Taloyhtiöiden hallitukset kompastuvat näihin virheisiin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Taloyhtiön hallitus kompastuu näihin virheisiin

Taloyhtiöiden hallituksilla on suuri vastuu ja päätösvalta, mutta aina tätä valtaa ei käytetä viisaasti. Kokosimme varoittavat esimerkit mokista, joihin ei kannata sortua.

27.7.2013 6:08 | Päivitetty 26.7.2013 18:58

– Suurin virhe on, jos taloyhtiössä ei ole osakkeiden kanssa yhteistyössä laadittua suunnitelmaa siitä, mihin suuntaan taloyhtiön toimintaa halutaan kehittää. Tällainen suunnitelma kannattaa tehdä asukaskyselyn pohjalta. Sen pohjalta isännöitsijällä, kiinteistöhuollolla ja hallituksella on valmiudet tehtäviinsä, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.

Kunnon suunnitelman puuttuminen johtaa helposti siihen, että "sammutellaan tulipaloja" niiden ilmaantuessa. Heikkilän mielestä pahinta on edetä hätäkorjauksesta toiseen, koska tällöin rahaa palaa enemmän kuin ajoissa toimittaessa.

Vastikkeen korottaminen ärsyttää usein asukkaita, koska he eivät tiedä, mistä vastike muodostuu. Esimerkiksi noin kymmenys vastikkeen hinnasta menee isännöintiin.

– Asunnon hinta maksetaan 50 vuodessa uudelleen remontteina, muistuttaa Heikkilä. 

Päätöksistä tiedottamisen ohella asukkaat tarvitsevat myös perustietoa asumisesta.

– Monet ammattilaiset sanovat, että asumista pitäisi opettaa peruskoulussa. Ei voi olettaa, että kaikki tietävät näistä asioista. Voidaan esimerkiksi tiedottaa siitä, miten energia säästetään tuulettamalla oikein tai miten veden käytössä säästetään.   

Kunnollinen kilpailutus säästää rahaa

– Peruslähtökohta on se, että hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö pelaa. Molempien pitää ajaa vain taloyhtiön etuja. Jos hallitus päättää jostakin asiasta, jossa jäsenellä on oma intressi, hänen pitää jäävätä itsensä päätöksen teosta, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Remonttiurakoiden asiallinen kilpailuttaminen on taloyhtiön hallituksen vastuulla. Kiinteistöliiton teettämässä kyselyssä oli myös taloyhtiöitä, joissa remonttiurakoita ei oltu kilpailutettu ollenkaan.

Varoittava esimerkki on remonttirukan meneminen tuttavan firmalle ilman kilpailutusta. Jos päälle lisätään vielä epämääräinen sopimus, jossa ei määritellä kunnolla, mitä tarkkaan ottaen pitäisi tehdä sekä missä aikataulussa ja miten vastuut jakautuvat, voi koko remontti päätyä sotkuiseen riitaan.

Taloyhtiön hallituksen pitää tehdä selkeä tarjoushakemus, jonka pohjalta tarjouksia voidaan vertailla. On hyvä saada ainakin kolme tarjousta, joita voi sitten vertailla keskenään.

– On myös tapauksia, jossa isännöitsijä tarjoaa suoralta kädeltä yhtä yhtiötä. Tällainen kumppaniverkosto on ihan sallittua. Jos isännöintiyritys saa jonkin korvauksen urakasta, se pitää kertoa avoimesti taloyhtiön hallitukselle. On suositeltavaa pyytää tarjouksia myös muilta, sanoo Hiltunen. 

Hiltunen muistuttaa, että taloyhtiötä koskevat samat velvoitteet harmaan talouden torjumisesta kuin rakennusalalla yleensä. Hallitus on vastuussa siitä, että rakennusmailla huolehditaan työturvallisuudesta ja tarkistetaan työntekijöiden verokorttinumerot. Vastuu voidaan siirtää sopimuksilla toiselle hankkeeseen osallistuvalle toimijalle, kuten remonttiurakan konsultille.

Katoille omat ylläpito- ja korjaussuunnitelmat

Kiinteistöpalvelut ry: toimitusjohtaja Pia Gramén varoittaa siirtämästä ja laiminlyömästä remontteja. Katot ovat tyypillinen kohde, joita laiminlyödään.

– Katoille pitäisi tehdä omat ylläpito- ja korjaussuunnitelmat. Tyypillisiä laiminlyönti on lämpövuotojen korjaamatta jättäminen, mikä aiheuttaa talvella lumisulaa ja jäätä. Ne rikkovat kattoja, mistä seuraa taas vesi-, kosteus- ja homeongelmia, sanoo Gramén.

Hallituksen tiedotus asukkaille on tärkeää. Sillä ehkäistään turhia valituksia. Jos tiedetään, että porraskäytävät siivotaan kerran viikossa, asukkaat eivät oleteta, että lattiat kiiltävät joka päivä kurakelillä. Pakolliset kutsut taloyhtiön kokouksiin ja niiden päätökset osataan tiedottaa samoin kun toiminta- ja tilinpäätökset. Muuten viestintää pitäisi lisätä.

– Toiminta voi näyttää helposti asukkaille salamyhkäiseltä, jos hallitus ja puheenjohtaja häärivät tiedottamatta asukkaille mitään, sanoo Gramén.

Graménin mukaan olisi hyvä, että isännöitsijä, taloyhtiön hallitus ja huoltoyhtiö istuisivat yhdessä alas kerran vuodessa ja kävisivät kaikki ylläpitosopimukset läpi.

– Näin maallikotkin ymmärtävät sopimusten sisällön. Isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja, hallitus on hänen esimiehensä ja valvojansa. Silloin hallituksen on hyvä lukea sopimusten luonnokset. Niistä selviävät, mitä palveluita ostetaan, mitkä ovat kunkin osapuolen vastuut ja oikeudet ja vahingonkorvausvelvollisuudet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?