Suomalaisvetoinen tiimi kehittää tableteille uutta kirjoitustapaa – näin se toimii - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaisvetoinen tiimi kehittää tableteille uutta kirjoitustapaa – näin se toimii

Antti Oulasvirran tiimin ylevänä tavoitteena oli löytää ratkaisu kömpelöön tableteilla kirjoittamiseen. Mutta taistelevatko he tuulimyllyjä vastaan?

Kalqista saatetaan tarjota vasenkätisille käyttäjille versio, missä kirjainrykelmien paikat on vaihdettu keskenään. Nykyisellään vokaalit ovat enimmäkseen oikealla.­

27.4.2013 6:11 | Päivitetty 29.4.2013 10:13

Kaksi peukaloa viuhuu yhtä aikaa kosketusnäytöllä. Aakkoset ovat kahdessa ryppäässä kummallakin puolen näyttöä. Mullistaako tämä resepti tableteilla ja muilla suurehkoilla kosketuslaitteilla kirjoittamisen?

Kansainvälinen tutkijatiimi kehitti tohtori Antti Oulasvirran johdolla näppäinasettelun (pdf), jonka luvataan olevan perinteistä Qwerty-näppäimistöä tehokkaampi tyypillisessä tablet-käytössä. Uusi KALQ-näppäimistö tulee ensiksi saataville ilmaisena Android-sovelluksena piakkoin.

– Kalqissa yhdistyy kaksi ideaa: ideaalinen tapa pitää laitetta käsissä ja liikuttaa peukaloita näytöllä ja tähän laskennallisesti optimoitu kirjainten asemointi näytölle, saksalaisessa Max Planck -instituutissa työskentelevä Oulasvirta kiteyttää.

Kirjoittaminentökkii

Kalq-asettelu sekä sen virheenkorjaus on tehty englannin kielelle. Oulasvirta aikoo tulevaisuudessa optimoida näppäimistöjä muillekin kielille.

– Työn motivaatio on se, että kosketusnäytöillä kirjoittaminen on vielä huomattavan hidasta. Tämä on esimerkiksi tablettien isoin pullonkaula henkilökohtaisena tietokoneena, Oulasvirta uskoo.

Kalqissa aakkoset ovat jaoteltuina kahteen rykelmään, missä konsonantteja on kummallakin puolella, mutta vokaaleja vain oikealla. Poikkeuksen tekee Y-kirjain, jota käytetään englannin kielessä sekä vokaalina että konsonanttina. Molemmilla puolilla on myös yksi näppäin välilyöntiä varten.

Käyttäjä ottaa tabletin reunoista kiinni siten, että ylettyy peukalolla käden asentoa vaihtamatta kaikkiin näppäimiin. Mutta harjoittelua vaaditaan. Kirjoitusnopeutta kehittääkseen käyttäjän täytyy myös omaksua tekniikka, jossa yhden peukalon kirjoittaessa toinen liikkuu jo kohti seuraavaa kohdettaan.

TestaustaTabilla

Tutkijat olettivat, että kahdelle peukalolle optimoitu virtuaalinen näppäimistö olisi nopeampi kuin etusormella pyyhkäisy (Swype) tai osoittaminen. Testialustana oli Samsung Galaxy Tab 7.7 -taulumikro.

Kalq-käyttäjät, jotka eivät puhuneet englantia äidinkielenään, kirjoittivat 37 sanaa minuutissa, kun Swype-tekniikalle raportoitu kirjoitusnopeus on noin 20 sanaa minuutissa. Kalqin kehitykseen itse asiassa osallistui Swypen keksinyt Per Ola Kristensson.

Käyttäjäkokeessa Qwertyyn verrattava kirjoitusnopeus saavutettiin 6–8 tunnissa. Lopulta keskimäärin 17 tunnin harjoittelun jälkeen Kalqin käyttäjät olivat 34 prosenttia nopeampia, kuin perinteisen Qwertyn kanssa silloin, kun näppäimistöjä käytetään vain peukaloilla.

