Myös Espanja-vakuudet näyttävät arvottomilta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Myös Espanja-vakuudet näyttävät arvottomilta

Suomen Espanja-vakuusjärjestelyssä näyttää olevan sama sopimusmiina kuin Kreikka-vakuuksissa. Mikäli EU pääsee sopuun Espanjan velkojen leikkaamisesta, Suomi voi jäädä ilman vakuusmaksuja.

4.6.2013 6:01 | Päivitetty 4.6.2013 15:39

Taloussanomat uutisoi viime keskiviikkona, että Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien välisessä vakuusjohdannaissopimuksessa on sopimusmiina, jonka seurauksena Suomi voi jäädä ilman vakuusmaksuja.

Espanja-sopimus näyttää lähes identtiseltä Kreikka-sopimuksen kanssa.

Sopimusmiina perustuu siihen, että vakuusmaksut tulevat Suomelle vain, jos velallinen omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään rikkoo lainasopimustaan Euroopan rahoitusvakausvälineen kanssa.

Vapaaehtoinen, EU:n poliittisesti sopima velkojen uudelleenjärjestely ei siis laukaisisi vakuuksia – ja Suomi jäisi ilman rahojaan.

Samanlainen sopimusmiina

Suomen Espanjan talletussuojarahaston kanssa solmima vakuussopimus näyttää sisältävän samanlaisen ongelman kuin Kreikka-sopimus.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime perjantaina kaksi kappaletta talletusrahaston kanssa solmittuja sopimuskokonaisuuksia. Ensimmäinen (päivätty 16.7.2012) on varsinainen vakuusjärjestely Suomen ja Espanjan talletussuojarahaston kanssa. Talletussuojarahasto on espanjalaisten liikepankkien omistama.

Toinen (päivätty 28.11.2012) on sopimuskokonaisuus, jossa on valtiovarainministeriön mukaan sovittu "teknisistä muutoksista", joiden syynä on Espanjan pankkien rahoituspaketin siirtyminen ERVV-vakausrahastolta EVM-vakausrahastolle.

16.7. päivätyn sopimuskokonaisuuden englanninkielisen version sivulla 42 määritellään tuottojenvaihtosopimuksen maksua koskevat yksityiskohdat.

Sopimuksen mukaan "osapuoli B", eli Espanjan talletusrahasto, ei maksa mitään "osapuoli A:lle", eli Suomelle, elleivät sopimuksessa määritellyt maksulaukaisin-tapahtumat (Party B Payment Triggers) toteudu.

Sivulla 44 määritellään maksulaukaisin-tapahtumat seuraavasti:

a) velallisen laukaisintapahtuma (Borrower Trigger Event); sekäb) Suomeen kohdistuva maksuvaatimus Suomen antamien takausten perusteella.

Ja mikä olikaan velallisen laukaisintapahtuma?

Sivulla 29, yleissopimuksen sopimuserittelyosiossa, se määritellään näin: "mikä tahansa velalliseen liittyvä tapahtuma, lukuun ottamatta tapahtumia joita velallinen ei aiheuta omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään".

Sama asetelma toistuu 28.11.2012 päivätyn englanninkielisen sopimuskokonaisuuden sivuilla 44 (maksua koskevat yksityiskohdat), 46 (maksulaukaisujen ehdot) ja 38 (laukaisintapahtuma).

Eli niin kauan kuin Espanja ei itse riko lainasopimuksensa ehtoja, Suomelle ei makseta vakuuksia. Tämä on myös valtiovarainministeriön tulkinta lähes identtisistä Kreikka-vakuussopimuksista.

Espanja tuskin pärjääilman velkojen leikkausta

Espanjalle myönnettiin 100 miljardiin euroon asti rahoitusta 20.7.2012. Tähän mennessä summasta on lainattu 39,5 miljardia euroa.

Taloussanomat arvioi sunnuntaina, miten Kreikan sopimusmiina lauennee tulevaisuudessa. Espanjalla on todennäköisesti sama tilanne edessään. Maan pankkisektori, taloudellinen tilanne, ja euroalueen päättäjien kyvyttömyys erottaa valtion ja pankkien velat toisistaan takaavat, että ennemmin tai myöhemmin Espanjan velkoja on leikattava.

Jos tämä tehdään EU-maiden yhteisellä poliittisella sopimuksella "vapaaehtoisesti", Suomi ei saisi mitään vakuusmaksujaan.

Pankkisektoriveden alla

Espanjan pankkisektorilla on 2000-luvulla kehittyneen asuntokuplan seurauksena valtava määrä alaskirjattavia lainoja taseessaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä alaskirjattavien lainojen määrä taas kasvoi.

Banco Santanderilla, Espanjan suurimmalla pankilla, alaskirjattavien lainojen määrä kasvoi 4,76 prosenttiin lainaportfoliosta. Toiseksi suurimmassa pankissa BBVA:ssa suhde on 5,3 prosenttia. Bankiassa luku oli 13,1 prosenttia ja Caixabankissa 9,4 prosenttia.

