Avautuvatko lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden sidokset? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Syötkö lääkärin vai yrityksen määräämiä pillereitä?

Julkaistu: 18.7.2013 6:01, Päivitetty 17.7.2013 15:49

Lääketeollisuus käyttää joka vuosi miljardeja vaikuttaakseen siihen, mitä lääkkeitä sinulle määrätään. Lääkärien mukaan lobbauksella ei ole vaikutusta, mutta tutkimukset kertovat muuta. Koulutuksessakin asiaan on herätty vasta viime aikoina, vaikka lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden kohtalonyhteys on jo vuosikymmeniä vanha.

– Asiaan on kiinnitetty huomiota erityisesti parin viime vuoden aikana. On ymmärretty, että ilmaisia lounaita ei ole, mutta asian konkretisoitumiseen on varmasti monia väyliä, sanoo lääketieteen etiikkaan perehtynyt yliopistonlehtori Pekka Louhialan.

Lääkäreillä ja lääkeyhtiöillä on pitkät perinteet yhteistyöstä. Lääketeollisuus ry:n viestintäjohtaja Tuomas Nurmela kertoo Taloussanomille, että yhdistyksellä on jo viidenkymmenen vuoden ajan ollut omat eettiset ohjeensa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa toimimisesta.  

Tulevien valkotakkien koulutuksessa ei silti vieläkään juuri opeteta kohtaamaan lääketeollisuuden edustajia.

– Heti ensimmäisen vuoden syksyllä on puolen päivän etiikkaa käsittelevä seminaari, jossa lääketeollisuuden rooli on pieni osuus kokonaisuudesta, Louhiala avaa.

Louhiala ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Anne Pitkäranta ovat olleet mukana kehittämässä ohjeistusta, jonka mukaan opettavien lääkäreiden tulisi kertoa sidonnaisuutensa lääketeollisuuteen. Lääkeedustajien tapaamisen yleisyys vaihtelee Louhialan mukaan sairaaloittain.

– Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä yksittäinen lääkäri ei ota lääke-esittelijöitä vastaan, Pitkäranta valaisee.

Tuloksia rahoituksen mukaan?

Tutkimusten mukaan opiskelijoiden opastukselle on tarvetta. Vaikka lääkärit tiedostavat yritysten tarjoaman tiedon puolueellisuuden ja kiistävät sen vaikutuksen esimerkiksi kirjoittamiinsa lääkemääräyksiin, on todellisuus osoittautunut toiseksi.

Liverpoolin yliopiston tutkijoiden mukaan syy ristiriitaan on, että lääketeollisuudella on ylivoimaisesti parhaat resurssit tiedon tarjoamiseen. Lääketeollisuus ry:n mukaan ala sijoittaa Suomessa reilun kahden miljardin euron liikevaihdostaan vuosittain 250 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Kaikkien tutkijoiden mielestä lääketeollisuuden tutkimukset eivät ole puolueettomia. Muiden muassa kanadalainen terveyspolitiikan professori Joel Lexchin on  tutkimuksissaan osoittanut, että lääketeollisuuden rahoittamat kokeet tuottavat lääkkeen vaikutuksesta positiivisia tuloksia neljä kertaa useammin kuin itsenäiset kokeet.

Euroopan komission mukaan lääketeollisuus on toimeksiantajana 60 prosentissa unionissa vuosittain haettavista 4 400 lääketutkimusluvasta.

– Lääkeyrityksillä on kokeissa tietysti oma intressinsä, mutta avoimuus on parantunut huomattavasti sen jälkeen kun tutkimukset on täytynyt rekisteröidä verkossa, Helsingin yliopiston Pitkäranta sanoo.

HYKS:n korvaklinikan ylilääkärinäkin toimiva Pitkäranta kertoo verkossa olevan 5–6 kansainvälistä rekisteriä, joihin kirjattuja tutkimussuunnitelmia kuka tahansa voi arvioida. Professori itse sanoo käyttävänsä paljon yhdysvaltalaista Clinical Trials -rekisteriä.