Suurehkoilla kosketusnäytöillä paljon kirjoittavien kannattaa siis tutkijoiden mukaan harkita Kalqiin vaihtamista, jos käytössä on Android-laite."Jeesus-puhelimen"raskas perintö

Qwerty on useimmille "luonnollinen" tapa kirjoittaa, mutta Antti Oulasvirran mukaan totuttu näppäinasettelu on kaikkea muuta kuin luonnollinen.

Qwerty on vain yksi mahdollinen tapa organisoida näppäimet ja se syntyi 1800-luvun lopulla vailla ymmärrystä näppäinten järkevästä organisoinnista, suomalaistutkija katsoo.

– Valitettavasti lähes kaikki ovat oppineet Qwerty-asettelun ja siitä poisoppiminen vaatii hieman harjoittelua. Olemme miettimässä, voisiko harjoittelua motivoida esimerkiksi pelin avulla.

Eikö silti ole sellainen olo, että tässä taistellaan tuulimyllyjä vastaan? Ette kai te oikeasti kuvittele pystyvänne kellistämään Qwertyn valta-asemaa?

Esimerkiksi August Dvorak yritti samaa jo 1930-luvulla kirjoituskoneiden kanssa. Vaikka Dvorakin näppäinasettelun voi ottaa käyttöön esimerkiksi Windowsissa, on asettelu suurimmalle osalle ihmisistä tuntematon.

– Qwerty elää vielä pitkään, enkä usko, että Kalq voi syrjäyttää Qwertyä universaalina näppäimistönä. Mutta jollei kukaan tutki vaihtoehtoja, käyttäjille ei koskaan tule vaihtoehtoja, mistä valita. Jeesus-puhelimen jälkeinen markkinatilanne on valitettavan homogeeninen, Oulasvirta viittaa Applen iPhonen aloittamaan kosketusnäyttöjen villitykseen.

Kalq vastaalkua

Jo se, että jotkut erityisryhmät ryhtyisivät käyttämään Kalqia, olisi tutkijatiimille onnistuminen. Kalq on lisäksi vasta lämmittelyä.

– Meiltä on lähitulevaisuudessa tulossa jotakin, mikä mahdollistaa noin kaksi kertaa vielä Kalqiakin nopeamman kirjoituksen tavallisella tabletilla. Katsotaan tuulimyllyt sitten uudelleen.

Tulevaisuudessa Antti Oulasvirta kollegoineen aikoo optimoida "universaalin näppäimistön" eli sellaisen, joka soveltuu eri päätelaitteille, erilaisille käyttäjäryhmille ja myös paremmin länsimaisille kielille.

– Katsotaan, jos siinä saavutetut edut ylittäisivät kustannukset, kun tarvitsisi opetella vain yksi näppäimistö koko elämässään.Voittoa eitavoitella

Kalq saa Qwertyn tapaan nimensä asetteluun kuuluvasta kirjainrivistä. Asettelun takana on tutkijoita Max Plancista, Montana Tech of the University of Montanasta ja University of St Andrewsista. Tutkimustuloksia esitellään konferenssissa Pariisissa toukokuun alussa.

Kalq on saanut merkittävää huomiota mediassa. Oulasvirran tiimin keksinnöstä on puhuttu paitsi eri it-lehdissä, kuten TechCrunchissa, myös valtavirran lehdissä, kuten The Guardianissa. Myös BBC on kirjoittanut aiheesta.

Mutta voiko tällä tehdä rahaa? Oulasvirran mukaan se ei ole Kalqin tarkoitus, eikä menetelmää ole mielekästä patentoida.

Pienellä vaivalla voi tehdä uuden näppäinasettelun, joka on melkein yhtä hyvä. Lisäksi tiimi ei halua estää innovaationsa leviämistä ja hyödyntämistä, koska he tekevät tutkimusta verorahoilla. Patentointi kaventaisi mahdollista käyttöä.

– Jos nyt jostakin voi rahastaa, niin ehkä joku laitevalmistaja, palveluntarjoaja tai hallitus voi kiinnostua näppäimistön optimoimisesta tiettyyn tarkoitukseen. Tällöin kannattaisi maksaa meidän asiantuntijuudestamme, Antti Oulasvirta miettimällä miettii.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?