Näin EU aikoo parantaa yritysten johtamista - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin EU aikoo parantaa yritysten johtamista

Julkaistu: 13.6.2013 12:07, Päivitetty 13.6.2013 12:14

Euroopan komissio ehdottaa, että yritysten pitää tilinpäätöksen yhteydessä kertoa, miten ne huolehtivat ihmisoikeuksista ja torjuvat korruptiota ja lahjontaa. Suomalaiset asiantuntijat arvelevat, että uusi säädös voisi sekä parantaa että huonontaa johtamista.

Euroopan komissio ehdottaa, että yritysten pitäisi kertoa toimintakertomuksen yhteydessä myös ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, sekä korruption ja lahjonnan torjumisesta. Ehdotuksen käsittely Euroopan neuvostossa ja  parlamentissa on käynnistymässä. Velvoitteen arvioidaan astuvan voimaan tilikautta 2017 koskevassa raportoinnissa.

Ei-taloudellinen-raportointi koskisi ehdotuksen mukaan yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, tai taseen loppusumma on suurempi kuin 20 miljoonaa euroa, ja joissa on yli 500 työntekijää. Tällaisia yrityksiä arvioidaan olevan EU-alueella noin 18 000. Tietyt kriteerit täyttävien listattujen yhtiöiden pitäisi kertoa myös siitä, miten ne ovat edistäneet hallituksen kokoonpanon monimuotoisuutta.

Jo nyt EU:ssa toimivien yritysten pitää kertoa toimintakertomuksen yhteydessä ympäristöön ja työntekijöihin liittyvästä vastuullisesta toiminnasta. Moni yritys kertoo myös laajemmin yhteiskuntavastuistaan jonkin kansallisen tai kansainvälisen koodistojen mukaisilla raporteilla. EU kaavailee, että myös näitä raportointitapoja voi käyttää, kunhan ne otetaan osaksi toimintakertomusta. Jos kaikkia vaadittuja tietoja ei ole ilmoitettu toimintakertomuksen yhteydessä, syy siihen on kerrottava.

Vertailtavuus plussaa, pienten yritysten kulut miinusta

Suomalaisten asiantuntijoiden mielestä uusi velvoite voi tuottaa parempaa johtamista, mutta myös lisäkuluja tai yhteisvastuullisen toiminnan taantumista.

– Sellainenkin vaara on, että velvoite rapauttaa jo tehtyä yritysvastuutyötä. Aiempi laaja, vapaaehtoinen selvitys voi kutistua paljon suppeammaksi, kun se pitää liittää toimintakertomukseen ja hallitukselle ja tilintarkastajille kohdistuu vastuukysymyksiä, sanoo EK:n asiantuntija Hannu Ylänen.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Marja Hanski sanoo, että raportoinnin kulut yrityksille ovat luultavasti suuremmat kuin EU:n arvioimat 600–4 300 euroa vuodessa.

– Esimerkiksi tuotannollisen yrityksen pitäisi hankkia henkilö, joka kerää tietoa, ja järjestelmä, johon se tallennetaan, sanoo Hanski.

Suomessa ja muissa maissa, joissa toimintakertomus on tilintarkastuksen kohde, myös tilintarkastuskustannukset saattavat kasvaa huomattavasti.  Nykyään kansainvälisiin kehyksiin perustuvat raportit varmennetaan, mikä on prosessina erilainen kuin tilintarkastus.

Hyvää ei-taloudellisen tiedon yhtenäisemmässä raportoinnissa on se, että yritysten toiminnan avoimuus lisääntyy ja yrityksiä on helpompi vertailla keskenään.

– On hienoa jos onnistutaan vaikuttamaan siihen, että yrityksiä johdetaan entistä paremmin, sanoo Marja Hanski.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?