Suomen pitää uudistua nopeammin, ettei meille käy kuin Nokialle - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Otetaan opiksi Nokia-kriisistä

Suomi on samanlaisessa menestysloukussa kuin Nokia muutama vuosi sitten.

24.7.2013 11:06 | Päivitetty 24.7.2013 11:52

Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop moitti pari päivää sitten julkisuudessa yhtiön entistä johtoa ylimielisyydestä

Edeltäjien henkilökohtainen mollaaminen ei ole kovin hedelmällistä. Sen sijaan yritysjohtajien ja koko Suomenkin johdon olisi tärkeää ymmärtää, miksi matkapuhelinjätti ajautui jyrkkään pudotukseen menestyksen huipulta.

Nokia-kriisistä tullaan varmaankin tekemään väitöskirjoja ja monta muuta julkaisua lähivuosina. Romahdusta voidaan selittää yksittäisillä päätöksillä kuten sillä, että yhtiö piti liian kauan kiinni Symbian-käyttöjärjestelmästä. Myös Nokian tuotekehittäjien ideoiman kosketusnäytön hylkääminen oli varmaankin virhe.

Yksittäisiä päätöksiä tärkeämpi syy kriisiin on kuitenkin siinä, että huipulla olevan yrityksen on äärimmäisen vaikea luopua vanhoista menestyksen eväistä silloin, kun uhkaajat eivät ole vielä tarpeeksi hyvin näkyvissä.

Elop voi kutsua sitä ylimielisyydeksi, mutta mielestäni kyse on aivan normaalista menestysloukusta. Miksi joku luopuisi tuotteesta, joka tuo yritykseen rahaa ovista ja ikkunoista vuosi toisensa jälkeen?

Jokainen on nähnyt, kuinka suuri mullistus käyttöjärjestelmän vaihtaminen on Nokian kokoiselle yritykselle. Yhtiön on täytynyt uudistaa valtava koneisto toimintatapoineen ja alihankkijoineen. Tuhansien ihmisten osaaminen on vanhentunut ja tilalle on tarvittu uusia tekijöitä.

Kyse on ollut mullistuksesta, jota harva yritysjohtaja lähtee tekemään ennen kuin pakon edessä. Niin suureen mullistukseen on vaikea nähdä edes tarvetta silloin, kun kaikki on hyvin.

On luonnollista, että yritys pyrkii menestymään kilpailussa tekemällä pieniä parannuksia. Vanhaa automallia ehostetaan muuttamalla korimallia hivenen ja laittamalla pari uutta härpäkettä sinne tänne. Jopa luovat taiteilijat juuttuvat menestykseen. Rolling Stones tai Bruce Springsteen ovat soittaneet samoja biisejä yli 40 vuotta. Menestyvät taidemaalarit maalaavat samaa taulua vuodesta toiseen ja monet näyttelijät pysyvät samanlaisina, vaikka roolit vaihtuvat.

Valtio muuttuu hitaasti

Suomi on tietyllä tavalla samankaltaisessa tilanteessa kuin Nokia menestyksen huipulla. Maailmalta löytyy helposti 30 kansainvälistä vertailua, joissa Suomi on kymmenen parhaan maan joukossa. Suomi on maailman paras maa synnyttää, kouluttaa ja elää.

Silti meidän olisi pitänyt jo vuosien ajan pohtia, onko käyttöjärjestelmämme vanhentunut. Uusi kilpailu vyöryy kehittyvistä maista nälkäisellä voimalla. Teollisuutemme siirtää työtä kasvaville markkinoille, joilta puolestaan tulee tänne kilpailukykyisiä tuotteita. Aasialainen raha nousee omistajaksi läntisiin yrityksiin. Edes osaamisemme ei ole enää ylivertaista kehittyviin maihin verrattuna, kun pelkästään kiinalaiset korkeakoulut valmistavat joka vuosi miljoonia opiskelijoita osaamista vaativiin tehtäviin.

Viime vuosina Suomen käyttöjärjestelmää onkin pohdittu ahkerasti. Stadighin työryhmä selvitti rahoitusjärjestelmää, Elorannan työryhmä ulkomaisia investointeja ja Ala-Pietilän työryhmä uuden kasvun edellytyksiä. Itselläni oli kunnia olla mukana viimeksi mainitussa ja voin vakuuttaa, että noin 200 suomalaista teki yhdeksän kuukauden aikana perusteellista työtä toteutettavissa olevien ideoiden löytämiseksi.

Osalle työryhmien ehdotuksista on varattu rahoitus, ja osa ehdotuksista on jo toteutusvaiheessa. Valtiot eivät kuitenkaan uudistu yhtä nopeasti kuin yritykset. Uudet asiat syntyvät hitaammin kuin vanhat kuolevat. Suomi ei myöskään voi pitää yt-neuvotteluita, joissa päätettäisiin tehdä jotain ihan uutta ja lopettaa kannattamattomia toimintoja sekä irtisanoa väärissä tehtävissä olevat ihmiset.

Demokratiassa pienetkin muutokset pysähtyvät helposti poliittisiin kiistoihin, sillä jokaiselle muutokselle löytyy vastustajansa oli uudistus kuinka välttämätön tahansa. Siksi uudistukset toteutetaan usein vain osittain ja liian hitaasti. Lisää nopeutta ja markkinointia

Suomen uudistumisen ongelma ei ole enää visioiden puute. Muun muassa edellä mainitut työryhmät ovat tuottaneet hyvin pohdittuja raportteja siitä, miten yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa voitaisiin parantaa. Juuri yritykset ovat nimittäin avainasemassa uuden kasvun rakentamisessa.

Myös julkinen hallinto on tärkeä, mutta se ei kuitenkaan tuota uutta kasvua tekemällä tuotteita, joita Suomi voisi viedä ulkomaille.

Siksi Suomessa ei pitäisi enää pohtia, mihin suuntaan maan pitäisi muuttua. Enemmänkin pitäisi pohtia, miten Suomi voisi uudistua nopeammin. Nyt nimittäin täytyisi mahdollisimman nopeasti toteuttaa olemassa olevista visoista parhaat. Muuten Suomi on samassa tilanteessa kuin Nokia aikanaan. Oikeat suunnitelmat jäävät pöydälle, koska niitä ei uskalleta toteuttaa.

Nokian kriisi kuitenkin kertoo, että mitä hitaammin hyvät uudistukset tehdään, sitä kovempana todellisuus iskee päälle. Lisäksi Suomen tulisi markkinoida tekemiään muutoksia nykyistä paremmin. Kansainväliset yritykset pitävät Suomen korkeaa verotusta yhtenä investointien hidasteena. Synkkä näkemys säilyy, jos Suomi ei kerro maailmalla riittävän selkeästi, että olemme päättäneet alentaa yritysverotusta reippaasti. Tämä ja monet muut uudistukset vesittyvät osittain, jos kuvittelemme, että viesti yritysystävällisestä Suomesta leviää itsestään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?