Syntyvyys laskee talouskriisissä, paitsi 1990-luvun lama-Suomessa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kerran hankimme lapsia – nyt uhkaa vauvakato

Euroopassa syntyvyys on laskenut vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen. Myös Suomea uhkaa vauvakato, kun jo kolmekymppiset ensisynnyttäjät lykkäävät lapsenhankintaa. Toisin oli 1990-luvun lamassa.

3.6.2013 6:01 | Päivitetty 31.5.2013 16:55

Syntyvyys on kääntynyt Suomessa laskuun muun Euroopan tapaan talouskriisissä, ilmenee Euroopan unionin (EU) tilastoviranomaisen Eurostatin artikkelista.

Talous ja syntyvyys laskevat käsi kädessä, Eurostat vihjailee vaikkei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä teekään. Poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia on liian paljon.

Talouden taantuma kuitenkin lykkää lapsentekoa, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo. Tämä koskee erityisesti ensimmäisen lapsen ajoittamista. Kun samalla ensisynnyttäjien keski-ikä nousee, lopullinen lapsilukumäärä voi laskea.

Toisin oli 1990-luvun lamassa. Tuolloin Suomessa nähtiin pienehkö vauvabuumi. Lamakokemukset ovat kansainvälinen poikkeus. Vauvabuumi johtui 1980-luvun perhepolitiikasta, Rotkirch ja Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen arvioivat.

Talous romahti,syntyvyys kasvoi

Suomen bruttokansantuote (bkt) romahti yli kymmenen prosenttia lamavuosina 1991–1993. Talouden romahdus alkoi jo vuonna 1990, jolloin bkt kasvoi enää puoli prosenttia.

Talouslama ei näkynyt kuitenkaan vauvataantumana, vaan syntyvyys eli kokonaishedelmällisyysluku kääntyi nousuun.

Vuonna 1987 syntyvyys oli 1,59 lasta naista kohti, kun huippuvuonna 1994 lapsiluvun odote oli 1,85 naisen elinaikana. Yhtä korkealle syntyvyys nousi vasta 2000-luvun nousukaudella, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista.

Tutkimukset lama-ajan vauvabuumista osoittavat, että nousu johtui ennen kaikkea toisten ja kolmansien lasten syntymisestä, Anna Rotkirch sanoo. Yksi selkeä syy syntyvyyden kasvulle vaikuttaa olevan, tutkijat arvioivat.

Vuonna 1985:kotihoidon tuki

Eduskunta hyväksyi lain lasten kotihoidon tuesta vuonna 1985. Samana vuonna eduskunta hyväksyi myös lain päivähoito-oikeudesta. Tutkija Anneli Miettisen mukaan lama-ajan syntyvyyttä nosti enemmän kotihoidontuki.

Uusi laki takasi lapsen vanhemmalle kunnollisen kotihoidon tuen vanhempainvapaan päätyttyä, jos hän ei käyttänyt päivähoito-oikeutta.

– Aluksi kotihoidontuki rajattiin vain tiettyyn lapsilukuun, mutta rajaus poistettiin 1990-luvun alussa, Miettinen sanoo.

– Kotihoidontukea ja työttömyyskorvausta oli mahdollista saada yhtä aikaa. Todennäköisesti niiden yhteisvaikutus nosti syntyvyyttä.

Miettinen muistuttaa, että tutkittua tietoa asiasta ei ole. Esimerkiksi irtisanomissuojan vaikutuksesta syntyvyyteen ei ole varmuutta.

Kriisi katkaisinousutrendin

Euroopassa syntyvyys kohosi 2000-luvun nousukaudella. Espanjassa huippuvuosi oli 2008, Kreikassa seuraavana vuonna. Talousromahdus taittoi syntyvyyden kasvun. Myös Pohjoismaissa syntyvyys kääntyi laskuun.

Käänteen ajankohta vaihtelee maittain. Eri maiden taantuman syvyys, maiden sosiaalietuudet ja myös muut tekijät vaikuttavat siihen, miten syntyvyys kehittyy.

Elävänä syntyneiden lapsien määrä väheni tutkimuksen kohteena olleissa 31 Euroopan maassa keskimäärin 3,5 prosenttia vuosina 2008–2011, ilmenee Eurostatin tilastoista. Laskua selittää myös mahdollisten äitien määrä, joka olisi vähentynyt eurokriisittäkin.

Eurostatin mukaan maan bruttokansantuote, kuluttajan käytettävissä olevat tulot, työttömyysaste ja kuluttajaluottamus korreloivat syntyvyyden kanssa. Tulokset vaihtelevat maittain, ja poikkeuksia on. Jos tarkastelua laajentaisi Euroopan ulkopuolelle, tulokset voisivat olla tyystin erilaisia.

Ei liittoon taiensimmäistä lasta

Lama vaikuttaa perheellistymisen alkuvaiheisiin. Liitot solmitaan aiottua myöhemmin ja ensimmäisen lapsen hankinta siirtyy, Anna Rotkirch sanoo.

