Teknologiateollisuuden Jorma Turunen: Alan suhdannetilanne ei ole piristynyt - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Suomessa eletään Nokia-krapulaa"

Vientiteollisuuden näkymät ovat Suomessa verrattain ankeat, ja jostain olisi saatava vauhtia. Etujärjestö Teknologiateollisuus ei ole halukas yleiskorotuksiin, mutta toimitusjohtaja myöntää myös, että Suomessa podetaan yhä "Nokia-krapulaa".

11.3.2013 17:37 | Päivitetty 11.3.2013 18:42

Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan teknologiateollisuuden suhdannetilanne Suomessa ei ole piristynyt. Hänen mielestään Suomessa ei ole nyt varaa kustannuspohjaa kasvattaviin yleisiin palkankorotuksiin.

– Tammikuun lopulla julkistetussa suhdannekatsauksessa ennakoimme, että teknologiateollisuuden yritysten vientiluvut olisivat alkuvuonna jonkin verran alhaisemmat kuin vuoden 2012 alussa. Tämä pitää edelleen paikkansa ja sitä ei ole syytä muuttaa, Turunen sanoo Taloussanomille.

Turunen siteeraa Tilastokeskuksen uusimpia tilastoja, joiden mukaan alan liikevaihdosta laskettu tavaravienti supistui vuonna 2012 kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi teknologiateollisuuden uusien tilausten määrä oli viime vuoden loka-joulukuussa alhaisempi kuin edellisvuonna samaan aikaan. Uusien tilausten kehityksestä voi ennakoida tulevaa vientiä.

Tänään julkaistut tullin ennakkotilastot tammikuulta eivät myöskään kertoneet alan viennin piristymisestä. Vaikka Suomen vienti kasvoi kokonaisuudessaan kolme prosenttia 4,6 miljardiin euroon, niin sähkökoneiden ja -laitteiden, metallien sekä koneiden ja laitteiden vienti laski.

Turunen muistuttaa, että koko toimialan tilanne ei ole yhdenmukainen. Liikevaihdosta laskettu tavaravienti supistui viime vuonna 11 prosenttia metallien jalostuksessa, kun taas kone- ja metallituoteteollisuudessa oli kolme prosenttia kasvua.

– Kone- ja metallituoteteollisuuden sisälläkin on hyvin suurta vaihtelua. Korkeamman jalostusasteen koneteollisuudessa on jo saavutettu vuoden 2008 taso, mutta metallituotteet ja alihankinta vetävät keskiarvolukua alaspäin.

Suomi potee yhä "Nokia-krapulaa"

Palkkamaltin yhteydessä on puhuttu paljon teollisuuden kilpailukyvystä, jonka yhteydessä on muun muassa vaadittu työntekijöiltä palkkamalttia.

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta totesi viime viikolla Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous & Yhteiskunta -lehdessä, että palkkojen ja hintojen sijaan selitystä suomalaisyritysten kilpailukykyongelmiin tulisi hakea vajavaisesta liiketoimintaosaamisesta.

– Elämme vielä Nokia-klusterin pudotuksen jälkeistä krapulaa. Korkeamman jalostusasteiden tuotteita ei ole saatu riittävällä vauhdilla vientiin, Teknologiateollisuuden Turunen myöntää.

Turusen mukaan yhtä kilpailukykytekijää ei tulisi kuitenkaan irrottaa kokonaisuudesta, vaan kaikkia pitäisi tarkastella yhdessä.

 "Veroratkaisuilla olisi suurempivaikutus ostovoimaan"

Teknologiateollisuus on ottanut tiukan linjan keskitetysti sovittaviin yleisiin palkankorotuksiin. Yleiskorotuksia ei saisi tulla pariin vuoteen. Turusen mukaan se ei tarkoita sitä, etteikö yrityskohtaisesti tai henkilöryhmäkohtaisesti voisi korottaa palkkoja.

– Yleisiin palkankorotuksiin, jotka lisäävät kustannuspohjaa, ei ole varaa.

Turunen peilaa tilannetta oman toimialansa kautta, jossa yritysten taloudelliset tilanteet vaihtelevat selvästi.

– Jäsenmaksumme perustuu jalostusarvolaskentaan ja se perusteella vuonna 2011 jäsenyrityksistä 26 prosenttia on tehnyt tappiota, kun vielä vuonna 2007 luku oli 13 prosenttia. Neljän vuoden aikana on tapahtunut iso muutos. Eikö tämäkin puolla yrityskohtaista tarkastelua, kysyy Turunen.

Palkankorotusten nollalinjaa on kritisoitu ostovoiman kehityksen kannalta huonoksi vaihtoehdoksi. Turunen puolustautuu sillä, että valtiovallan veroratkaisuilla olisi paljon suurempi vaikutus ostovoimaan kuin palkankorotuksilla.

– Yhden prosentin alennus tuloverossa lisäisi ostovoimaa 2-3 prosenttia, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?