Säästöt uhkaavat kilpailukykyä

Julkaistu:

Kolumni
Vyön kiristäminen syö kilpailukyvyn, jos uuden kehittäminen pysähtyy.


Suomen kilpailukyvyn kannalta on onnetonta, että koko maan henkistä ilmapiiriä hallitsee uuden rakentamisen sijaan kustannusten leikkaaminen ja kakun jakaminen. Sekä poliittiset päättäjät että elinkeinoelämän nokkamiehet näyttävät uskovan, että Suomen ainoa pelastusmahdollisuus on leikata veroja ja julkisia menoja.

Kriisitietoisuuden herättäminen on toki rehellistä, sillä Suomen talous on menossa kohti vaikeampia aikoja. Julkista menokakkua ei voi kasvattaa loputtomiin, joten noin 20 kasvuvuoden aikana unohtunutta säästämistä on taas aika opetella.

Säästökuurin vakava sivuvaikutus voi kuitenkin olla, että uuden kasvun edellytykset rapautuvat. Näin käy etenkin, jos maassa loppuu uuden osaamisen kehittäminen.

Osaaminen on nimittäin keskeisin ase, jolla Suomen talous voi kääntyä uuteen kasvuun. Suomeen syntyy uusia työpaikkoja vain, jos meillä on riittävästi osaamista. Ulkomaiset investoinnit eivät tule maahan Suomen markkinoiden tai sijainnin takia. Ne tulevat lähinnä siksi, että meillä on ammattilaisia, joita ulkomaiset yritykset tarvitsevat.

Sama toimii toisinpäin. Ellei meillä ole millään alalla ylivoimaista osaamista, kukaan ei investoi tänne. Eivät edes kotimaiset yritykset, joiden elämä on entistä enemmän kiinni menestyksestä maailmalla.

Uutta kasvua
on haluttava


Niukkuus ei sinänsä ole este uuden kehittämiselle. Toisinaan näyttää jopa siltä, että yltäkylläisyys on köyhyyttä suurempi este kekseliäisyydelle.

Monet yritykset ovat tehneet parhaat innovaationsa kriisivuosina, jolloin on ollut pakko keksiä uutta. Esimerkiksi Nokia lähti nousuun, kun se oli ajautunut lähelle konkurssia 1990-luvun alussa. Kovimpien menetysvuosien aikana yhtiön innovatiivisuus alkoi hiipua. Samoin Apple oli kokenut suuria vaikeuksia ennen nykyistä menestysaikaa. Nyt yhtiön johto on huolissaan uudistumistahdin hidastumisesta.  

Vaikeuksissa olevat yritykset eivät ole kuitenkaan kääntyneet nousuun itsestään. Uusi suunta on löytynyt, kun yhtiön johto on siihen päättäväisesti patistanut. Usein takana on pienen ryhmän vahva visio. Vision toteuttamiseen tarvitaan kaikkia, mutta visio syntyy pienen joukon päässä. Joskus kyseessä voi olla jopa yhden henkilön vahva näkemys.

Valtio ei voi keskittyä samalla tavalla yhteen visioon kuin vaikkapa Nokia aikanaan Jorma Ollilan johdolla. Silti Suomesta pitäisi rakentaa maailmalle nykyistä enemmän kasvua hakeva kuva. Kuntauudistus ja työurien pidentäminen ovat tärkeitä asioita, mutta nekin tähtäävät vain kustannusten hillitsemiseen. Investointeja pohtivat kansainväliset yritykset tuskin seuraavat kovin kiinnostuneina suomalaisen kuntauudistuksen etenemistä.

Koulujärjestelmä
pidettävä iskussa


Kansainvälistä mainetta niittänyt koulujärjestelmämme on todennäköisesti vahvin Suomen myyntivaltti maailmalla. Taistelu osaajista on kovaa kaikkialla maailmassa. Kansainväliset yritykset saavat pääomaa, mutta osaajapula on monilla aloilla huutava jopa Kiinan kokoisessa maassa. Kovilla ammattilaisilla on myös kova hinta joka paikassa.

Siksi Suomea pitää myydä maailmalla nykyistä äänekkäämmin osaajien maana. Samaan aikaan pitää kehittää uutta osaamista. Esimerkiksi kansainvälisesti näkyvän pelialan vetovoima hiipuu, ellei koulujärjestelmämme reagoi nopeammin alan osaajapulaan.

Pahin virhe olisi romuttaa menestystä synnyttänyt koulujärjestelmämme lyhytnäköisillä säästöpaineilla. Esimerkiksi lukukausimaksujen tuominen yliopistoihin olisi virhe. Maksullisuus toimii kenties USA:ssa, jonne virtaa opiskelijoita kaikkialta maailmasta. Pienen ja syrjäisen Suomen on kuitenkin pakko rakentaa osaaminen pääosin kotimaisin voimin. Siksi kilpailukykymme heikkenee väistämättä, jos suljemme opiskelutien osalta ihmisistä taloudellisin perustein.

Jokaisen koulujärjestelmää koskevan uudistuksen pitäisi tähdätä siihen, että ovat auki kaikille. Samaan aikaan parhailla täytyy olla mahdollisuus päästä huipulle, jonne vain harvat haluavat.

Kaikkien suomalaisten ei pidä olla huippukoulutettuja, mutta mahdollisimman monella pitää olla jonkinlaista osaamista. Siksi tarvitaan hyvä peruskoulujärjestelmä. Huiput puolestaan tarvitsevat omat akatemiansa. Suomessa on maan kokoon nähden poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti maineikkaita klassisen musiikin tähtiä, koska musiikkikoulutusta on jokaisessa niemessä ja notkossa. Hyvän peruskoulutuksen jatkeeksi maasta on löytynyt hyvää koulutusta huipuille esimerkiksi Sibelius Akatemiasta.

Klassisessa musiikissa on ollut yritysjohtajien kielellä vahva ekosysteemi, jolla on ollut hyvä kasvun perusta. Tuota ekosysteemiä on myös osattu myydä maailmalle melko hyvin. Samalla periaatteella pitäisi rakentaa kaikkea muutakin koulutusta. Jos keskitymme vain leikkaamiseen, on Suomella edessään pitkä kurjistumisen tie.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    4. 4

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    5. 5

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    6. 6

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    7. 7

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    8. 8

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    9. 9

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    10. 10

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää