatekijöiden ja taiteilijoiden pienten piirien tai eliittikulttuurin tukemista. Se on myös perustava osa eurooppalaista sivistys- ja koulutusjärjestelmää. Poikkeus takaa myös myös taloudelle ja teollisuudelle vastuuntuntoisia, päteviä, luovia ja rohkeita työntekijöitä.

Amerikkalaiset taas ovat voineet tähän asti poimia kakusta rusinoita, kuten täällä sanotaan. Amerikkalaiset ovat voineet houkutella Euroopasta ja muualta huippuosaamista. Mutta tämä mallihan on lyhytnäköinen, eikä kelpaa tänne – onneksi myös meidän taloudellemme, ja paradoksaalisesti onneksi myös amerikkalaisille.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    2. 2

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    3. 3

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    4. 4

      Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

    5. 5

      Sähkön siirtohinnat nousivat taas – katso, miten 77 yhtiötä laskuttaa eri puolilla Suomea

    6. 6

      Osakas raivosi, häiritsi työmiehiä ja huuteli vuosien ajan – iäkkäät naapurit eivät uskaltaneet viettää aikaa pihalla

    7. 7

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    8. 8

      Telan Siimes: Työeläkemaksuja voisi korottaa jo nyt

    9. 9

      Helsingin pörssin pääindeksi kohosi yli 10 000 pisteeseen

    10. 10

      SuPer ja Tehy: Hoitohenkilöstön palkkoja nostettava enemmän kuin miesvaltaisilla aloilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    2. 2

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    3. 3

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    4. 4

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    5. 5

      Osakas raivosi, häiritsi työmiehiä ja huuteli vuosien ajan – iäkkäät naapurit eivät uskaltaneet viettää aikaa pihalla

    6. 6

      SK: Business Finland epäilee ex-työntekijän vieneen 3,7 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa

    7. 7

      Kysely: Yli 40 prosenttia suomalaisista kertoo vähentäneensä punaisen lihan syöntiä – mutta näkyykö se lihatiskillä?

    8. 8

      Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti

    9. 9

      Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

    10. 10

      Norwegianin hallituksen puheenjohtaja jättää tehtävänsä – jää eläkkeelle vaikeassa tilanteessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      HS: Kotipizzan uusi pomo maistoi suomalaisten suosikkipizzaa: ”Norjassa sellaista ei söisi kukaan”

    5. 5

      Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

    6. 6

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    7. 7

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    8. 8

      Uusi ohjeistus: Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi tuo miljoonasäästöt – asiantuntijat kertovat, kuinka ongelmat väistetään

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää