Pitäisikö S-ryhmän muuttua osakeyhtiöksi? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Miksi tästä vaietaan? S-ryhmä kuuluisi pörssiin

Julkaistu: 4.7.2013 6:01, Päivitetty 3.7.2013 17:02

S-ryhmä paisuu jatkuvasti, viimeksi kauppajättiin liittyivät Tapiola Pankki ja FIM. Samalla herää epäilys, onko kasvu asiakasomistajien edun mukaista. Olisiko parempi, jos S-ryhmä olisi osakeyhtiö eikä osuuskunta?

Alueosuuskaupoista ja SOK-yhtymästä muodostuvan S-ryhmän asema on pelottava ja valta suurta, Taloussanomille kuvaillaan. Soittokierros sijoitusasiantuntijoille tuottaa nimettömiä taustakeskusteluja.

Kysymys siitä, pitäisikö S-ryhmästä tehdä osakeyhtiö, on arka. Yleensä nimellään eri yhtiöitä kommentoivat asiantuntijat eivät halua puhua avoimesti S-ryhmästä, koska osuuskunta voisi soitella perään.

He ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että S-ryhmä kuuluisi pörssiin. Silloin sen toiminta olisi läpinäkyvämpää.

Korruptionvastaisen Transparency Suomi -järjestön puheenjohtaja Erkki Laukkanen pitää keskustelua eri yhtiömuodoista tärkeänä. Osuuskunnissa kysymyksiä herättävät yhtiömuodon tarjoamat mahdolliset kirjanpidolliset helpotukset sekä tapa sitouttaa asiakkaita maksamalla bonuksia.

S-ryhmä paisuu jatkuvasti asiakasomistajiensa rahoilla. Tuorein rönsy on S-pankin laajeneminen rahastoyhtiö FIMillä ja Tapiola Pankilla. S-Pankin tileillä makaavien bonusrahojen riski kasvaa, kun talletuksia aletaan käyttää asuntolainojen rahoittamiseen.

S-ryhmä perustelee laajenemistaan asiakasomistajien edulla ja palveluiden kysynnällä. Olisiko omistajien etu turvattu paremmin, jos S-ryhmä olisi osakeyhtiö?

Vain yksiosuus

S-ryhmän asiakasomistajaksi pääsee maksamalla osuusmaksun eli sijoituksen alueosuuskaupan omaan pääomaan. Yleisimmin osuusmaksu on sata euroa, jolla saa yhden äänen alueosuuskaupassa. Toisin kuin osakeyhtiössä, alueosuuskauppaan voi ostaa vain yhden omistusosuuden.

Alueosuuskaupat omistavat SOK:n ja sen tytäryhtiöt eli SOK-yhtymän. S-ryhmässä ylin vallankäyttäjä on SOK:n hallintoneuvosto, joka valvoo jäsenten etua. Osuuskaupan tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen ja näin edistää asiakasomistajiensa taloudellista hyvinvointia, S-ryhmän verkkosivuilla kerrotaan.

Palvelut ovat laajat, toimipaikkoja on Baltiassa asti. Etuja saa bonuskortilla kaikista S-ryhmän myymälöistä. Entä taloudellinen hyvinvointi?

Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan ruuan hinnan kallistuminen Suomessa johtuu osaltaan kaupan keskittymisestä. S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupasta oli viime vuonna 45 prosenttia.

Helsingin Sanomat kertoi kaksi vuotta sitten, että S-ryhmän bonusetu valuu polttoaineen hintoihin ABC-huoltoasemilla. ABC:llä bensa oli kalliimpaa kuin muilla huoltamoilla.

Kaavoituksessa S-ryhmällä on väitetty olevan suosikin asema.

”Palautuksetmerkittäviä”

S-ryhmä jakoi viime vuonna asiakkailleen palautuksia 420 miljoonaa euroa, edellisvuonna 400 miljoonaa euroa. Liikevaihto S-ryhmällä oli viime vuonna yli 12 miljardia euroa, kun kilpailija Kesko jäi alle kymmeneen miljardiin euroon.

Alueosuuskaupoittain palautukset vaihtelevat runsaasta 100 eurosta lähes 300 euroon asiakasomistajaa kohti, käy ilmi HS:n selvityksestä.

SOK:n pääjohtajan Kuisma Niemelän mukaan keskimääräinen palautus on noin 200 euroa asiakasomistajataloutta kohti vuosittain. Summaan lasketaan yhteen bonukset, osuusmaksun korko, ylijäämän palautus ja S-pankin kortilla saatava maksutapaetu.