– Lama ei vaikuta lastenhankinta-aikeisiin, mutta siirtää niitä.

Eurostatin mukaan kriisi on vähentänyt keskimäärin ensimmäisen lapsen hankintaa, kun toisen ja siitä useampien lasten hankinta on hieman yleistynyt.

Samoin kävi 1990-luvun lama-Suomessa. Taloudellinen epävarmuus vaimensi haluja solmia liitto ja hankkia ensimmäinen lapsi. Toisen ja kolmannen lapsen hankintaa perhepoliittiset uudistukset kuitenkin tukivat, mikä nosti kokonaissyntyvyyttä, tutkijat arvioivat.

Ensisynnyttäjätvanhenevat

Vielä 1970-luvulla ensimmäinen lapsi saatiin nuorempana kuin nykyään. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut kauttaaltaan Euroopassa. Suomessa se lähenee 29 ikävuotta.

Rotkirchin mukaan aiemmin lastenhankinta-aikeiden lykkääminen ei ollut yhtä suuri ongelma kuin nyt, koska perheillä oli aikaa kuroa kiinni laman takia menetetty aika.

– Nykytaantuman vaikutuksista ei tiedetä. "Ehtivätkö" nyt kolmekymppiset synnyttää toivonsa määrän lapsia? Rotkirch pohtii.

Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota syntyvyyteen. Näkökulmana on huoltosuhde, mutta syntyvyyteen kätkeytyy muitakin ongelmia.

Rotkirchin mukaan Suomessa on tutkitusti paljon vastoin tahtoaan lapsettomia. Jos ensimmäisen lapsen hankintaa myöhästytetään heikon taloustilanteen vuoksi, ongelma voi pahentua.

Samalla voi syventyä Suomen perheiden jakautuminen toisaalta lapsettomiin pareihin ja toisaalta perheisiin, joissa on lapsia kaksi tai enemmän.

– Suomessa syntyvyys laskee ja lapsettomien määrä on nousussa. Se on huolestuttavaa, koska Suomessa on muutenkin paljon lapsettomia. Ruotsissa lapsiluku on jakaantunut tasaisemmin väestössä kuin Suomessa, Rotkirch sanoo.

Epäröinnillestoppi

Eurokriisin aikana Suomi vaikuttaa liittyneen muiden maiden joukkoon: syntyvyys laskee taantumassa.

Nykytaantuma ei ole syvyydeltään verrattavissa 1990-luvun lamaan, mutta työttömyysluvut ja talousindikaattorit kertovat taloustilanteen heikkenemisestä.

Syntyvyyteen voi suhtautua monella tapaa. Jos näkökulmana on hallituksen huolena oleva huoltosuhde tai ei-toivottu lapsettomuus, syntyvyyden soisi kasvavan.

Anna Rotkirchin mukaan perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen. Suomessa on viime vuosina keskusteltu muun muassa kotihoidon tuesta ja päivähoito-oikeudesta. Ihmiset reagoivat jo julkiseen keskusteluun ja yleiseen ilmapiiriin, Rotkirch sanoo.

– Jos päättäjät haluavat tehdä jotain, he voisivat sanoa, että perhepoliittisia etuja ei leikata. Jos on pakko leikata, niin leikatkaa, mutta epämääräinen vatvominen aiheuttaa epävarmuutta.

1990-luvulla oli vauvabuumi Syntyvyys ja elävänä syntyneiden lukumäärä Suomessa 1982–2012

VuosiElävänä syntyneetSyntyvyys1982661061,721983668921,741984650761,71985627961,641986606321,61987598271,591988633161,71989633481,711990655491,791991653951,81992667311,851993648261,811994652311,851995630671,811996607231,761997593291,751998571081,711999575741,732000567421,732001561891,732002555551,722003566301,762004577581,82005577451,82006588401,842007587291,832008595301,852009604301,862010609801,872011599611,832012594931,8 Lähde: Tilastokeskus

Talouskriisi laskenut syntyvyyttä Euroopassa Syntyvyys Euroopassa vuonna 2002–2011

VuosiEUEuroalueSaksaIrlantiKreikkaEspanjaRanskaKyprosPortugaliSuomiRuotsiBritanniaIslanti20021,461,461,341,971,271,261,881,491,471,721,651,641,9320031,471,471,341,961,281,311,891,51,441,761,711,711,9920041,51,51,361,931,31,321,921,491,41,81,751,772,0420051,511,51,341,861,331,341,941,421,41,81,771,782,0520061,541,521,331,921,41,3721,451,361,841,851,842,0820071,561,541,372,011,411,391,981,391,331,831,881,92,0920081,61,581,382,11,511,462,011,461,371,851,911,962,1520091,59:1,362,11,521,3921,511,321,861,941,942,2320101,6:1,392,071,511,382,031,441,361,871,981,982,220111,571,561,362,051,421,362,011,351,351,831,91,962,02 Lähde: Eurostat

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?