Arktisella alueella avautuu uusia mahdollisuuksia suomalaisille

Jääpeitteen sulaminen pohjoisilla alueilla on kasvattanut kiinnostusta arktisten alueiden luonnonvaroihin. Tasapainoilu kestävän kehityksen ja talouden edistämisen välillä tarjoaa mahdollisuuksia cleantech-yrityksille.

14.6.2013 18:08 | Päivitetty 14.6.2013 18:07

Suomessa vieraileva Arktisen neuvoston Senior Arctic Officials-toimielimen puheenjohtaja (SAOC), kanadalainen Patrick Borbey sanoo arktisten alueiden tarjoavan lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Erityisesti luonnonvaroissa, kaivosalalla ja kestävän kehityksen mukaisella laivauksella samoin kuin hylkeenpyynnin kaltaisella perinteisellä toiminnalla on alueella paljon mahdollisuuksia, Borbey listaa Taloussanomien haastattelussa. 

Suomessa energia- ja ympäristöteknologiaan perustuva cleantech on ollut yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Viime vuonna alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 15 prosenttia lähes 25 miljardiin euroon. Borbey kannustaa suomalaisia cleantech-yrityksiä markkinoimaan toimintaansa myös arktisilla alueilla.

– Osaavien yritysten toiminnalle on ilman muuta mahdollisuuksia, samoin yhteisöjen, Borbey sanoo.

Arktisen talouden kehittäminen keskiössä

Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat, Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä. Lisäksi kuudella alkuperäiskansalla, mukaan lukien Suomen saamelaiset, on edustajansa Arktisessa neuvostossa.

Neuvosto sai alkunsa vuonna Rovaniemellä vuonna 1991, mutta virallisesti se perustettiin vuonna 1996 Kanadan Ottawassa.

Toukokuussa Kanada otti ensimmäisenä maana toistamiseen vastaan Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajakauden. Maan arktisten asioiden ministeri Leona Aglukkaqin ja Borbeyn johdolla Kanada on painottanut erityisesti alueen talouden edistämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

– Meillä on Arktisessa neuvostossa paljon yhteistyötä liittyen vihreän teknologiaan. Hyvä esimerkki tästä on pyrkimys kehittää kaivosteknologiaa, joka kuluttaa vähemmän energiaa ja säästää ympäröivää luontoa, Borbey kertoo.

Osana yhden valiokuntansa toimintaa Kanada haluaa vakiinnuttaa Circumpolar Business Forumin, jonka ohjelma on tarkoitus julkistaa alkuvuodesta 2014. Foorumin on tarkoitus olla messujen kaltainen tilaisuus, jossa arktisella alueella toimivat yritykset ja yhteisöt voivat jakaa tietoa. Suomen Kanadan-suurlähetystön mukaan Suomi on ollut aktiivisesti suunnittelemassa foorumia.

Kanadalaismedia Nunatsiaq Onlinen mukaan ministeri Aglukkaq sanoi Kiirunassa toukokuun puolivälissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että vihreän energian käytössä on "tietovaje". Esimerkiksi Suomessa ja Kanadassa toimivalla Agnico Eagle Minesilla olisi ministerin mukaan paljon annettavaa myös muille.

Liikenne haasteena

Arktisten alueiden talouden kehittäminen merkitsee jatkuvaa tasapainoilua alueen hauraan luonnon ja erityisesti merialueiden suojelemisen kanssa.

Suomalaistutkijoiden mukaan alueen alistaminen taloudelle ja neuvoston keskeisiin periaatteisiin lukeutuva kestävän kehityksen vaaliminen ovat luoneet ristiriidan, joka saattaa suistaa Arktisen neuvoston ensimmäiseen kriisiinsä. Esimerkiksi Venäjä on monien maiden vastustuksesta huolimatta ajanut voimakkaasti Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävän Koillisväylän pitämistä auki rahtiliikenteelle ympäri vuoden.

Suomi puolestaan haluaisi rakentaa rautatien Petsamoon, jotta kuljetukset pohjoisen ja etelän välillä vauhdittuisivat. Samalla se elävöittäisi Pohjois-Suomea taloudellisesti ja pitäisi Lapin asuttuna.

– Se toki helpottaisi hyödykkeiden kuljetusta, ja kysymys on poliittis-taloudellisesti tärkeä. Pohjois-Kanadassa liikennettä on kuitenkin säännelty luonnon ja siellä elävien yhteisöjen säästämiseksi. Samasta on kyse kun ajatellaan laivakuljetuksia, Borbey kommentoi.

Vuonna 2012 Ruotsi kieltäytyi lähettämästä Koillisväylälle jäänmurtajia öljy-yhtiö Shellin koekairauksia varten, mutta suomalainen Arctia Shipping lähetti paikalle kaksi alustaan.

Borbey myöntää Kanadan Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden keskeisten haasteiden liittyvän sopimuksiin raaka-aineista, kuten öljystä, ja esimerkiksi kaivostoiminnasta.

Jutussa on Borbeyn haastattelun lisäksi käytetty lähteinä Arktisen neuvoston Kiirunan kokouksen asiakirjoja, kanadalaisten medioiden verkkosivuja sekä Lassi Heinisen ja Teemu Palosaaren toimittamaa tutkimusjulkaisua Jäitä poltellessa (2011).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?