Kirja: Nokia sortui suomalaisuuteen

Kansalliset kulttuurit määrittävät yllättävän paljon sitä, miten yritykset toimivat, väittää tuore kirja.

Jorma Ollila ja Olli-Pekka Kallasvuo Nokian pääkonttorissa vuonna 2005.

1.8.2013 13:34 | Päivitetty 1.8.2013 13:35

Useat johtajat ovat sokeita sille, miten paljon kansalliset kulttuurit vaikuttavat heidän yritykseensä.

Näin arvioivat tanskalainen rekrytointiyrittäjä Kai Hammerich ja brittiläinen kielitieteilijä Richard Lewis tuoreessa kirjassaan, josta kertoo Financial Times -sanomalehti.

Hammerichin ja Lewisin mukaan viime vuosina yleistynyt käsitys globaaleista, kansalliset kulttuurit ylittävistä yrityksistä on harhaanjohtava. Lähes kaikkien yritysten ytimessä on yksittäinen kansallinen kulttuuri, kaksikko väittää Fish Can't See Water -kirjassaan.

– Joissain maissa esiintyy kansallisia piirteitä, jotka soveltuvat paremmin varhaiseen kasvuvaiheeseen. Toiset maat puolestaan menestyvät liiketoiminnan kypsemmässä vaiheessa, Hammerich ja Lewis kirjoittavat.

Yhtenä esimerkkinä kansallisen kulttuurin voimasta kaksikko pitää matkapuhelimia valmistavaa Nokiaa. Kirjoittajien mukaan Nokian nopea nousu 1990-luvulla johtui "voimauttavista piirteistä", jotka ovat syvällä suomalaisessa psyykessä. 

Esimerkiksi suomalaisen kulttuurin arvostus kovalle työlle ja rehellisyydelle sekä yhtenäisyys vastoinkäymisten edessä ja faktapohjaisuus synnyttivät yhtiöön haastajalle sopivan kulttuurin.

Noustuaan maailman suurimmaksi puhelinvalmistajaksi Nokia sortui kuitenkin suomalaisille tyypilliseen "sisäänpäin käpertymiseen". Kirjoittajien mukaan suomalaisessa kulttuurissa on tyypillistä välttää "tunnetason sitoutumista". 

Tämä eristyneisyys vieraannutti lopulta Nokian asiakkaistaan ja on ollut merkittävä syy yhtiön viime vuosien vaikeuksiin, kirjoittajat perustelevat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?