Asiantuntijat: Kreikka-salailusta ei Suomelle hyötyä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat: Kreikka-salailusta ei Suomelle hyötyä

Oikeusoppineiden mukaan Kreikka-vakuuksien salailu hyödytti lähinnä kreikkalaisosapuolta, sillä Suomelle hyödyllistä salattavaa on vaikea löytää.

Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizeloksen ja Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen allekirjoittama sopimus.­

15.5.2013 14:42 | Päivitetty 15.5.2013 14:11

Kreikan ja Suomen välisen vakuussopimuksen julkistaminen ei ole paljastanut merkittäviä maton alle lakaistuja salaisuuksia. Oikeusoppineiden mukaan sopimuksen salaaminen ei käytännössä hyödyttänyt Suomea mitenkään.

Korkein hallinto-oikeus antoi tiistaina päätöksen, jonka mukaan syksyllä 2011 laadittu sopimus on muuten julkinen, mutta vakuussopimukseen osallistuneiden pankkien nimiä ei tarvitse julkistaa.

Valtiovarainministeriö oli aiemmin kieltäytynyt asiakirjojen luovuttamisesta vedoten vakuussopimuksen ehtoihin ja pankkien liikesalaisuuksiin sekä Suomen valtiosuhteisiin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) totesi Helsingin Sanomille, että salaaminen tehtiin kreikkalaisten pyynnöstä. Käytännössä salaamista ovat edellyttäneet sopimukseen osallistuneet pankit, joiden nimet jäivät edelleen julkistamatta.

Perustuslakiasiantuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin mukaan sopimuksen salaaminen näyttää selvästi kreikkalaisen osapuolen etujen mukaiselta, sillä Suomen etuja on vaikea löytää.

– Heidän kohdallaan voi puhua liikesalaisuuden piiriin kuuluvista asioista, Tuori sanoo Taloussanomille ja korostaa, että tähän piiriin kuuluvilla asioille ei juuri ole merkitystä sopimuksen poliittisen painoarvon kannalta.

Seuraavaksi punnittavaksi tulee Suomen ja Espanjan välisen vakuussopimuksen avoimuus. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on jo luvannut sopimuksen avaamista.

– Näin pääministeri on luvannut ja tietysti tämä on nyt KHO:n linjaus, jota tulee muissa vastaavissa tapauksissa noudattaa, Tuori sanoo.

Huomiota on herättänyt se, ettei varsinaisessa sopimustekstissä mainita vakuuden määritettä.

Vakuudet ja niihin liittyvä juridiikka määritellään kuitenkin tarkoin koukeroisissa liitteissä, jotka valtiovarainministeriö julkisti eilen illalla verkkosivuillaan.

– Mikään välttämättömyys ei ”vakuus”-sanan esiintyminen sopimuksessa ole. Ratkaisevaa on sisältö, kommentoi esineoikeuden professori Jarmo Tuomisto Turun yliopistosta.

Hän korostaa, että vakuussopimus sisältää ”innovointia ja poikkeuksellisia piirteitä”, minkä takia sen arvosteleminen vaatisi perinpohjaista tutustumista. Sinänsä vakuuksien asettaminen on arkista oikeuskäytäntöä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?