Fortumin säästösuunnitelmat parantavat yhtiön osingonmaksukykyä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Onko Fortum valtiolle osinkokone?

Valtion omistama sähköyhtiö Fortum suunnittelee ulkoistuksia ja omistustensa myymistä. Samalla Fortum suurensi osinkohaarukkaansa, eli yhtiön strategia mahdollistaa aiempaa suurempien osinkojen maksamisen yhtiöstä ulos.

19.7.2013 6:10 | Päivitetty 18.7.2013 15:20

Valtion omistajaohjauspolitiikka sähköyhtiö Fortumissa herättää ihmetystä. Sähköverkosta luopuminen sekä Imatran ja Oulujoen vesivoiman käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön ulkoistaminen ovat yhtiön aikeita, joiden toteutuminen parantaisi Fortumin kykyä maksaa osinkoa.

Valtio omistaa Fortumista lähes 51 prosenttia eli voi enemmistöomistajana määrätä, mitä yhtiössä tapahtuu. Tänä keväänä Fortumin yhtiökokous päätti leventää yhtiön osinkohaarukkaa. Nyt Fortumin tavoitteena on maksaa 50-80 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaeriä, kun aiempi tavoite oli 50-60 prosenttia nettotuloksesta.

Fortum kertoi tammikuun lopussa selvittävänsä sähkönsiirtoliiketoimintansa myymistä. Sähkönsiirto on tuottanut Fortumille vakaan kahdeksan prosentin tuoton pääomalle. Tuotto ei ole kuitenkaan riittävä ja Fortum aikoo hakea parempaa tuottoa muualta, muun muassa vähäpäästöisestä sähköntuotannosta sekä energiatehokkaasta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Selvitys valmistuu kuluvan vuoden aikana.

Huhtikuussa myös selvisi, että Fortum suunnittelee Imatran ja Oulunjoen vesivoimaloiden henkilöstön ulkoistamista, siis Fortumin ydinliiketoimintojen ydinhenkilöstön ulkoistamista. Asiasta tehdään päätöksiä kesän jälkeen elo-syyskuussa.

Ulkoistamiset ovat osa Fortumin lokakuussa lanseerattua säästöohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa kassavirtaa yli miljardia euroa vuosina 2013-2014. Muita säästökohteita Fortum ei ole julkistanut.

Osingonmaksu eilisää omistajan varoja

Fortum maksoi viime vuodelta osinkoa 1,00 euroa osakkeelle. Valtiolle tämä tarkoitti 450 miljoonan osinkopottia. Fortumin markkina-arvo oli maanantaina Helsingin pörssissä noin 12,5 miljardia euroa.

Hallitusammattilaisten yhdistyksen Boardview-lehden kesänumerossa rahoitusprofessori Vesa Puttonen suomii suuria osinkoja maksavia yrityksiä näköalattomuudesta. Puttosen mukaan isot osingot ovat merkki epäluottamuksesta yhtiöön.

Osakeyhtiöissä osingonmaksupolitiikasta päättäminen on selvää: osakkeenomistajat määräävät, kuinka niitä maksetaan. Puttonen kuitenkin muistuttaa, että osingon maksaminen ei kasvata osakkeenomistajien varallisuutta.

– Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät siirtää rahaa yrityksen tililtä omalle tililleen. Mitään muuta osingonmaksussa ei tapahdu, Puttonen kirjoittaa.

– Osingonmaksun jälkeen yrityksen kassa on osinkojen verran pienempi - osingot eivät kasvata osakkeenomistajien varallisuutta. Jos osinkoa ei makseta, rahat jäävät yrityksen tilille.

Puttosen mielestä lyhytnäköiselle osingonmaksupolitiikalle on vaihtoehto.

– Yritystoiminnan keskiössä pitäisi olla investointien, uusien markkinoiden hakemisen, innovoinnin ja kasvun. Kannattavasta kasvusta hyötyvät arvonnousun ansiosta osakkeenomistajat, mutta siitä hyötyvät myös työntekijät ja muut sidosryhmät.

Osinkohaarukka kasvoivaltion päätöksellä?

Palataan Fortumiin. Hyötyvätkö muut työntekijät ja muut sidosryhmät kuten suomalaiset sähkönkuluttajat, jos Fortum luopuu sähkönsiirrosta ja ulkoistaa vesivoimaloiden käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöään?

Henkilöstö ei ole ainakaan pitänyt ulkoistamissuunnitelmista. Ulkoistaminen tarkoittanee työehtojen heikennystä. Vesivoimaloissa ihmetelläänkin, miksi valtion omistama Fortum haluaa saada kaiken puserrettua työntekijöistään.

Sähkönsiirrosta luopuminen on monisyisempi asia. Jos mahdollisesta myynnistä saatavat rahat todella investoidaan esimerkiksi uusiutuvaan energiaan eikä niitä makseta osinkoina, hyötyjien joukko voi olla suuri.

Fortumin osingot ovat olleet viimeisen yhdeksän vuoden aikana 0,58-1,35 euroa osaketta kohti. Käytännössä Fortum on ollut yksi Helsingin pörssin parhaista osingonmaksajista, kun sen osinkotuotto on ollut viiden prosentin tuntumassa.

Fortumin päätös kasvattaa osinkohaarukkaa kielinee siitä, että valtio tarvitsee lisää rahaa. Jostain rahat budjettialijäämän kattamiseenkin pitää saada.

Osingonmaksu ei kasvata valtion varallisuutta mutta lisää käytettävissä olevia varoja hetkellisesti. Onko Fortum valtiolle osinkokone?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?