VM:n virkamies: Velkakriisi ei ole vienyt meiltä senttiäkään - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

VM:n virkamies: Velkakriisi ei ole vienyt meiltä senttiäkään

Valtiovarainministeriön virkamiehen, finanssineuvos Martti Salmen mukaan Suomi ei ole vielä hävinnyt senttiäkään eurokriisissä. Sen sijaan Suomi on hyötynyt selvästi rahoituskulujen alentuessa, kertoo Reuters.

2.5.2013 14:49 | Päivitetty 2.5.2013 14:57

Vaikka velkakriisin maiden hätäohjelmien kokonaismäärä on noussut jo yli 400 miljardiin euroon, niin pohjoisen euroalueen veronmaksajat eivät vielä ole todellisuudessa menettäneet lainkaan rahaa.

Sen sijaan Saksa, Hollanti, Itävalta, Ranska sekä myös Suomi ovat säästäneet miljardeja euroja rahoituskustannuksissaan, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

– Kriisin tahattomana vaikutuksena Suomi on hyötynyt selvästi. Me emme ole vielä hävinneet senttiäkään,valtiovarainministeriön kansainvälisen sihteeristön päällikkö, finanssineuvos Martti Salmi sanoo.

Saksassa vakuutusyhtiö Allianz laski, että Saksan valtio on säästänyt 10,2 miljardia vuosina 2010-2012 rahoituskulujen vähettyä, kun maan 10-vuotisen lainan korko on laskenut 3,39 prosentista 1,18 prosenttiin.

Suomi, Hollanti, Itävalta ja Ranska eivät ole hyötyneet yhtä paljon, mutta näissäkin maissa rahoituskulut ovat pienentyneet merkittävästi kriisin aikana sijoittajien hakiessa turvasatamia.

Laina ei ole lahjoitus

Pohjoisten euromaiden populistiset puolueet kuten vaikkapa Suomen perussuomalaiset ovat Reutersin artikkelin mukaan käyttäneet hyväksi käsitystä siitä, että veronmaksajat rahoittaisivat eteläeurooppalaisia.

Reuters muistuttaa, että tämä ei ole totta. Suomi on antanut takuita kriisirahastoihin ja on lainannut rahaa kriisimaille. Laina ei kuitenkaan ole sama kuin lahjoitus.

Suomen valtio on sen sijaan ansainnut kriisillä rahaa. Viime vuonna Suomen keskuspankki tahkosi 227 miljoonan euron summan valtion budjettiin Kreikka-, Espanja- ja Portugali-lainojen tuotoilla. Määrä oli 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2011. Tämä vuonna kriisimaiden lainojen tuoton odotetaan nousevan 360 miljoonaan euroon.

Onko konkurssiuhkatodellinen?

Suurin riski kriisimaan konkurssiin on Kreikalla. Maa on saanut 166 miljardin euron tukilainat. Portugali ja Irlanti ovat sen sijaan pian irtautumassa tukipaketeistaan.

– On mahdollista, että me selviämme kriisistä kuivin jaloin, tai ne kastuvat vain hieman, Salmi sanoo.

Salmen mukaan sekin, että Suomi antaisi miljardin euron velan Kreikalle anteeksi joskus seuraavan kymmenen vuoden aikana, ei olisi mitään verrattuna siihen, mitä Suomea olisi kohdannut, mikäli koko euroalue olisi sulanut.

– Se olisi aivan merkityksetöntä siihen verrattuna, Salmi muistuttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?