Suomella olisi rahkeita paljon parempaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomi alisuoriutuu – tässä on syy

Suomi komeilee useiden vertailujen kärjessä, ja keksintöjemme laatua ja määrää ylistetään. Silti Suomen vienti ei vedä ja talousennusteita korjataan kilvan alaspäin. Asiantuntijat kertovat, millä keinoin Suomi saisi enemmän irti kilpailukyvystään ja innovaatioistaan.

26.7.2013 6:01 | Päivitetty 25.7.2013 17:00

Suomen talouspoliittisessa keskustelussa maalaillaan piruja seinille ja kaivataan talvisodan henkeä. Vientinäkymät ovat heikot ja talousennusteita on rukattu alaspäin useaan otteeseen.

Silti useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on maailman parhaiden talousmaiden joukossa. Esimerkiksi YK:n innovaatiojärjestön Wipon uudessa innovaatiolistauksessa Suomi oli kuudes.

Maailman talousfoorumin viime vuoden kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui kolmanneksi, ja sveitsiläisen kauppakorkeakoulun IMD:n kilpailukykylistauksessa olimme kohtalaisella sijalla 20.

Ykkössijojakin löytyy. Kuluvan vuoden ICT-vertailussa Suomi on paras maa. Talousjärjestö OECD puolestaan kertoo, että olemme kärjessä langattomissa verkkoyhteyksissä.

Vientiteollisuuden markkinaosuudet ovat kuitenkin tulleet selvästi alas vuodesta 2008 lähtien. Investointihyödykkeisiin keskittyvä vientisektori ja markkinoiden aneemisuus eivät yksin riitä ongelmien syiksi. 

Mistä siis kiikastaa, kun viennistä riippuvainen huippumaa ei tahdo saada tavaraa kaupaksi?

Suomella on mainiot edellytykset menestyä

Danske Bankin eläkkeelle jäävä johtava neuvonantaja Lauri Uotila valittelee talouskeskustelussa monesti vallitsevaa synkistelyä, vaikka edellytykset nousuun ovat hyvät.

– Julkisten talouspolitiikan puheenvuorojen synkistelyt tähtäävät usein tuleviin palkkaratkaisuihin. Pelottelu on yleinen tapa valmistautua neuvotteluihin.

Uotilan mukaan Suomessa luodaan turhaa tappiomielialaa, jos keskitytään vain viennin ja kasvun heikkoihin näkymiin, ja unohdetaan hyvät vertailuluvut.

– Todella paljon tulee Suomea mairittelevia ranking-listauksia, ja Suomea kehutaan ulkomaisissa julkaisuissa. Kyllä niillä on ihan oikea merkitys, Uotila arvioi. 

Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Haaparannan mielestä Suomen talouden tilanne on ristiriitainen.

– Tärkeä kysymys on se, kuinka hyvistä lähtökohdista on päädytty huonoon vientimenestykseen. Hyvät lähtökohdat menestykselle ovat olleet olemassa koko ajan, Haaparanta toteaa. 

Hänestä kilpailukyky ei kaadu Suomessa korkeisiin työvoimakustannuksiin. Ongelma on Haaparannan mukaan muualla.

"Suomalaisyritysten kyvyttömyys myydä tuotteitaan on hämmästyttävää"

Haaparannan mielestä kilpailukyvyn ongelma tiivistyy suomalaisyhtiöiden kyvyttömyyteen myydä laadukkaita tuotteitaan. Sitä ei huomioida useimmissa vertailuissa.

– Suomessa on rakenteellinen kilpailukykyongelma, joka johtuu yritysjohdon heikosta liiketoimintaosaamisesta. Käytännössä se näkyy huonona kykynä uudistaa ja markkinoida tuotevalikoimaa, Haaparanta kirjoitti kevään Talous & Yhteiskunta-lehdessä.

Uotilan mukaan ajatuksessa on perää, vaikka pitääkin Haaparannan näkemystä kärjistyksenä.

