Saksa ihmettelee, miksi uusnatsikopla pysyi niin pitkään vapaalla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Uusnatsien murhakopla oikeudessa

Saksan suurin oikeusjuttu kymmeniin vuosiin on käynnissä Münchenissä. Syytettynä on uusnatsien tappajakopla avustajineen yhdeksän siirtolaistaustaisen saksalaisen ja yhden naispoliisin murhista eri puolilla Saksaa.

Beate Zschäpen kädet.

11.5.2013 7:15 | Päivitetty 10.5.2013 14:53

Joukkion syytelistalla on myös naulapommin räjäytys Kölnissä ja 13 pankkiryöstöä.

Suurta ihmetystä Saksassa on herättänyt se, että maanalaiset natsitappajat saivat toimia toistakymmentä vuotta rikos- ja suojelupoliisin epäilyjen ulkopuolella. On mahdollista, että oikeudessa käsiteltävänä olevien, vuosina 2000–2007 tehtyjen veritekojen lisäksi heidän kontollaan olisi muitakin väkivaltarikoksia.

Uusnatsien tappajakopla kutsui itseään kansallissosialistiseksi maanalaisuudeksi (Nationalsozialistisher Untergrund, NSU). Sen kovaan ytimeen kuuluivat Jenasta kotoisin olevat itäsaksalaiset uusnatsit Uwe Mundlos, Uwe Böhnhardt ja Beate Zschäpe. He olivat etsintäkuulutettuja, mutta saattoivat elää yhdessä varsin vapaasti 13 vuotta.

Tunnetuksi he tulivat murhakoplana vasta marraskuussa 2011, kun Mundlos ja Böhnhardt joutuivat satimeen pankkiryöstönsä jälkeen. Ennen kuin poliisi sai heidät kiinni, he ampuivat itsensä. Zschäpen tehtäväksi jäi hävittää jäämistö, minkä hän toteutti räjäyttämällä koplan Zwickaussa asuinpaikkana käyttämän talon.

Poliisi ei nähnytäärioikeistomotiiveja?

Koplan murhia kutsuttiin pitkään Döner-murhiksi, koska uhreista kahdeksan olivat turkkilaissyntyisiä, ja heistä kaksi döner-kioskien pitäjiä. Rikospoliisi epäili pitkään, että murhissa olisi ollut kysymys turkkilaisyhteisöjen tai siihen kuuluvien rikollisten sisäisistä välienselvittelyistä, ja sulki pois tekojen äärioikeistolaiset motiivit.

Natsimurhaajat pysyivät hiljaa, mutta olivat myös valmistautuneet julkistamaan tekonsa. Tekoja siivitti ideologian ohella häijy pelihenki, joka oli ilmennyt jo heidän ennen maanalaisuutta kehittämästään Monopoli-lautapelin Pogromy-versiosta. Siinä kadut oli puhdistettu juutalaisista ja rautatieasemilla oli keskitysleirejä.

Murhistaan he valmistivat tunnustuksellisen videon, jossa he pilkkaavat valokuvaamiaan uhreja. Viranomaiset saivat videon tuntemattomalta lähettäjältä postitse vasta Mundlosin ja Böhnhardtin kuoleman jälkeen.

Saksassa pidetään selvänä, että murhakopla ja sen teot olivat ainakin kovapintaisimpien uusnatsien keskuudessa jo varsin tunnettuja. Heikäläinen rockbändi Gigi & die braunen Musikanten julkisti jo vuonna 2010 härskin biisinsä "Döner-Killer",  jossa todetaan tappajan iskeneen jo yhdeksän kertaa, ja toivotaan ettei se jää siihen.

Ihmeellistä onkin rikospoliisin, ja varsinkin saksalaisen suojelupoliisin, Verfassungsschutzin täydellinen epäonnistuminen koplan jäljittämisessä. Supon uusnatsien keskuuteen soluttamat ns. V-miehet eli kaksoisagentteina toimineet yhdysmiehet eivät auttaneet asiassa, vaan jopa rahoittivat ja pimittivät omiensa toimintaa valtion kustannuksella.

