– Suomalaisten ei kannattaisi tuudittautua uskoon, että Suomi on turvassa esimerkiksi ilmastonmuutokselta, Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Ilmo Massa sanoo Suomen Akatemian tiedotteen mukaan.
Ilmastonmuutos uhkaa muun muassa maapallon ruokahuoltoa, kun kuivuus kurittaa maanviljelijöitä ympäri maapalloa. Esimerkiksi viime kesänä Yhdysvalloissa, Intiassa, Venäjällä ja Afrikan maissa kärsittiin ennätyksellistä kuivuudesta.
Myös öljyvarojen ehtyminen on Suomelle uhka. Massa muistuttaa 1970-luvun öljykriisistä, joka iski varoittamatta.
– En näkisi Suomen maataloutta niin vakaalla pohjalla kuin joskus tunnutaan ajattelevan. Se on hyvin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, Massa sanoo Suomen Akatemian tiedotteessa.
Sähkörohmu Suomi
Suomen etuina on perinteisesti pidetty runsaita luonnonvaroja, suhteellisen pientä väkilukua ja vahvaa taloutta.
Massa kuitenkin muistuttaa, että täällä kulutetaan paljon energiaa ja materiaalia, ja suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman viidenneksi suurin.
Sähköä Suomi kuluttaa kaikista EU-maista viidenneksi eniten.
Massan mukaan vetoaminen kylmään ilmastoon ei auta, sillä esimerkiksi Ruotsi selviytyy puolta vähemmillä hiilidioksidipäästöillä, vaikka maa on lähes yhtä pohjoisessa kuin Suomi.
– Tämä on uskomaton ero, jonka syitä pitäisi ehdottomasti tutkia enemmän, tutkija sanoo.
Muutostaympäristöpolitiikalla
Suomessa pitäisikin tavoitella entistä hanakammin kestävää elämäntapaa. Esimerkiksi Ruotsissa on ponnisteltu Suomea enemmän ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi.
Ruotsissa myös talouden rakenne on energiatehokkaampi kuin Suomessa.
Muutosten saavuttamiseksi pitäisi arkielämän kulutusvalinnat saada yhdistettyä laajempaan ympäristöpolitiikkaan.
Tutkijan mukaan ympäristövaikutukset tapahtuvat ympäristöpolitiikan yläpäässä, eli materiaalien louhinnassa, tuotannossa ja energian kulutuksessa.
– Jos halutaan isoja muutoksia, näihin pitää vaikuttaa, Massa sanoo.