Jos tutkimuksia ei ole rekisteröity, Pitkärannan mukaan harva lääkäri uskoo tuloksiin. Rekisteröinnillä on hänen mukaansa mahdollista myös ehkäistä Lexchinin kritisoimaa positiivisuuden harhaa, joka syntyy, kun lääkekokeiden negatiiviset tulokset on jätetty pimentoon.

Yritykset haluavat kiillottaa kuvaansa

Lääketeollisuus on itsekin herännyt viime vuosien väärinkäytösten aiheuttamiin kolhuihin maineessaan. Eurooppalaisyhtiöt ovat ottamassa käyttöön mallia, joka velvoittaa alan yrityksiä julkistamaan taloudelliset kytköksensä terveydenhuoltoalan ammattilaisiin.

– Käytännössä julkaistavaksi tulisivat esimerkiksi lääkäreiden osallistuminen lääkeyritysten kustantamaan koulutukseen tai lääketeollisuuden tuki kliinisille kokeille tai tutkimusryhmille, Lääketeollisuus ry:n Nurmela kertoo.

Ohjeistus koskisi eurooppalaisen lääketeollisuuden kattojärjestön European Federation of Pharmaceutical Industries and Associationsilta (EFPIA) jäseniä, eli 33 kansallista alan yhdistystä ja 40 lääkeyritystä. Suomessa ohjeistus koskisi kolmasosaa alan yrityksistä.

Kosmeettinen liike vai askel avoimuuteen?

Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas pitää suunnittelussa olevaa lääketeollisuuden ohjeistusta markkinointitemppuna.

– Lääketeollisuus huolehtii pitkälti lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutuksista, ja eiväthän ne mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä ole. Se raha, jonka teollisuus laittaa lääkäreille suunnattuun lobbaukseen, tulee nelinkertaisena takaisin, tutkija lataa.

Euroopan unionin lobbarirekisterin tietojen mukaan rekisteriin kirjautuneet yritykset käyttävät vuosittain reilut 40 miljoonaa euroa lobbaamiseen, eli päättäjiin vaikuttamiseen henkilökohtaisilla suhteiden ja tiedon tarjoamisen avulla.

Euroopan unionissa vaikuttavien yritysten toimintaa tutkivan Corporate Europe Observatoryn ja kansalaisjärjestö Health Action Internationalin raportin mukaan markkinointikulut kuitenkin kätketään yhtiöiden taseissa useisiin eri kohtiin.

Todellinen summa olisi järjestöjen mukaan 91 miljardia euroa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkeyritykset lobbaavat kongressia vuosittain 85,5 miljardilla eurolla.

Myllykangas on aiemminkin kritisoinut lääketeollisuutta muiden muassa Tomi-Pekka Tuomaisen kanssa kirjoittamassaan pamfletissa. Hän ei ole kovin optimistinen sen suhteen, paljonko valvontaviranomaiset kykenevät suitsimaan lääketeollisuuden väärinkäytöksiä.

– Niin kauan kun lääketeollisuus perustuu mahdollisimman suuren voiton tuottamiseen osakkaille, ongelmia esiintyy. Valvontaa on jo yritetty lisätä, mutta silti jatkuvasti paljastuu uusia väärinkäytöksiä, Myllykangas viittaa muiden muassa Glaxo Smith Klinen epäiltyyn korruptioon Kiinassa.

Myllykangas pitää lääkeyhtiöiden toimintaa Suomessa siivompana kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta huomauttaa samojen yritysten toimivan täälläkin.

Helsingin yliopiston Anne Pitkäranta, joka itsekin opettaa, suhtautuu puolestaan lääketeollisuuden ja lääkäreiden välisen yhteistyön tulevaisuuteen valoisasti.

– Yhteiskunnan yleinen arvokeskustelu on osaltaan vaikuttanut siihen, että koko ajan mennään avoimempaan suuntaan, Pitkäranta arvioi.