"Jos it-järjestelmät pettävät, pankit pettävät"

Pankkien tietojärjestelmissä on säännöllisesti ongelmia, kuten Nordean ja OP-Pohjolan tämän kesän häiriöt kertovat. Suomessa pankkien vanhimmat tietojärjestelmät ovat vuosikymmeniä vanhoja. Samalla finanssitalot yhdistyvät ja järjestelmistä tulee aiempaa monimutkaisempia. Jos pankkien tietojärjestelmät pettävät, yhteiskunta olisi kaaoksessa.

23.7.2013 6:01 | Päivitetty 22.7.2013 16:06

Pankit tarvitsevat luotettavia tietojärjestelmiä, koska ilman niitä pankit eivät toimi. Mutta pankit eivät ole yksin.

Myös yritykset, ihmiset, valtiot ja kunnat tarvitsevat toimivaa pankkijärjestelmää. Jos pankkien tietojärjestelmät eivät toimi, yhteiskunnan rattaat pysähtyvät.

Onko syytä huoleen?

"Jos it pettää,pankkitoiminta pettää"

– Jos it-järjestelmät pettävät, silloin pankkitoiminta pettää, johtava asiantuntija Mika Linna Finanssialan keskusliitosta (FK) tiivistää ongelman Taloussanomille.

Linna vakuuttaa, että pankit suhtautuvat tietojärjestelmiin huolellisesti. Pankkitoiminta on tietojenkäsittelyä, minkä vuoksi tietojärjestelmien pitää olla kunnossa.

Linnan mukaan tietojärjestelmien turvallisuus ei kuitenkaan ole pelkkää tekniikkaa. Jos avainhenkilöt eivät ole käytettävissä vaikkapa työtaistelun takia, tietojärjestelmät voivat olla uhattuina.

– Pankit seuraavat myös erittäin tarkasti, mitä haittaohjelma- ja verkkorikosrintamilla tapahtuu, Linna sanoo.

Uhkanakaaos

Pankkien vanhentuneet tietojärjestelmät voivat johtaa uuteen pankkikriisiin, varoitti brittiläisen Demos-ajatushautomon rahoitusmarkkinoita tutkivan yksikön toimitusjohtaja Andrew Freeman heinäkuussa talouslehti Financial Timesissä.

Freeman nosti esiin Royal Bank of Scotlandin (RBS) maksujärjestelmän väliaikaisen hyytymisen viime vuonna. Hänen mukaansa RBS:n maksujärjestelmäongelmat kertoivat kaaoksesta, joka syntyisi häiriön pitkittyessä: työntekijät eivät saisi palkkojaan, vuokralaiset eivät voisi maksaa vuokraansa ja sairaat eivät voisi ostaa lääkkeitä.

Finanssivalvonnan (Fiva) riskiasiantuntija Arto Sundström pitää pitkittynyttä maksujärjestelmän toimintahäiriötä Suomessa epätodennäköisenä.

– Ongelmien kestäminen monta päivää on uhkakuvana mahdollinen, mutta se olisi monen sattuman summa. Tarkastamme tietojärjestelmiä ja kiinnitämme huomiota pankkien varajärjestelmiin. Ne ovat näkemyksemme mukaan kunnossa, Sundström sanoo.

Suomessa pitkittyneistä maksujärjestelmäongelmasta on muistissa Sampo Pankin ongelmavyyhti vuonna 2008.

Kehityksessäelinkaariajattelu

Pankit kehittävät tietojärjestelmiä koko ajan. Vanhimmilla tietojärjestelmillä on ikää kymmeniä vuosia.

Pankit loivat perustan it-infrastruktuurille 1980–1990-luvun vaihteessa. Sen jälkeen tietojärjestelmiä on kehitetty kerros kerrokselta.

OP-Palvelujen tietojärjestelmistä vastaava johtaja Petri Imberg kertoo, että tietojärjestelmiä kehitetään elinkaariajattelun mukaisesti. Finanssiyhtiö OP-Pohjolalla erilaisia tietojärjestelmiä on yli sata.

Imbergin mukaan tällä hetkellä haasteellista on peruspankkijärjestelmien tuominen matkapuhelinten ja tablet-tietokoneiden maailmaan. Toisin sanoen, kuinka eri aikakausina ja eri liiketoiminta-alueille luodut tietojärjestelmät saadaan toimimaan sulavasti yhdessä.

