Suomessa kunta ei voi ajautua konkurssiin - valtion velkajärjestelyyn kyllä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mitä tapahtuu Suomen detroiteille?

Suomessa kunnat eivät voi päätyä konkurssiin, vaan valtiovarainministeriön työryhmä tekee talousvaikeuksiin päätyneelle kunnalle säästösuunnitelman. Kriisikunnaksi ajautuneessa Laviassa järjestelmää pidetään hyvänä. Kunnallistalouden emeritusprofessori pitää mahdollisena, että kriisikuntien määrä kasvaa lähivuosina.

Suomessa kriisikunnaksi on ajautunut Jalasjärvi (vas), Yhdysvalloissa Detroit (oik).­

19.7.2013 14:16 | Päivitetty 19.7.2013 16:06

Yhdysvalloissa autoteollisuuden tukikohtana tunnettu Detroit on julistautunut konkurssiin. Kaupungin velat ovat vuosien saatossa kasvaneet yli 10 miljardiin euroon, ja kaupungin julkiset palvelut ovat vaarassa romahtaa. Konkurssijärjestelyllä kaupunki yrittää saada uuden alun.

Suomessa kuntien konkurssi ei ole mahdollinen, vaan valtiovarainministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä suunnittelee kriisikunnaksi nimetylle kunnalle säästöohjelman. Käytännössä kriisikunnaksi nimeäminen vähentää kunnan omaa päätösvaltaa ja kunnat ajautuvat usein liitoksiin.

– Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa kunnat järjestävät monia peruspalveluja. Niiden turvaamiseksi kuntia ei päästetä konkurssiin, vaan talousvaikeuksiin ajautunut kunta joutuu valtiovarainministeriön ohjauksessa velkajärjestelyyn, kertoo Tampereen yliopiston kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin.

Meklinin mukaan kuntien huoltosuhteen heikkeneminen saattaa johtaa kriisikuntien määrän lisääntymiseen tulevina vuosina.

– Se uhka on aivan todellinen, sillä vuosina 2011 ja 2012 useiden kuntien tilinpäätökset olivat alijäämäisiä, Meklin sanoo. 

Tänä vuonna kriisikuntia ovat olleet Hanko, Jalasjärvi, Tarvasjoki ja Lavia. Vajaan kahdentuhannen asukkaan satakuntalaisen Lavian kunnanjohtaja Pekka Heinonen pitää suomalaista kriisikuntajärjestelmää erittäin hyvänä.

– Siinä katsotaan, mikä kunnassa mättää ja mitä voidaan tehdä. Järjestelmällä turvataan ennen kaikkea veronmaksajien edut, Heinonen painottaa.

Kriisi ei edellytä velkaa

Detroitissa kaupungin konkurssia järjestelee konsultti, joka hakee lupaa myydä kaupungin omaisuutta velkojien tyynnyttelemiseksi.

Suomessa kriisikunnaksi nimetty kunta ajautuu käytännössä valtion holhoukseen. Sille voidaan myös esittää kuntaliitosta. Vuodesta 2007 lähtien kriisikunniksi nimetyistä 15 kunnasta kolmasosa on ajautunut liitokseen.

Kriisikunnalle on kuusi kriteeriä: negatiivinen vuosikate, puoli prosenttia keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti, omaa pääomaa on alle puolet, suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia, taseen alijäämä ja asukaskohtaista lainaa on yli puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.

– Kunnalla ei välttämättä tarvitse olla paljon velkaa, vaan se ei yksinkertaisesti pysty maksamaan menojaan, Meklin sanoo.

Valtion asettamien rajojen mukaan kriisikunnan nimittämiseksi riittääkin se, että kunnan tilinpäätös on kahden vuoden ajan ollut alijäämäinen. Ensimmäisessä tilinpäätöksessä alijäämää saa olla korkeintaan 500 euroa asukasta kohden ja viimeisimmässä enintään 1000 euroa. 

Kuntalaki uudisti järjestelmää

Lavia päätyi kriisikunnaksi kahden edellisen vuoden tilinpäätöksensä perusteella. Kunnassa on jo toteutettu säästö- ja tehostamistoimia.

Kunnanjohtaja Heinosen mukaan kunnan tilanne on parantunut. Lavia joutuu kuitenkin elokuussa uudelleen valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn.

Syynä on heinäkuun alussa voimaan astunut uusi kuntarakennelaki, joka edellyttää kriisikunniksi nimettyjen kuntien tilanteen arvioinnin uudelleen. 

– Se on ilman muuta positiivinen asia. On  parempi, että asioita analysoidaan myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, eikä vain niin, että me yksin pohtisimme asioita, Heinonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?