– Kyllä markkinointiosaamisessa Suomella voisi olla parantamisen varaa. Kautta aikain on valitettu, että suomalaiset eivät ole hyviä kauppamiehiä, kun kieliosaaminen ja sosiaaliset taidot eivät riitä, Uotila arvioi.

Omien tuotteiden kehuminen ja tehokas markkinointi eivät kuitenkaan ole suomalaisille tyypillisimpiä ominaisuuksia.

Kehuttavaa suomalaistuotteissa riittäisi, ainakin amerikkalaistutkimuksen mukaan. Viime vuonna Suomen vientituotteet listattiin maailman toiseksi laadukkaimmiksi.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin kasvuyritysjohtaja Martti Äijälän mukaan yritysten uudistuminen on aina iso haaste, mutta viennin vaikeuksia hän ei lähtisi sysäämään yritysjohtajien harteille.

– Ehkä kasvunälkää puuttuu, mutta en lähtisi siitä yrityksiä syyttämään. Se on ehkä enemmän yhteiskunnan yleisilmapiiristä kumpuavaa.

Potentiaali uhkaa valua hukkaan?

YK:n innovaatiojärjestön Wipon vertailussa yksi Suomen heikkous on innovaatiotehokkuus. Se tarkoittaa, että Suomi tuottaa vähän tuloksia suhteessa innovaatioihin käytettyyn rahaan ja vaivaan.

Tässä listauksessa Suomi on sijalla 67 – selvästi jäljessä vertailussa hyvin pärjänneistä Sveitsistä tai Hollannista.

– Suomessa on Maailman talousfoorumin vertailun mukaan parhaat valmiudet hyödyntää vahvaa ICT-osaamista. Uhka on olemassa, ettei sitä pystytä käyttämään täysimääräisesti hyväksi, Uotila sanoo.

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan kilpailukykyraportin mukaan Suomessa näyttäisi olevan hyvät edellytykset menestymiseen, mutta "tällä hetkellä emme kykene hyödyntämään niitä täysimittaisesti".

Etla peräänkuuluttaa ratkaisuksi palkkamalttia ja kiittelee yritysveron laskua. Äijälän mukaan Suomen sijoitukseen innovaatiotehokkuudessa on olemassa kaksi selvää syytä.

– Perussyy miksi tulokset eivät kaupallistu ovat pienet kotimarkkinat. Toisaalta julkisten tutkimusinvestointien painopiste on monia muita maita enemmän perustutkimuksessa. Yritysten suora tukeminen on vähäisempää, Äijälä kertoo.

Suomi tarvitsee lisää rahaa

Potentiaalia Suomessa on, mutta varsinkin ulkomaisesta rahasta on puutetta. Wipon ulkomaisten sijoitusten listauksessa Suomi on sijalla 141. eli toiseksi viimeisenä Jemenin ja Angolan välissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Team Finland -strategia listaa Suomen tavoitteeksi nostaa ulkomaisten investointien määrää selvästi vuoteen 2020 mennessä. 

Vuonna 2011 ulkomaista rahaa oli sijoitettuna Suomeen 60 miljardia euroa, eli noin 32 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n keskiarvo oli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi.

Suomeen ei sijoiteta innokkaasti, koska se on kaukana ja kuljetuskustannukset nousevat suuriksi. Toisaalta esimerkiksi Venäjältä katsoen sijainti on läheisempi, ja  venäläistä rahaa virtaakin Suomeen aiempaa enemmän.

Ongelma on ollut pitkään myös se, että yksityiset henkilöt Suomessa eivät ole yhtä vauraita kuin monissa muissa maissa.

Julkisella sektorilla ja yrityksillä itsellään on iso vastuu uuden nousun rahoittamisesta. Säästölinja pitää kukkaronnyörit kuitenkin tiukassa: Tekesin tehottomiksi väitetyistä määrärahoista leikataan tänä vuonna viisi miljoonaa, ja sen jälkeen vielä 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?