– Asiakasomistajalla on keskimäärin 100 euroa jäsenyydessä kiinni, eli palautukset ovat ihan merkittäviä. S-ryhmä on käyttöön perustuva kuluttajaosuuskunta. Kun käyttää, saa hyödyn, Niemelä sanoo Taloussanomille.

S-ryhmä onkin itseään toteuttava ekosysteemi, jossa ihmiset kuluttavat, koska saavat lisää voittoa bonuksina ja muina etuina.

Pörssissä pitäisiolla avoimempi

Jos S-ryhmä olisi osakeyhtiö, sen tarkoituksena olisi tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Asiakaspalautukset olisivat osinkoja, joita maksettaisiin yhtiön tuloksesta. S-ryhmällä voisi olla edelleen etukorttijärjestelmä, mutta nykyisenkaltaisia etuja sillä ei saisi.

Jos S-ryhmä listautuisi pörssiin, avoimuusvaatimukset lisääntyisivät. Osakkeenomistajat rankaisisivat huonoista investoinneista nopeammin kuin asiakasomistajat, sijoitusasiantuntijat arvioivat.

Niemelä kiistää, että S-ryhmä tekisi tappiollisia investointeja. Pelkkä markkinaosuus ei ole S-ryhmälle tavoite, hän sanoo. Niemelä myös torjuu syytökset avoimuuden puutteesta.

– Olemme viime vuosina panostaneet vastuuraportointiin.

Pitkän investoinninhyödyt ja haitat

Siirtyminen kvartaalitalouteen muuttaisi toiminnan lyhytjänteisemmäksi.

Nyt S-ryhmän voi tehdä tehdä investointeja, jotka ovat pitkään kannattamattomia mutta osoittautuvat lopulta järkeviksi. Toisaalta pitkän aikavälin toiminta mahdollistaa hukkainvestoinnit.

Viime vuosina S-ryhmä on investoinut vuosittain 559–573 miljoonaa euroa.

S-ryhmä väittää, että sen etu on koko Suomen etu. Kotimaiset investoinnit tuovat työpaikkoja ja taloudellista aktiviteettia, mutta onko osuuskaupan tehtävä sijoittaa ulkomaille kuten Venäjän Prismoihin?

– Jatkuvuudesta huolehditaan taloudellisen vastuun näkökulmasta, Niemelä sanoo.

Valtaasiakasomistajalla

Osuustoimintaa tutkinut professori Tapani Köppä pitää kritiikkiä S-ryhmää kohtaan oikeutettuna. Hänen mukaansa S-ryhmän osakeyhtiöittäminen kadottaisi kuitenkin osuuskunnan yhteisöllisen luonteen.

– Osakeyhtiössä omistajia kiinnostaa ainoastaan raha. Osuustoiminnassa rahat palautuvat talouden kiertoon siinä toimintaympäristössä, jossa jäsenet elävät, jo eläkkeelle siirtynyt Köppä sanoo.

Alueosuuskaupoissa valtaa käyttävät asiakasomistajat, jotka valitsevat edustajiston osuuskauppavaaleissa. Asiakasomistajat voivat vaikuttaa S-ryhmän linjaan edustajistossa ja sen valitsemassa hallintoneuvostossa. Yksittäisen omistajan valtaa osakeyhtiöittäminen vähentäisi.

”Yritysvastuuabstrakti käsite”

S-ryhmän osakeyhtiöittäminen voisi lisätä avoimuutta, mutta ratkaisevaa muutosta se ei toisi, Transparencyn Laukkanen sanoo. Kilpailuilla markkinoilla liikesalaisuudet pidetään piilossa, oli yhtiömuoto mikä tahansa.

Suomessa ei ole keskusteltu, kuinka paljon yhtiöillä on velvollisuus kertoa toiminnastaan. Keskustelun pitää koskea kaikkia yhtiömuotoja, Laukkanen vaatii.

– Suomen yhteiskuntavastuu on hyvin abstrakti käsite eikä liity tällä hetkellä mihinkään. S-ryhmässä tarkastelu pitää aloittaa sen lähes määräävästä markkina-asemasta, mutta samalla pitää katsoa myös muut osuuskunnat ja verrata tietoa osuuskunnista muihin yhtiömuotoihin.