Loppuuko harvaanasutussa Helsingissä rakennusala?

Julkaistu:

Helsinkiin vaaditaan lisää asuntoja – etenkin kohtuuhintaisia. Tilaa luulisi olevan, sillä Helsinki on suhteellisen harvaan asuttu. Kaupunki etsii silti kuumeisesti tulevaisuuden rakennusalaa. Mistä sitä löytyisi?


Helsingissä on suunnitteilla useita rakennushankkeita, joista suurin eli Östersundomin alue tarjoaa tulevaisuudessa asuntoja jopa yli 50 000 henkilölle.

Lisäksi Kalasatamaan, Pasilaan, Kruunuvuorenrantaan ja Jätkäsaareen on nousemassa tulevina vuosina asuntoja yhteensä kymmenilletuhansille helsinkiläisille. Pääkaupunkiseudun asuntotilanne on silti noussut jo kansallisen tason poliittiseksi kysymykseksi. Varsinkin kohtuuhintaisista vuokrataloista on pulaa.

Asuntoministeri Krista Kiuru ehdotti helmikuussa, että Malmin lentokentän ja Santahaminan varuskunnan alueet vapautettaisiin asuntorakentamiseen. 

Helsingin karttaa katsovalle iskee silmään useita muitakin alueita, joihin uusia asuinkortteleita mahtuisi. Helsinki on verrattain harvaan asuttu kaupunki. Rakennusmaasta ei uskoisi olevan pulaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helsingissä pulaa
rakennusalasta?


Helsingissä asuu 215 neliökilometrillä noin 605 000 ihmistä, kun esimerkiksi Tukholmassa selvästi pienemmällä 187 neliökilometrin alueella asuu 865 000. Pienessä 105 neliökilometrin Pariisissa on tuhansia hehtaareja viheralueita ja asukkaita jopa 2,2 miljoonaa.  

Helsingin Uutiset listasi joulukuussa Helsingistä useita alueita, joihin kerrostaloja voisi nousta. Lehden mukaan asuintaloja mahtuisi runsaasti lisää muun muassa Herttoniemen Karhunkaatajan 22 hehtaarin metsäalueelle ja Länsi-Herttoniemen Siililaaksoon.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies sanoo, että alueet kuuluvat kaupungin nykyiseen yleiskaavaan.

Yleiskaava on pidemmän aikavälin maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kaupunkirakentamista ja sen kehittämistä. 

– Esimerkiksi Karhunkaatajan alue Herttoniemessä on uusimmassa vuoden 2002 yleiskaavassa, ja sen asemakaavoitus on alkanut. Muitakin yksittäisiä alueita on, eikä niitä ole unohdettu, Piimies sanoo.

Rakennusmaasta ei ole toistaiseksi akuuttia puutetta, mutta yleiskaavoituksessa pyritäänkin katsomaan vuosikymmeniä eteenpäin.

– Yleiskaavavaranto riittää noin vuodelle 2020. Silloin ei nykyisen yleiskaavan valossa ole enää asemakaavoitettavaa tonttimaata, Piimies jatkaa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä uuden yleiskaavan valmistelu. Tavoitteena on taikoa kaupungista uutta tilaa noin yhdeksälle miljoonalle kerrosneliölle vuoteen 2016 mennessä.

Maa-ala käyttöön
tehokkaammin


Ongelma Helsingissä on osittain maa-alan käytössä. Tästä kertoo vertailu esimerkiksi Tukholmaan. Tilaa on, mutta sitä ei ole käytetty tehokkaasti.

Yksi avain Helsingin asuintehokkuuden parantamiseen on täydennysrakentaminen. Sen kohteina ovat esimerkiksi lähiöalueet ja radanvarret. Pilottikohteina ovat olleet Mellunkylä sekä Kannelmäki, Lassila ja Pohjois-Haaga.

– Kyllähän kaupungin täytyy tiivistyä, jokainen hukkapala pitäisi ottaa käyttöön. Viheralueiden tulevaisuus on pohdinnassa, todennäköisesti niiden määrä vähenee, Piimies sanoo.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa lähdetään siitä liikkeelle, että viher- ja muiden virkistysalueiden määrää voitaisiin asuinalueilla vähentää ja keskittyä määrän sijasta laatuun.

Nykyisin Helsingin pinta-alasta noin 40 prosenttia on viher- ja virkistysalueita. Metsää on noin viidennes pinta-alasta. Kaikkiaan viher- ja virkistysalaa on enemmän kuin eurooppalaisissa kaupungeissa keskimäärin.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa pohditaan myös moottoriväylien ja niiden laajojen suojavyöhykkeiden tulevaisuuden hyötykäyttöä.

Valtaväyliä voitaisiin muuttaa katubulevardeiksi, joiden varrelle nousisi asuinalueita. Väylät voitaisiin myös ohjata tunneleihin, ja vapauttaa maa-ala rakennuskäyttöön.

