Professori Teivo Teivaisen mielestä yritykset ovat yritysvastuun umpikujassa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yritykset umpikujassa? "Pikkusormi demokratian pirulle"

Kuvituskuva
Julkaistu: 19.6.2013 17:17, Päivitetty 19.6.2013 17:17

Yritykset ovat ajaneet itsensä umpikujaan yritysvastuupuheillaan, professori Teivo Teivainen sanoo. Professori esitteli uutta kirjaansa tänään Helsingin yliopistolla.

Talous on pitkään ymmärretty alueeksi, jossa politiikalle on vähän sijaa. Nyt talous kuitenkin koskettaa yhä useamman elämää yhä perinpohjaisemmin. Se voi tietää muutosta yritysten tavalle toimia.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Hänen tänään julkaistu uusi kirjansa, Yritysvastuun umpikuja, on tiivis katsaus yritysvastuukeskusteluun demokratian ja politiikan tutkimuksen vinkkelistä.

– Talous on ollut se tehtaan porttien takana oleva paikka, jonne demokratian vaatimukset eivät ulotu, Teivainen sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingin yliopistolla.

Teivaisen mielestä tämä asetelma on globalisaation myötä muuttunut.

– Nyt olemme tilanteessa, jossa emme oikein tiedä missä ne tehtaan portit ovat. Talous on vähän niin kuin levinnyt joka puolelle.

Talouden ottama tila laajenee esimerkiksi yksityistämisten kautta. Se johtaa Teivaisen mukaan demokraattisen tilan pienentymiseen. Teivainen näkee asiassa myös pienen valonpilkun.

– Sitä myötä kun talous laajenee, niin talouden poliittinen luonne saattaa tulla aiempaa ilmeisemmäksi. Ja kun talouden poliittinen luonne tulee ilmeisemmäksi, niin esiin nousee kysymys, pitäisikö niitä demokraattisia arvoja soveltaa myös taloudellisiin instituutioihin.

Yrityksetumpikujassa

Teivainen uskoo, että talouden poliittisen luonteen selkeytyminen on osittain johtanut yritysvastuu-keskustelun lisääntymiseen. Teivaisen mielestä yritykset ovat joutuneet osin tunnustamaan, että talous on myös poliittista.

– Vielä joskus aiemmin Nokia saattoi sanoa, etteivät ne meidän kännyköihin metalleja poimivat lapset siellä Kongossa ole vastuullamme. Meidän vastuumme on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, Teivainen sanoo.

– Sen tyyppinen tarina ei mene enää läpi yrityksen uskottavuuden kannalta, joten kehitellään kaikenlaisia selityksiä vastuunkannosta. Mutta miten ottaa vastuuta niin, että se ei rävähdä käsille?

Tämän umpikujan mukaan kirja – Yritysvastuun umpikuja – on nimetty.

Vasemmalle kallistuva Teivainen huomasi yllätyksekseen saavansa ajatuksilleen tukea taloustieteilijä Milton Friedmanilta. Hän on markkinaliberaalin kapitalismin yksi tunnetuimpia edustajia.

– Friedmanilla on hieno huomio siitä, että yritysvastuupuhe on kumouksellinen doktriini, koska kun yritysjohtaja sanoo tavoittelevansa jotain muuta kuin voittoa yritykselleen, hän ottaa julkisen vallan tehtäviä, Teivainen kertoo.

– Tällöin, sanoo Friedman, yritysjohtajasta tulee ikään kuin julkinen virkamies.

Friedmanin mukaan vapaassa yhteiskunnassa julkista valtaa käyttävien tulee kantaa julkista vastuuta. Tämä merkitsisi yritysten demokratisointia, mikä merkitsisi sosialismia. Juuri tästä syystä Friedman varoitti yrityksiä koskaan puhumasta mistään muusta kuin voitonteosta osakkeenomistajille.

– Ovatko yritykset puhumalla yritysvastuusta ottaneet huomaamattaan kenties aika pitkän askeleen pois siitä ajatuksesta, että talous on täysin epäpoliittinen instituutio? Yhtäkkiä yritykset ovat murentaneet oman legitimiteettinsä perustaa myöntämällä oman julkisen roolinsa, Teivainen jatkaa.

– Ja Milton Friedman sanoo, ja minä sanon, että johdonmukainen seuraus olisi hyväksyä demokratiavaatimukset yritysvaltaan.

Nallenlinjoilla

Toinen Teivaisen kirjassaan käsittelemä aihe on liberalismin suhde kapitalismiin. Suomessa esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen tunnetaan äänekkäänä kapitalismin ja vapauden yhteiselon äänitorvena.

Teivainen on eri mieltä. Hän hakee vauhtia taas yllättävistä paikoista. Tänä keväänä Teivainen päätyi lukemaan Björn Wahlroosin uuden kirjan "Markkinat ja demokratia". Hän suosittelee sitä lämpimästi.

– Se oli hieno lukuelämys. Wahlroos puhuu asioista paljon oikeammilla nimillä kuin monet muut. Monien muiden kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen puolustajien puheissa sanotaan että kapitalismi on vapaata markkinataloutta, Teivainen sanoo.

– Björn Wahlroos puhuu siitä, että yritysjohtajat toimivat diktaattorin tavoin. Yritykset ovat autoritaarisesti hallinnoituja instituutioita. Minusta on hyvin kiinnostavaa ja virkistävää lukea asioista perillä olevan Wahlroosin analyysia siitä, miten reaalikapitalismi toimii suhteellisen autoritaaristen periaatteiden mukaan.

Pikkusormidemokratian pirulle

Lopuksi Teivainen pohtii mahdollisuuksia kaventaa yritysten diktatuuria. Hän vertaa yrityksiä diktaattorivaltioihin, jotka kaatuivat, koska pienet myönnytykset johtivat lumipallomaiseen efektiin.

– [Diktatuureissa] hyväksytään, että ihmisoikeustarkkailija tulee. Hyväksytään joitain pieniä vapauden ilmauksia, Teivainen sanoo.

– Eihän se mihinkään johda, meillä on tämä homma hanskassa, hän kuvailee diktatuurien toimintaa ja ajattelua.

Teivainen kysyy, johtaako keskustelu yritysten vastuusta pieniin "taktisiin myönnytyksiin".

– Miten yritysmaailma saa pidettyä myönnytykset sellaisina, että pikkusormea ei anneta demokraattisten muutosten pirulle?

Tuoreimmat osastosta