Peking on kiinalaisten tulkinnassa maailman napa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ihmiskunnan kehto – Peking

Kuvituskuva
Julkaistu: 17.2.2013 7:02, Päivitetty 15.2.2013 15:38

Peking on kiinalaisessa käsityksessä Kiinan keskus ja siten maailman napa. Eräs matkailusivusto jopa väittää, että Peking on ihmiskunnan kehto.

Yleisellä "Jo muinaiset roomalaiset" -aloituksella ei tee vaikutusta ainakaan Pekingin asukkaisiin, onhan kyse vain vajaan kolmen tuhannen vuoden takaisista tapahtumista. He itse voivat viitata omaan historiaansa 700 000 vuoden takaa.

Matkailusivusto Travel China Guide kutsuu Pekingiä ihmiskunnan kehdoksi. Kaupungin alueelta Zhoukoudiansta löydettiin 90 vuotta sitten kivikautinen asutusalue ja vanhimmat pääkallot ja muut luut on ajoitettu 700 000 vuoden taakse.

Kiinalaiset saavat kiittää löydöistä ruotsalaista geologia Johan Gunnar Andersonia. Anderson alkoi tutkia Zhoukoudianin aluetta 1918. Kaivauksissa 1921–1923 löydettiin paljon materiaalia, joka lähetettiin tutkittavaksi Uppsalan yliopistoon. Vuonna 1926 Andersson raportoi kahden alkuihmisen poskihampaan löytymisestä.

Pekingin ihmisen asuinsija on nykyään paitsi arkeologinen muistomerkki, myös suosittu turistikohde.

Muinaisihmisen jälkeen Pekingin historiassa seuraakin melko pitkä musta aukko. Kaupungista löytyy tietoja seuraavan kerran vasta 3 000 vuoden takaa. Se ennätti kuitenkin olla kaupunkina, tai ainakin asuttuna, noin 800 vuotta ennen kuin Kiinan pikkuvaltiot ensimmäisen kerran yhdistettiin Kiinan valtioksi vuonna 221 eaa.

Pääkaupunkina Peking on nyt tavallaan kuudetta kertaa, sillä se oli viiden eri dynastian pääkaupunki. Tosin sen pääkaupunkiasema on jatkunut melko yhtenäisesti aina 900-luvun alkupuolelta.

Pekingiä ei voiyliarvioida

Pekingin merkitystä Kiinan kulttuurissa ja poliittisessa maantieteessä ei voi yliarvioida. Sitä on pidetty maailman napana toista tuhatta vuotta. Tämä Keskusvaltakunnan keskuspaikka oli taivaan pojan eli keisarin vallan keskus. Pekingin nykyinenkin asemakaava heijastaa edelleen kaupungin asemaa maailman napana.

Kiinahan kutsuu omaa maataan nimellä Zhong Guo, joka siis kääntyy Keskusvaltakunnaksi. Pekingin nykyaikainen translitterointi nimeksi Beijing kääntyy pohjoiseksi pääkaupungiksi.

Pekingin ydin on keisarin palatsi, joka tunnetaan Kiellettynä kaupunkina ja sen vieressä sijaitseva Taivaallisen rauhan aukio, Tiananmen (nimi kääntyy kirjaimellisesti taivaallisen rauhan portiksi). Vallan keskipisteen ympärillä sijaitsevat instituutiot, jotka saivat valtansa taivaan pohjalta. Ne, joilla oli eniten valtaa, toimivat ja asuivat lähimpänä ydintä. Vielä tänä päivänä Kiinan valtion tärkeimmät elimet ympäröivät Tiananmenin aukiota.

Kun ensimmäisen kerran tutustuin Pekingiin ja minulle esiteltiin Tiananmenin maantieteellistä valtakeskittymää, sain ahaa-elämyksen siitä, miksi Kiinan johtajat saattoivat menetellä niin järjettömästi tukahduttaessaan väkivalloin opiskelijoiden suurmielenosoituksen tuolla aukiolla. Mielenosoittajat eivät olleet millä tahansa torilla, he olivat ottaneet haltuunsa tuhatvuotisen vallan keskuksen.

Sisäkkäisten ympyröiden symboliikka ja käytäntö on edelleen voimissaan Pekingissä. Kaupungin tärkeimmät liikenneväylät ovat kehätiet ja niille johtavat pääväylät. Kehäteitä on nyt jo kuusi kappaletta. Ja seitsemännen periaatesuunnitelma hyväksyttiin jo vuonna 2004.

Kuudes kehätie kiertää keskustaa 15-20 kilometrin etäisyydellä. Seitsemäs kehätie on suunniteltu jo niin kauas, että suuri osa siitä kulkisi Pekingin rajojen ulkopuolella.