Tietojärjestelmien kehittäminen ja uusiminen on pankeille arkipäivää, Imberg muistuttaa.

– Tietoturvaan ja -järjestelmiin investoidaan varsin hyvin. Ilman toimivaa tietojärjestelmää liiketoimintamme ei olisi mahdollista.

It-kulutmerkittäviä

OP-Pohjola käytti viime vuonna tietotekniikkaan 127 miljoonaa euroa, ilmenee ryhmän vuosikertomuksesta. Summa vastaa noin 8,6 prosenttia finanssiryhmän kaikista kuluista.

Nordea-pankin Suomen-yksikön tietotekniikka ja -järjestelmän kulut olivat samaa suuruusluokkaa. Suomen Nordea kuitenkin ulkoisti it-toimintonsa emoyhtiölle maaliskuussa 2012.

FK:n Mika Linna ja Fivan Arto Sundström pitävät pankkien tietojärjestelmäkulujen vertailua vaikeana; pankit kehittävät erilaisia järjestelmiä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Merkittävän osan pankkien kuluista tietojärjestelmät kuitenkin muodostavat.

– Rajattomia resursseja ei kenelläkään ole, ja lukuisat viranomaishankkeet ovat vieneet kehitysresursseja, FK:n Linna sanoo.

"Liianmonimutkaisia"

Kuten FT:hen kirjoittanut Andrew Freemankin, konsulttiyhtiö KPMG:n partneri Harri Wihuri suhtautuu kriittisesti pankkien haluun investoida tietojärjestelmän kehittämiseen. Tietojärjestelmäkonkarin mukaan it-hankkeisiin ei kanavoidu riittävästi rahaa, koska pankit harkitsevat tarkasti erilaisia projekteja kiristyvien vakavaraisuusvaatimusten takia.

– Pankinjohtajien tulospaineet ovat kovat, Wihuri sanoo.

Lisäksi sääntelyn muutos ja pankkitoiminnan murros ovat johtaneet tilanteeseen, jossa pankit eivät ole varmoja siitä, millä eri palvelumalleilla ne voivat tehdä tulosta tulevaisuudessa. Tietojärjestelmään investoiminen on strateginen päätös, jonka kanssa pankki on naimisissa vuosikymmeniä.

Wihurin mukaan suomalaispankkien tietojärjestelmien suurin ongelma on niiden monimuotoisuus. Sitä on kasvattanut viime aikoina finanssitavaratalojen yhdistyminen päällekkäisine järjestelmineen.

– Teknologia monimutkaistaa tietojärjestelmiä, jotka ovat kuin palapeli. Jossain vaiheessa järjestelmät haparoituvat. Kun tietojärjestelmiä rakennettiin 15 vuotta, ei niitä uudisteta muutamassa vuodessa, Wihuri sanoo.

Ikä on vainluku

Kaikki Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat pitävät Suomen pankkien tietojärjestelmiä toimivina ja turvallisina. Vaikka osa pankkien järjestelmistä on vanhoja, se ei vielä heikennä maksujärjestelmää tai tietoturvaa, asiantuntijat arvioivat.

– Vanhemmissa tietojärjestelmissä ongelmat on saatu ratkaistua. Kun ne toimivat, niitä ei ole järkeä vaihtaa, Fivan Arto Sundström sanoo.

– Suurimmat ongelmat liittyvät järjestelmien uudistamiseen. Vaikka uusia järjestelmiä kuinka testataan, kaikkia ongelmia ei saada välttämättä pois.

Ongelmista esimerkkejä ovat OP-Pohjolan maksuliikennehäiriöt tai Nordean Visa-korttiluoton toimintavirhe kesäkuussa. Sundströmin mukaan yksittäisiä ongelmia ilmenee.

Häiriöt voivat johtua esimerkiksi laiterikosta, tietoliikenneyhteyksien ongelmista, väärästä järjestyksestä pankkien tietojärjestelmien ajojonoissa tai liian tiukasta aikataulusta. Tällöin maksut pankeista toisiin voivat myöhästyä.

Harri Wihurin mukaan pankkien välisen maksuliikenteen nopeuttaminen ja kehittäminen edelleen olisikin hyvä kohde, jolla pankit voisivat parantaa asiakkaiden kokemusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?