Ruokapankkeja ja rikkauksia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ruokapankkeja ja rikkauksia

Britannian rikkaat rikastuvat, mutta samaan aikaan yhä useampi köyhä turvautuu ruokapankkien apuun. Yhteiskunta polarisoituu vauhdilla.

26.4.2013 8:22 | Päivitetty 26.4.2013 8:23

Sarah on 22-vuotias nuori nainen, joka ei syntyessään tainnut saada edes puulusikkaa suuhunsa. Isästään hän ei tiedä mitään ja äitikin kuoli hänen ollessaan kymmenvuotias. Isovanhempiensa huomasta hän päätyi oman onnensa nojaan 16-vuotiaana. Siitä lähtien Sarah on viettänyt yönsä joskus asuntolassa, joskus yömajassa, usein kadulla.

Löydän Sarahin aikuisille kodittomille tarkoitetusta päiväkerhosta, joka tarjoaa asiakkailleen oleskelutiloja, pelejä ja lämpimän aterian. Tuota tilaa ylläpitää hyväntekeväisyysjärjestö The Vine.

Eilen maistelin kuitenkin täysin toisenlaista maailmaa, kun kävin kokeilemassa, millaista on pelata kuninkaiden, prinssien ja muiden ylirikkaiden harrastamaa hevospooloa. Maantieteellinen matka Sarahin ja poolonpelaajien välillä on lyhyt, mutta elämäntapamatka hyvin pitkä.

Pooloväellä on sponsoreita, pr-agentteja, palveluskuntaa. He eivät ole nähneet hätäpäivää ja he voivat elää elämänsä rakastamiensa hevosten kanssa. He ovat hyvin ystävällisiä opastaessaan kokematonta ratsastajaa lajinsa saloihin.

Rikkaat rikastuvat

Sanomalehti The Sunday Times julkaisi viime viikonloppuna vuosittaisen rikkaiden listansa. Britannian tuhannen rikkaimman yhteenlaskettu omaisuus on nyt 530 miljardia euroa eli kaksi kolmasosaa koko maan vuosittaisista julkisista menoista.

Rikkaat ovat rikkaampia kuin koskaan ennen. Viime vuonna heidän omaisuutensa kasvoi 8,5 prosentilla. Heidän joukossaan on paljon ulkomaalaisia, joille Britannia on melkein veroparatiisi, jos ja kun heillä on käytössään taitavat kirjanpitäjät. Myös Britannian kotikutoiset rikkaat ovat huomanneet, että raha tulee rahan luo lamassakin.

Rikkaiden lisäksi hyvin menee myös palkkajohtajilla: viime vuonna heidän ansionsa nousivat 12 prosenttia, kun muut palkolliset saivat tyytyä yhteen prosenttiin. Sama polarisoituminen näkyy Suomessa: jo ennestään varakkaimmassa kunnassa Kauniaisissa tulotaso nousee selvästi muuta maata nopeammin.

Useimmissa Britannian työsskäyvissä perheissä käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet, kun monien välttämättömyyshyödykkeiden hinnat ovat nousseet, mutta palkat ovat polkeneet paikallaan jo vuosikausia.

Ruokapankkeja ylläpitävä Trussell Trust kertoi tällä viikolla, että hätäapua tarvitsevien määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Joukkoon mahtuu myös työssäkäyviä perheitä, joiden rahat eivät enää riitä ruokaan.

Trussell Trustin ruokapankit auttavat vain sellaisia hädänalaisia, jotka saavat avuntarpeestaan todistuksen joltakin viranomaiselta: sosiaalitoimistosta, koulusta, lääkäriltä, poliisilta. Yhteiskunta tietää siis hyvin, että Sarahin kaltaisia haavoittuvaisia on paljon, mutta rahat heidän auttamiseensa ovat entistäkin tiukemmassa.

Vapaaehtoista veroa?

Monet rikkaatkin ovat huomanneet, että jotain on pielessä. Sarah ja hänen kaltaisensa saavat sekä henkistä että taloudellista apua hyväntekeväisyysjärjestöiltä, jotka puolestaan saavat entistä suuremman osan rahoituksestaan huippurikkailta.

Viime vuonna tavallisen kansan hyväntekeväisyyslahjoitukset pienenivät viidenneksellä, mutta tuhannen rikkaimman lahjoitukset kasvoivat viidenneksellä, siis kaksi kertaa nopeammin kuin heidän omaisuutensa arvo. Lahjoitushalun kasvu kertoo, etteivät rikkaudet tunnu enää hyviltä ja oikeudenmukaisilta kaikkien rikkaidenkaan mielestä.

Lahjoittamalla he keventävät omaatuntoaan, maksavat ikään kuin vapaaehtoista veroa, jota yhteiskunta ei uskalla kerätä. Britannian huippurikkaista seitsemän on yhtynyt Microsfotin perustaja Bill Gatesin aloittamaan lahjoituslupaukseen: he aikovat luovuttaa vähintään puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen joko elinaikanaan tai heti kuoltuaan.

Yhteiskunnan, poliitikkojen ja kansalaisten pitäisi uskaltaa tarttua polarisoitumisen ongelmiin. Monet rikkaatkin ovat siihen valmiita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?