Komennus Pekingiinmerkitsee ylennystä

Kiinalaisessa mielen maisemassa Peking hohtaa jonkinlaisena kultaisena vuorena, josta valta ja arvostus valuu muualle Kiinaan ja mahdollisesti muualle maailmaan.

Opiskelijat haluavat pekingiläisiin yliopistoihin, jos vain suinkin mahdollista. Muissa yliopistoissa arvostetaan Pekingin yliopistossa toimitettuja tai kustannettuja oppikirjoja.

Komennus Pekingissä sijaitsevaan työpaikkaan näyttää olevan aina ylennys, kun taas Pekingistä muualle joutuminen koetaan alennukseksi vaikka työtehtävien vaativuus kasvaisi.

Kiinassa on kymmeniä tuhansia mielenosoituksia vuosittain. Suuri osa niistä kohdistuu kokonaan tai osittain paikallisviranomaisten toimintaan. Mielenosoittajat haluavat herättää Pekingin huomion. He uskovat, että Peking voi auttaa heitä paikallista mielivaltaa vastaan.

Yksityiset ihmiset, jotka tuntevat kokeneensa vääryyttä eivätkä saa oikeutta paikallisilta viranomaisilta tai oikeuslaitokselta kirjoittavat anomuksia Pekingin keskushallituksen virastoille ja virkamiehille. He matkustavat paksuine paperinippuineen Pekingiin ja odottavat viikkoja, kuukausia ja joskus vuosia saadakseen asiansa käsiteltyä.

Yksityisten ihmisten tai ihmisryhmien valituksiin ei aina suhtauduta Pekingissä suotuisasti. Kaupungin paikallisviranomaiset ja poliisit pitävät valittajia kiusana.

Jopa viranomaisten ankarasti vainoama Falun Gong -liike lähettää yksittäisiä mielenosoittajia sitkeästi Pekingiin. Rauhallisesti käyttäytyvät liikkeen edustajat yrittävät tulla Tiananmenin aukoille avoimesti protestoimaan.

Pekingin keskustan alueen poliisit on määrätty estämään protestit ja paikallisia poliisipiirejä sakotetaan, mikäli he päästävät mielenosoittajia aukion lähellekään. Niinpä liikkeen edustajat, jotka pitävät kunnia-asiana olla valehtelematta aikeistaan, vain suhteellisen harvoin onnistuvat protestoimaan julkisesti keskustassa. Olen kerran nähnyt parin korttelin päässä Taivaallisen rauhan aukiolta, kuinka joukko poliiseja ympäröi ja raahasi pois henkilön ja tämän lentolehtiset. Ohikulkijat käyttäytyivät niin kuin eivät olisi huomanneet mitään.

Tärkeimpien nähtävyyksienkaupunki

Luonnollisesti Kiinan tärkeimmät nähtävyydet sijaitsevat Pekingissä. Ne eivät ole nähtävyyksiä pelkästään ulkomaalaisille turisteille. Suurin osa Pekingissä vierailevista turisteista on muualta maasta saapuneita kiinalaisia.

Nähtävyydet todistavat Pekingin ja Kiinan historiasta – alkaen aina tuosta ”ihmiskunnan kehdosta” Zhoukoudianista ja päätyen vuoden 2008 olympialaisten suorituspaikkoihin ja Kiinan valtiontelevision moderniin pääkonttoriin.

Suosituimmat ovat Kielletty kaupunki, Tiananmenin aukio, Kiinan muuri, Kesäpalatsi, Taivaan temppeli, Ming-haudat, Hutong-korttelit, Lama-temppeli, Beihai-puisto. Myös Zhoukoudianin kaivaukset ja Vanha kesäpalatsi eli Yuan Ming Yuan ovat suosittuja ja näkemisen arvoisia paikkoja.Vanhaa kesäpalatsia ei tyrkytetä ulkomaalaisten nähtävyydeksi, vaikka ei se mitenkään kiellettykään ole. Palatsin rauniot muistuttavat kiinalaisia pistävästi 1800-luvun oopiumsodista ja Kiinan alennuksesta hävittyjen sotien jälkeen.

1700- ja 1800-luvulla rakennettu loistelias puutarha- ja rakennuskompleksi tunnettiin alunperin nimellä Keisarilliset puutarhat. Qing-dynastian keisarit hallitsivat maata täältä. Kielletty kaupunki oli varattu virallisiin seremonioihin.

Koska Peking on niin erinomainen paikka, pekingiläiset tahtovat pitää itseään muita parempina. Muita kiinalaisia ärsyttää, kun pari kuukautta Pekingissä asunut kansalainen alkaa puhua muiden miljoonakaupunkien asukkaista maalaisina.

Ehkä asenne on ymmärrettävä, asuuhan hän nyt ihmiskunnan kehdossa.

Tuoreimmat osastosta