Tässä ovat talousviisaiden eväät kehysriiheen

Julkaistu: , Päivitetty:

Hallitus valmistautuu torstain kehysriiheen kovan paineen alla. Hallitusohjelman tavoite kääntää velkaantuminen laskuun vaatii ennakoitua isompia sopeutustoimia. Talousnäkymien heiketessä liiat kiristykset saattavat osua omaan nilkkaan.


Arviot Suomen talouden kehityksestä ovat synkentyneet. Tuorein ennuste saatiin tänään Palkansaajien tutkimuslaitokselta (PT), joka heikensi kuluvan vuoden kasvuennustettaan reippaasti eli 0,6 prosenttiin edellisen, viime syksyn ennusteen 2,0 prosentista.

Hallitusohjelman mukaan valtion velkaantumistahti suhteessa maan kokonaistuotantoon pitäisi kääntää vaalikauden aikana laskuun. Kasvu kuitenkin sakkaa, eikä lisäsopeutus välttämättä ole oikea keino talouden piristämiseksi.

Valtiovarainministeriön joulukuisen suhdannekatsauksen lukujen valossa tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan leikkauksia ja kiristyksiä vuositasolla lisää noin 500 miljoonan euron edestä.

Tuleeko hallituksen
pysyä linjassaan?


Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan hallituksen olisi pysyttävä linjassaan kääntää valtion velkakehitys laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

– Hallituksen pitää jatkaa omalla linjallaan, ja viedä systemaattisesti tavoitteitaan eteenpäin, Holm sanoo.

Myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi viime torstaina, että hallitus ei saisi luopua velkatavoitteistaan luottamuksen säilyttämiseksi niin kotimaassa kuin rahamarkkinoilla.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto kallistuu kuitenkin sille kannalle, että hallituksen olisi livettävä tavoitteistaan, jos talouden näkymät yhä heikkenevät. Signaalivaikutuksen merkityksen korostaminen on Lehdon mukaan turhan ortodoksista.

– Ensi vuoden kasvu voi olla aika hapuilevalla pohjalla ja hallitusohjelman tavoitteisiin on varsin vaikea päästä. Tällöin tiukkojen kiristysten vaikutus reaalitalouteen voi olla hyvin vahingollinen.

Lehdon mukaan vaarana on, että Suomessa ajaudutaan tilanteeseen, jossa kireä finanssipolitiikka pienentää verotulokertymää ennakoitua enemmän. Myös Danske Bankin ekonomistit ovat varoittaneet hallitusta liiallisista veronkorotuksista ja menoleikkauksista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan tiukka kiinnipitäminen hallitusohjelmasta on teknisesti toki mahdollista, mutta sen kustannukset olisivat liian isot.

– Olisi hienoa jos tavoitteeseen päästään, mutta en usko, että se onnistuu. Uusien lukujen valossa tarvittaisiin parin miljardin lisäsopeutusta, jotta tavoitteisiin päästään. Tämä on ilman muuta liikaa, hallituksen on pakko tehdä kompromisseja, hän arvioi.

Veropaletti menee
jälleen uusiksi


Yhteisöveron lasku näyttää vakiintuneen realistiseksi keinoksi vauhdittaa kasvua ja kilpailukykyä. Ruotsissa yritysten verotusta laskettiin vuoden alusta 22 prosenttiin aiemmasta 26,3 prosentista.

Perinteisesti Suomen yritysveroaste on ollut prosenttiyksikön tai kaksi Ruotsin tasoa alempana. Nykyään yhteisövero on 24,5 prosenttia, johon se laskettiin viime vuonna 26 prosentista.

– Ruotsi ja Tanska ovat laskeneet yhteisöveroa ja Suomen on pakko seurata. Jos verotasoa lähdetään tiputtamaan selvästi, on pienenevää verokertymää kompensoitava muilla veroilla. Tällöin pöydälle nousee jälleen arvonlisäveron korotus, Pellervon Holm arvioi.

Myös Palkansaajien Lehto toteaa Suomen olevan verokilpailun takia pakkotilanteessa. Lasku on todennäköinen, vaikkei se hänestä olekaan kokonaisuuden kannalta hyvä asia.

Holmin ja Lehdon mukaan pitäisi harkita myös mallia, jossa korkeampaa veroa maksetaan omistajille jaetusta voitosta eli osingosta. Yhtiöön jäävien voittojen verotusta voitaisiin laskea erikseen.