Espanjalaiset pankit ovat nyt jälleenrahoittaneet lähes 14 prosenttia koko laina-portfoliostaan. Tämä tarkoittaa noin 208 miljardia euroa.

Lainoittajat toimivat ikään kuin yli 40 prosenttia näistä lainoista – eli yli 80 miljardia euroa – olisi normaaleja lainoja, jotka joskus maksetaan takaisin.

Näin ei kuitenkaan ole.

–Jotkut asiakkaat kykenevät lopulta maksamaan velkansa. Useassa tapauksessa velkoja ei kyetä maksamaan, ja tämä on vain keino pitkittää tosiasioiden myöntämistä, kertoi Santiago López, BNP Paribasin analyytikko Financial Times –lehdelle muutama viikko sitten.

Espanjan keskuspankki on antanut Banco Santanderille ja BBVA:lle syyskuun loppuun asti aikaa käydä taseensa läpi ja uudelleen-luokitella lainansa tiukempien ohjenuorien mukaan. Tämä saattaa tarkoittaa kymmenien miljardien eurojen tappioita pankeille.

Maa konkurssinpartaalla

Pankkisektorin ahdinkoa pahentaa Espanjan historiallisen surkea taloustilanne.

Espanja kärsii historiallisen suurista työttömyysluvuista, jotka liikkuvat noin 27 prosentissa. Tilanne on sama Kreikassa.

Espanja on käytännössä konkurssissa. Näin toteaa myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF, tosin hienovaraisemmin, tuoreimmassa maailmantalouden katsauksessaan huhtikuulta.

IMF:n arvion mukaan Espanjan budjettivaje kasvaa tänä vuonna 6,6 prosenttiin kansantuotteesta. Ensi vuonna vaje on 6,9 prosenttia, sitten taas 6,6 prosenttia, ja niin eteenpäin vuoteen 2018 asti.

Rakenteellinen budjettivaje – eli talouden suhdanteista vapaa vaje – tulee ennusteen mukaan kasvamaan tämän vuoden 4,2 prosentista 5,7 prosenttiin vuonna 2018.

Valtiovelka kasvaa 84,1 prosentista tänä vuonna 110,6 prosenttiin vuonna 2018.

Ja nämä ovat IMF:n lukuja, jotka ovat vuosien saatossa jatkuvasti osoittautuneet yltiöoptimistisiksi.

Kuten The Daily Telegraph -lehden Jeremy Warner huomauttaa, ei ole mitenkään mahdollista, että Espanja kykenisi maksamaan velkojaan tulevaisuudessa.

Mitkään rakenteelliset uudistukset tai säästöt eivät muuta sitä tosiasiaa, että Espanja luisuu kohti konkurssia. Vyönkiristys todennäköisesti pahentaa Espanjan velkaantumista entisestään.

Vakausmekanismipelastaa?

Espanjan ongelma on muiden kriisimaiden tavoin pankkisektorin ja valtion yhtenäisyys. Jotta Espanja ei huku pankkisektorinsa velkoihin, tämä napanuora on katkaistava.

Juuri tätä varten Euroopan vakausmekanismin piti kyetä rahoittamaan pankkeja suoraan, lisäämättä valtion velkaa.

Tämä näyttää kuitenkin yhä epätodennäköisemmältä. Viime viikolla Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande julkaisivat oman yhdeksänsivuisen muistionsa, joka vesittää pyrkimykset saada pankkien suora pääomittaminen toimimaan lähikuukausina.

Pankkien suora pääomittaminen vakausmekanismin kautta oli koko viime heinäkuussa solmitun Espanja-sopimuksen olennainen tekijä, ja EU-johtajat olivat luvanneet saada jotain toimivaa kasaan ensi kuuksi.

Merkelin ja Hollanden suunnitelmassa tätä lykätään siihen asti, että Euroopan yhteiseen pankkiviranomaiseen liittyviä ongelmia saadaan ratkaistua. Se voi kestää kuukausia.

Espanjan hallitus yrittää pitkittää pankkisektorin ongelmien pöydälle nostamista siihen asti, kunnes vakausmekanismi saadaan toimimaan.

Kuten Taloussanomatkin on huomauttanut, on täysin mahdollista että Suomen eduskunta ei hyväksyisi EU-päätöstä Espanjan velkojen leikkaamisesta. Eduskunnan kielteinen päätös todennäköisesti pakottaisi Espanjan rikkomaan sopimuksiaan, jolloin Suomi saisi vakuusmaksut.

Tämä olisi kuitenkin melkoinen käännös Suomen poliittisessa linjassa, ja haittaisi EU-suhteita.

On siis hyvin todennäköistä, että Espanjan velkahuojennusten alettua myös Suomi tulee kärsimään suuria tappioita vakuusmiinan lauetessa.

(Päivitetty klo 09:24, korjattu kirjoitusvirhe päivämäärässä.)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?