Tällaisia taloudenpitäjiä olemme muiden maiden mielestä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin meistä puhutaan: "Suden luola", jota johtaa "ankaruuden ruumiillistuma"

Euroopan talouskriisi nosti Suomen tunnettuutta kaikissa maanosissa, kertoo ulkoministeriön kokoama Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisu.

27.3.2013 15:42 | Päivitetty 27.3.2013 15:48

Erityisesti eurokriisistä eniten kärsineissä maissa Suomi-kuva on rapautunut. Italian tiedotusvälineissä Suomi jopa nousi "Pohjoisen haukoiksi" ristityn maaryhmän keulakuvaksi.  Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa kuvataan Suomea usein nimikkeillä "epäsolidaarinen" ja "itsekäs" .

Kesällä Suomen europolitiikan aikeista syntyi hetkellisiä väärinkäsityksiä ympäri maailman.

Käännösvirheiden ja median ylitulkintojen jälkeen suomalaisministerien lausunnoista väännettiin otsikoita "Suomi uhkaa euron jättämisellä" ja "Suomi varautuu euroalueen hajoamiseen".  Erityisesti ulkoministeri Erkki Tuomiojan brittiläiselle Daily Telegraphille antamat lausunnot euroalueen tilasta levisivät tiedotusvälineisiin ympäri maailman ja herättivät paljon väärintulkintoja. Syntyi myös käsite fixit, Finland’s euro exit.

Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen valokeilassa

Irlannissa Suomen ja suomalaisten näkyvyys rakentui viime vuosien tapaan talous- ja raha-asioiden ympärille, joskin uutisoinnin sävy muuttui viileämmäksi. Irlantilaispoliitikot ja -media kuvasivat komissaari Olli Rehnin edustaman komission koventuneita linjoja ajoittain holhoaviksi, kun taas valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen "epäsolidaaristen" kommenttien nähtiin uhkaavan koko euroalueen vakautta.

Espanjassa tiukka linja euroalueen kriisissä nosti Suomen näkyvästi esille viestimissä. Talousuutisointi henkilöityi usein valtiovarainministeri Jutta Urpilaiseen tai pääministeri Jyrki Kataiseen, jonka Madridin vierailu herätti poikkeuksellisen suurta huomiota tiedotusvälineissä. Yleisesti ottaen kiiltävä Suomi-kuva Espanjan mediassa muuttui eurokriisin myötä asteen verran himmeämmäksi.

Kreikassa palstatilaa saivat pääministeri Jyrki Katainen, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Paikallisissa talouslehdissä otettiin esiin pääministeri Kataisen lausunnot euroalueen vaarallisesta tilasta, uskosta Espanjan pärjäämiseen ilman kokonaisvaltaista avustuspakettia, pankkiunionin ennenaikaisesta keskustelusta, Espanjan pankkien pelastamisen tuomasta positiivista vaikutuksesta euroalueelle, katetuista velkakirjoista, hollantilaisen ehdokkaan sopivuudesta euroryhmän puheenjohtajan paikalle ja  Suomen pysymisestä euroalueella.

Pääministeri Kataisen huomio kokoomuksen puoluekokouksessa suomalaisten tarpeesta tehdä enemmän työtunteja ja työviikkoja vuodessa tuottavuuden parantamiseksi sai huomiota kreikkalaisessa Ta Nea -lehdessä otsikolla "Suomalaiset: olemme laiskoja".

Kahdeksan kreikkalaista tiedotusvälinettä otti esille Kataisen kokeneen uhkatilanteen otsikoilla: "Murhayritys Suomen pääministeriä vastaan".

Ministeri Urpilaisen käyttämät fraasit "Kreikka on Euroopan syöpäpesäke" tai "Kreikan tilanne muistuttaa syöpää" pääsivät myös otsikoihin.

Villejä tulkintoja

Enimmäkseen Suomi-kirjoittelu perustui faktoihin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin, mutta joukossa oli myös suoranaisia asiavirheitä ja villejä ylitulkintoja. Näin arvioivat Suomen suurlähetystöt.

Jo 2011 kesällä ilmaantunut uutisankka, jonka mukaan Suomi vaati Kreikalta Parthenonin temppeliä lainojensa vakuudeksi, toistui edelleen ajoittain uutisissa.

Elokuussa Roomassa vierailleen suomalaisen virkamiesdelegaation jopa epäiltiin havitelleen Colosseumia tai valtion kiinteistömassaa Italialle myönnettävien lainojen vakuudeksi.

Myös Italiassa Suomi esiintyi uutisotsikoissa poikkeuksellisen runsaasti vuonna 2012. Julkisuuskuvaa dominoi kielteinen suhtautuminen Suomen epäsolidaarisiksi ja itsekkäiksi koettuihin eurokantoihin. Suomalaisen yhteiskunnan perinteiset vahvuudet – koulutusjärjestelmä, hyvinvointivaltio,matala korruptio – olivat esillä positiivisessa valossa, mutta myös kontrastina hyvinvoinnissa kylpevän Suomen välinpitämättömille eurokannoille.

Italialaisessa lehdistössä Suomi oli "ankaruuden isänmaa" (La Stampa.), "protestanttisempi kuin Lutherin kotimaa" ja "joustamattomien bunkkeri" (La Repubblica). Kun pääministeri Mario Monti vieraili elokuussa Suomessa, hän matkusti "missiolle ankaraan Helsinkiin" (Corriere della Sera), "suden luolaan", jossa häntä oli vastassa "ankaruuden ruumiillistuma", pääministeri Jyrki Katainen (La Repubblica).

Kun Suomi esitti eurokriisiin liittyviä näkemyksiään, kyseessä olivat "Helsingin ärähdykset" (Il Sole 24 Ore).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?