– Moottoriteiden alueet ovat mukana kaavoitusvalmistelussa tulevaisuuden mahdollisina rakennuskohteina, Piimies kertoo.

Kaupunki omistaa
suuren osan maasta


Helsinki omistaa kaupungin pinta-alasta noin kaksi kolmannesta. Noin 33 prosenttia maa-alasta on yksityisessä omistuksessa tai valtion maaomaisuutta.

Toistaiseksi maa-alaa on kaupungilla riittänyt omasta takaa, eikä yksityisen maan panttaaminen rakennuskäytöstä ole ollut ongelma.

Joskus omistuskysymykset ovat täydennysrakentamisen tiellä ja jonkin verran on joutokäytössä olevaa yksityistä maata. Esimerkiksi useille yksityisille pientalotonteille mahtuisi useampiakin asuintaloja. Tonttien saaminen tehokkaampaan käyttöön on kuitenkin täysin omistajista kiinni.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kertoo, että kaupunki pyrkii harjoittamaan aktiivista maapolitiikkaa, ja siihen kuuluvat maakaupat.

– Kaikki hankinnat laitetaan liikkeelle vapaaehtoisella kaupalla. Viime kädessä maapolitiikan keinovalikoimasta toki kaikki pitää olla käytössä. Tällä hetkellä ei ole kypsymässä uutta lunastustarvetta, Penttilä kertoo.

Viime vuonna kaupunki osti valtiolta 17,3 miljoonalla eurolla maa-alueita Malminkartanossa ja Kuninkaantammessa.

Helsinki aikoo luovuttaa Kuninkaantammen asuntotontit kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Alueet tarjoavat valmistuessaan asuntoja tuhansille helsinkiläisille. Noin 120 hehtaarin alueen asuinrakentaminen alkaa viimeistään vuonna 2014.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lakko uhkaa jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa – ”Sellaiseenkin äärimmäiseen tilanteeseen on varauduttava”

    2. 2

      Ericssonin tulos ylitti analyytikoiden odotukset

    3. 3

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    4. 4

      Näin eri liitot vastustavat nyt irtisanomislakia – maanantaina lakkoon 10 000 työntekijää lisää

    5. 5

      Tutkijan kova väite: Miehet haluavat naista kovemmat tulot, jotta nainen ei pettäisi

    6. 6

      Mitä taloyhtiön kannattaa tehdä 7,3 miljoonan euron perinnöllä? ”Rikkaalla on rikkaan murheet”

    7. 7

      Elisan tulos pysyi liki ennallaan

    8. 8

      USA ei julista Kiinaa valuuttamanipulaattoriksi

    9. 9

      Danske Bankin ehdokas toimitusjohtajaksi ei kelpaa rahoitusvalvojalle – ei tarpeeksi kokemusta

    10. 10

      Hiljainen signaali Suomen taloudesta: Konttiliikenne nikottelee – ”Selvää hiipumista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    2. 2

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    3. 3

      Näin eri liitot vastustavat nyt irtisanomislakia – maanantaina lakkoon 10 000 työntekijää lisää

    4. 4

      Mitä taloyhtiön kannattaa tehdä 7,3 miljoonan euron perinnöllä? ”Rikkaalla on rikkaan murheet”

    5. 5

      Tutkijan kova väite: Miehet haluavat naista kovemmat tulot, jotta nainen ei pettäisi

    6. 6

      Lakko uhkaa jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa – ”Sellaiseenkin äärimmäiseen tilanteeseen on varauduttava”

    7. 7

      Super ja Tehy aloittavat vuoronvaihtokiellon ensi viikolla

    8. 8

      Kommentti: Brexit voi olla helpoin EU:n pulmista – isompi voima saattaa olla porukka, johon Suomikin kuuluu

    9. 9

      Danske Bankin ehdokas toimitusjohtajaksi ei kelpaa rahoitusvalvojalle – ei tarpeeksi kokemusta

    10. 10

      Hiljainen signaali Suomen taloudesta: Konttiliikenne nikottelee – ”Selvää hiipumista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat antoivat suomalaisille konkreettiset neuvot jemmarahasta pankkitilillä – keskustelu kävi kuumana: ”Ihan mitätön summa varsinkin perheelliselle”

    2. 2

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    5. 5

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    6. 6

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    7. 7

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    8. 8

      Hoitokotien hinnat hämmästyttävät: ”Raha kelpaa, mutta asukkaita kohdellaan kuin roskaa”

    9. 9

      Riita 5 700 eurosta vei osakkaat oikeuteen ja taloyhtiön konkurssiin – ”Jos olet ostamassa paritaloa, älä ihmeessä osta sitä ennen kuin...”

    10. 10

      Alice, 20, haki työpaikkaa: kohtelu muuttui oudoksi, kun ihonväri selvisi – yrittäjä vertaa Elovena-ryynien myymiseen

    11. Näytä lisää