Paltamon työtakuuohjelmasta pitäisi ottaa mallia koko Suomen kohdalla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Paltamon mallista Suomen malliin

Paltamon malli tarjoaa esimerkin koko Suomelle. Työttömyys pitäisi lopettaa valtion täystyöllisyysohjelmalla. Ensiarvoisen tärkeää on nuorisotyöttömyyden lopettaminen.

25.7.2013 6:06 | Päivitetty 25.7.2013 10:32

Valtiovarainministeriön entisen valtiosihteerin Raimo Sailaksen mukaan Paltamon työohjelmassa oli kyse harvinaisesta kokeilusta. Mitä tapahtuisi, jos jokaiselle työttömälle tarjottaisiin konkreettista työtä.

Samalla Paltamon malli tarjoaa hyvän esimerkin siitä mitä voi käydä, kun uskalletaan tehdä rohkeita päätöksiä.

Työtakuuohjelmakoko Suomeen

Suomen keskimääräinen työttömyysaste on ollut noin 10 prosenttia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Avoimien työpaikkojen vuosikeskiarvo oli viime vuonna 48 600, joista vaikeasti täytettäviä oli 17 900. Samana vuonna työttömien vuosikeskiarvo oli 207 000.

Luvut kertovat selvää tarinaa: työttömät eivät voi löytää töitä, joita ei ole. Töitä ei ole, koska työnantajat eivät kykene myymään lisätuotantoaan aneemisen kysynnän takia.

Jos ravintola on tyhjä, uutta kokkia ei palkata – vaikka hänet voisi saada vähän pienemmällä palkalla.

Valtion täytyy siis pitää huoli niiden työllistymisestä, joita yksityinen sektori ei halua palkata. Paltamon työtakuuohjelma pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia Suomen työttömiä.

Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat olivat pääosin skeptisiä kaikkia työttömiä koskevasta työtakuuohjelmasta, koska se olisi liian kallista ja aiheuttaisi kaikenlaisia epätoivottuja sivuvaikutuksia, kuten passivoitumista.

Reaktio on ymmärrettävä, jos ei ole tutustunut työtakuuohjelmaa koskevaan akateemiseen kirjallisuuteen. Ohjelmalla on vankka teoreettinen ja empiirinen pohja, joka osoittaa että sitä ei pelkästään voi, vaan myös kannattaa soveltaa.

Työtakuuohjelmaon talouden ankkuri

Vallitsevan taloustieteellisen käsityksen mukaan taloudessa on oltava tietty puskurivarasto työttömiä, jotta inflaatio ei karkaa käsistä.

Työtakuuohjelma taas luo puskurivaraston työllisiä. Puskurivarasto palkkaa ihmisiä laskusuhdanteessa, kun yksityinen sektori ei halua kaikkia palkata. Näin se toimii talouden ankkurina ja pysäyttää deflatorisen kierteen.

Noususuhdanteessa ihmisiä taas lähtee yksityiselle sektorille parempipalkkaisen työn perässä.

Työtakuuohjelma ei aiheuta inflaatiota, koska se asettaa palkkalattian työllistämällä ihmisiä hieman alle markkinahinnan vakiopalkalla, jota pitää nostaa aina välillä muun palkkatason noustessa.

Näin se ei myöskään kilpaile yksityisen sektorin kanssa, koska se maksaa työntekijöilleen vähemmän. Palkan on tietysti oltava riittävä elämiseen.

Kuka tätävastustaisi?

Mikä puolue vastustaisi työtakuuohjelmaa Suomeen? Edes nuorisolle?

Hieman karkeistaen: miten oikeisto voisi vastustaa ajatusta, että ihmiset tekisivät töitä valtiolta saamansa korvauksen eteen?

Miten vasemmisto voisi vastustaa sitä, että työttömiä autetaan?

Jos joku valittaa, että julkinen sektori ottaa liian suurta roolia, niin herätys: työttömät ovat jo nyt julkisella sektorilla. Tällä hetkellä he eivät vain osallistu hyvinvoinnin tuottamiseen yhteiskunnalle.

Työtakuu olisi parempi järjestelmä sekä poliittisesti toteutettavampi kuin kansalaispalkka. Se takaisi paremman elintason ja toisi kaikki työhön liittyvät sosiaaliset edut.

Kelan tilastojen perusteella voi ennustaa, että Suomessa maksetaan yli neljän miljardin edestä työttömyysperäisiä sosiaalietuuksia kuluvan vuoden aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen laskelmiin perustuen, 200 000 ihmisen työllistäminen kymmenen euron tuntipalkalla toisi valtiolle 2,2 miljardin euron nettokustannuksen.

Paltamon mallistaSuomen malliin

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon Suomen talouden kilpailukyvystä, tuottavuudesta ja tehokkuudesta, mutta mikään ei ole yhtä tehotonta kuin työttömyys.

Työttömyys edustaa valtavaa resurssien haaskausta ja tuotantotappioita. Se on kansantalouden suurinta tehottomuutta.

Työttömyyden aiheuttamat sosiaaliset patologiat ovat myös suuria, tosin niitä on vaikeampi mitata. Seurauksia ovat muun muassa rikkinäiset perheet, vanhempien ja lasten syrjäytyminen, päihteiden käyttö ja perheväkivalta.

Jos vielä ei uskalleta laajentaa työtakuuohjelmaa kaikkiin, laajennetaan nyt ihmeessä se koskemaan ainakin nuoria.

Valtio leikkasi yritysten yhteisöveroa 900 miljoonan euron edestä. Pienemmällä summalla nuorisotyöttömyys olisi lopetettu Suomessa.

Nuorisotakuun pitäisi olla nuorisotyötakuu. Ei poliittinen lupaus, vaan lakisääteinen ohjelma. Ei anelua elinkeinoelämän suuntaan, vaan työpaikka valtion piikkiin.

Hinta on aito kysymys rahapoliittisesti epäitsenäiselle Suomelle. Jos Suomi olisi rahapoliittisesti itsenäinen, se voisi aina ostaa kaiken mikä on sen omassa valuutassa myytävänä – kuten suomalaisen työvoiman. Toisin sanoen, maksukykyongelmaa ei ole, ongelmat olisivat muualla.

Mutta myös nykyisessä tilanteessa on hyvin vaikea ottaa vakavissaan väitettä, että työtakuuohjelma olisi "liian kallis", ottaen huomioon ohjelman nettokustannukset sekä kaikki työttömyyden aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset.

Jos poliitikot ovat tosissaan työttömyyteen puuttumisen suhteen, pitäisi valtion työtakuuohjelma ottaa pöydälle välittömästi – edes nuorison suhteen.

Paltamon mallista pitäisi tehdä Suomen malli.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?