Aiemmin massariehuntaa,nyt täsmäiskuja

Uusnatsien rasistinen väkivaltaisuus on ollut myös hyvin tiedossa. Heidän tililleen on kirjattu viimeisten 20 vuoden aikana yli 150 kuolemaan johtanutta päällekarkausta, jotka ovat kohdistuneet ulkomaalaisina pidettyihin kansalaisiin.

Maahanmuuttajataustaisiin kansalaisiin kohdistettu väkivalta kehittyi suoranaiseksi lynkkausjuhlaksi Rostock-Lichterhagenissa vuonna 1992. Pakolaisten asuntolaa piiritettiin ja sytytettiin tuleen viisi päivää naapurien ja viranomaisten puuttumatta siihen. Vasta valtakunnan median ja yleisen mielipiteen painostuksesta murhanhimoinen väkijoukko saatiin pantua aisoihin.

Tällaista hillitöntä väkivaltakäyttäytymistä Elias Canetti on kuvannut kiihottuneen raivojoukon (Hetzmasse) käsitteellä teoksessaan Joukko ja valta (1998; alkuteos Masse und Macht, 1960).  Raivojoukossa rajat häviävät tekijöiden, osallistujien ja sivustakatsojien välillä. Sitä ei pysäytä mikään eikä sen tarvitse pelätä mitään.

Äärioikeistolaisten väkivaltajuhlat ovat sittemmin kanavoituneet murhanhimoiseen toimintaan, jonka tavoitetta Canetti kuvaa käsitteellä kiihotussaalis (Hetzmeute). Kun isoa joukkoa ei enää voida saada kasaan, sen tarjoama väentiheys korvataan valittuihin uhreihin kohdistuvien omien tekojen sitäkin suuremmalla intensiteetillä.

NSU-koplan raakalaistuneet jäsenet hakivat itselleen julkisten väkivaltaorgioiden sammuessa omat kiihotussaaliinsa. He olivat sallineet itselleen suuria vapauksia, mutta muiden kustannuksella. He olivat syyttäneet murhaamiaan ahkeria maahanmuuttajia laiskuudesta, mutta eläneet itse pankkiryöstöillä.

Natsi on taas pelottavan tavallinen ihminen

Oikeudessa on paikalla pääsyytettynä vain Beate Zschäpe. Koska hän on päättänyt vaieta, mediassa on kiinnitetty korostetusti huomiota hänen käyttäytymiseensä, eleisiinsä ja pukeutumiseensa. Hämmästyttävä tulos? Hänhän on ihan asiallisesti pukeutunut ja tavalliselta näyttävä saksalaisnainen.

Ei siis mikään kummajainen. Niin kuin ei ollut Hitlerin keskitysleirikyyditysten hallintovirkamies Adolf Eichmannkaan, tunnollisen virkamiehen perikuva, esimerkki "pahan banaalisuudesta" (kuten kirjailija Hannah Arendt luonnehti). Todella paha elääkin yleensä ulkoisesti kunnollisesti.

Zschäpe huolehti NSU-koplan ulkokuoresta hyvin, esiintymällä aina ystävällisesti ulkopuolisten kanssa.

Oikeudenkäynnissä voi myös käydä niin, että syyttäjäviranomaisten esittämä syytös, että Zschäpe olisi ollut suoraan osallinen murhiin, ei menekään läpi. Tähän asti tutkijaviranomaisilta puuttuvat vielä pitävät todisteet siitä, että hän olisi ollut Mundlosin ja Böhnhardtin kanssa mukana murhien tapahtumapaikoilla.

Se ei ole kuitenkaan pääkysymys tässä oikeudenkäynnissä, jonka odotetaan kestävän yli kaksi vuotta. Nyt odotetaan tutkijaviranomaisilta selvitystä myös uusnatsien verkostosta, joka osallistui veritekoihin, samoin kuin viranomaisten virheiden osuudesta siihen, että murhasarja saattoi jatkua niin pitkään.

Tärkeintä tässä prosessissa on se, että pääsemme nyt puimaan pitkään ja perusteellisesti uusnatsien sylttytehdasta, jonka perusraaka-aineita ovat muukalaisviha ja rasismi. Voimme nähdä taas kerran, mutta nyt entistä havainnollisemmin, millaista raakalaisuutta se on aina ruokkimassa ja synnyttämässä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?