Etlan Vihriälän mukaan selkeä oletusarvo on se, että hallitus tulee laskemaan yhteisöveroa. Etla toivoo veroprosentin laskevan 20 prosenttiin. Tämä verotaso on Vihriälän mukaan rahoitettavissa.

– Kun verotusta kevennetään, sillä on jonkin verran dynaamisia vaikutuksia, jotka kompensoivat veroprosentin laskua. Se ei kuitenkaan yksin riitä, tarvitaan myös veronkiristyksiä tai menoleikkauksia verotulomenetyksen korvaamiseksi.

Vihriälän mielestä yhteisöverokannan laskua voitaisiin kompensoida muun muassa kiinteistöveron kiristyksellä. Arvonlisäveron korotuksia ei hänestä voida sulkea pois.

"Yritystuista ei
välttämättä leikata"


Etlan Vihriälän mukaan menoleikkauksissa huomio on edelleen kuntien valtionosuuksissa ja sosiaaliturvaetuuksissa, koska näissä liikkuvat isot rahat. Elinkeinotuet on hänen mielestään myös syytä katsoa läpi.

– Yritystukia on lisätty ja ollaan lisäämässä edelleen. Yhteisöveron lasku ei välttämättä tarkoita yritystukien leikkaamista, vaikka se olisi looginen vaihtoehto.

Holm uskoo hallituksen leikkaavan yritystukia, mutta pitää päätöstä  hankalana. Hallitus päätti juuri uusista telakkatuista ja EU:n rikkidirektiiviä ja sähköveron korotusta kompensoivista tukiaisista.

– Yritystukien leikkaamisen kautta ei saada aikaan yhteisöveroalennusta kompensoivia säästöjä, Holm arvioi.

Vihriälä muistuttaa, että yksittäisiä menoleikkauksia tärkeämpää on tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat talouskasvua ja hillitsevät julkisten menojen kasvua pitkällä aikavälillä.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus täytyy saada nyt näköpiirissä olevaa vahvemmalle pohjalle ja eläkeuudistukselle riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, Vihriälä painottaa.

"Sanat ovat
suuremmat kuin teot"


Torstain kehysriiheen ladatut odotukset ovat varsin kovat. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan koko Suomi kärsii, jos hallitus ei nyt kykene tekemään päätöksiä.

Työmarkkinaosapuolilta odotetaan maltillista palkkaratkaisua vielä ennen torstaita. Jos sellainen saadaan, se lisää osaltaan hallituksen liikkumatilaa.

PT:n Eero Lehdon mukaan hallitus todennäköisesti pyrkii retoriikallaan viestimään suurista päätöksistä, mutta arvioi "sanojen jäävän tekoja suuremmiksi".

PTT:n Pasi Holm uskoo, että kehysriihessä saavutetaan konkreettisia ratkaisuja. Kauan pyöriteltyjen eläke-, kunta-, sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusten on hänen mukaansa edistyttävä, muutoin riihen anti on "suuri pettymys".

Vihriälä ei arvioi kehysriihen onnistumista, mutta toteaa, että vuosi sitten hallitus onnistui yllättämään positiivisesti.

– Vuosi sitten ennakko-odotukset olivat hieman pessimistisiä, mutta hallitus onnistui saattamaan neuvottelut päätökseen yllättävän vahvoilla päätöksillä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    2. 2

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    3. 3

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    4. 4

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    5. 5

      Yllättäen irtisanoutunut Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen: ”Tämä on ihan hyvässä hengessä sovittu”

    6. 6

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    7. 7

      HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

    8. 8

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    9. 9

      Fivan Tuominen rauhoittelee: Brexitistä ei suuria vaikutuksia Suomen pankeille

    10. 10

      Nokia aloitti selvityksen: Tehtiinkö Alcatel Lucentissa laiminlyöntejä? ”Tilanne voi johtaa seuraamuksiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    2. 2

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    3. 3

      HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

    4. 4

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    5. 5

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    6. 6

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    7. 7

      Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen irtisanoutuu – uuden johtajan etsintä alkaa heti

    8. 8

      Epäilyt laiminlyönneistä säikäyttivät markkinat – Nokian osake syöksyy

    9. 9

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    10. 10

      Yllättäen irtisanoutunut Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen: ”Tämä on ihan hyvässä hengessä sovittu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    5. 5

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    6. 6

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    7. 7

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    8. 8

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää