Olisiko nyt hyvä aika vaihtaa viitekorkoa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Olisiko nyt hyvä aika vaihtaa viitekorkoa?

Korot pysyivät pitkään matalina, mutta ovat olleet viime viikkoina taas nousussa. Jos nousu jatkuu, pitkä korko asuntolainassa suojaisi velallista. Pitäisikö viitekorko vaihtaa pidempään? Jos uskoo korkojen nousun jatkuvan, pidemmästä korosta voi saada turvaa – mutta sillä on hintansa.

15.2.2013 6:01 | Päivitetty 14.2.2013 16:22

Asuntolainoissa yleisesti käytetyt euribor-korot ovat nytkähtäneet taas ylöspäin madeltuaan kuukausia lähellä lattiatasoa. Ovatkohan korot nousemassa edelleen?

Korkojen laskiessa lyhyt viitekorko on eduksi, kun lasku näkyy nopeasti omassakin lainassa. Korkojen noustessa edullisempi on pitkä korko, kun nousun vaikutus tuntuu omalla tilillä hitaammin.

Eli miten on, pitäisikö lyhyt, vaihtuva korko vaihtaa korko pidempään, ennen kuin ne huitelevat taas yläilmoissa?

(Jutun lopussa on taulukko asuntolainojen kokonaiskorkojen kehityksestä eri viitekoroilla viime syksystä lähtien.)

Ehkä olisijo pitänyt

Tutkimusyhtiö Suomen Rahatiedon toimitusjohtaja Seppo Rekonen löytää sekä vaihtoa puoltavia että sitä vastustavia tekijöitä.

Kun korko on kiinteä, lainamaksut eivät muutu korkojakson aikana. Tämä suojaa korkojen nousulta etenkin silloin, kun nousu on nopeaa. Toisaalta mahdollisesta madaltumisesta ei pääse hyötymään.

Rekosen mukaan pitkät korot tulevat yleensä kalliimmiksi, sillä pitkä aikaväli tuo lainaajalle myös suuremman riskin.

Lisäksi pankki perii usein koron muutoksesta maksun. Maksun suuruus on tyypillisesti reilut sata euroa.

Pankki ei myöskään välttämättä suostu viitekoron vaihtoon kesken kaiken, vaan voi rokottaa siitä nostamalla lainan korkomarginaalia. Omat lainaehdot kannattaakin tarkistaa ennen vaihtopäätöstä.

Ota vaikkamolemmat

Molempien vaihtoehtojen hyödyt ja haitat saa, jos ottaa osalle lainasummasta vaihtuvan ja osalle kiinteän koron. Silloin korkojen laskusta pääsee hyötymään edes vähän, mutta niiden nousu ei tunnu aivan yhtä raskaasti.

Toinen tapa turvata oma maksukykynsä korkojen nousun varalle on luoda itselleen keinotekoinen puskuri, Suomen Rahatiedon Rekonen ehdottaa.

Puskuri syntyy, kun ottaa koroksi kuuden kuukauden tai vuoden euriborin, mutta laittaa rahaa syrjään kolmen vuoden kiinteään korkoon riittävän summan. "Ylimääräinen" summa kertyy tilille säästöön mahdollista korkojen nousua varten.

Sopivan puskurin laskemisessa voi käyttää apuna Taloussanomien laskuria.

Turvallisuuttavai joustoa

Onko sitten odotettavissa, että euribor-korot jatkavat nousuaan? Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen suhtautuu oletukseen varauksella, muttei tyrmää ajatusta siihen varautumisesta koron vaihdolla.

– Pitkien ja lyhyiden korkojen ero on nyt poikkeuksellisen matala. Jos haluaa niin sanotun vakuutuksen itselleen, on aika hyvä aika, Rytkönen sanoo.

Ero on tosin ehtinyt jo leventyä viime syksystä, Suomen Rahatiedon Rekonen huomauttaa. Pitkät korot ovat näet nousseet nopeammin kuin lyhyet.

– Juna taisi siis nyt jo mennä, jos ajatteli vaihtaa vaihtuvakorkoisen lainansa kiinteään lainaan, Rekonen sanoo.

Tapiola-pankissa asiakkaille on jo tuotu esille, että oman talouden hallintaa voi lisätä ottamalla kiinteän koron ainakin osalle lainasta.

Tapiola-pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti arvioi korkojen lähtevän selkeämpään nousuun vuoden 2014 loppupuolella. Kun niin käy, viitekoron vaihto on jo myöhäistä. Asiaa on siis hyvä harkita jo nyt, Pajulahti arvioi.

Alkuun pitkä korko tulisi toki kalliimmaksi. Lisäksi kustannuksiin voi varautua, jos haluaa myöhemmin vaihtaa korkoa uudelleen sillä hetkellä edullisempaan. Koska vaihto tulee pankille kalliimmaksi, pankki rokottaa kustannustensa kattamiseksi erotuksen kuluvan korkojakson loppuun asti.

Lisäksi kiinteäkorkoinen laina on jäykempi yllättävissä tilanteissa, Nooan Rytkönen lisää.

Jos vaikka avioeron tullen haluaa maksaa ennenaikaisesti pois koko lainan, pankki joutuu purkamaan lainasopimuksen. Rytkösen mukaan tämä voi maksaa lainanottajalle useita tuhansia euroja.  Jos korkojakso on pitkä, lainaan ei saa yhtä helposti pitkää, muutaman vuoden lyhennysvapaata.

Jos korkojen nousulta ylipäänsä haluaa suojautua, Rytkösen mielestä se kannattaa tehdä kunnolla. Koska viiden ja kymmenen vuoden koron ero on nimellinen, mutta aikajakso kaksinkertainen, kannattaa valita saman tien kymmenen vuotta, Rytkönen arvioi.

Jospa odottelisikinvielä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio ei lähtisi vielä vaihtamaan korkoa. Taimion mukaan kannattaa seurata inflaatiokehitystä ja Euroopan keskuspankin (EKP) toimia.

Koroilla on taipumus nousta, kun talous virkistyy. Silloin piristyy myös inflaatio eli kuluttajahintojen nousu. Tällöin keskuspankki huolestuu hintojen noususta ja nostaa ohjauskorkoaan. Nousu siirtyy markkinakorkoihin ja suomalaistenkin asuntolainoihin. Ensimmäisenä se näkyy juuri pidemmissä koroissa.

Inflaatio on viime aikoina hidastunut. Keskuspankki saattaa silti päätyä koron nostoon, jos inflaatio lähtee taas kiihtymään kehittyvien talouksien kasvun vuoksi.

Toisaalta on mahdollista, että keskuspankki laskee korkoa vielä hiukan. Näin voi käydä, jos euro vahvistuu niin, että tuontihintojen nousu ja sen mukana inflaatio hidastuvat.

– Jossain vaiheessa korot lähtevät nousuun, se on selvä, Taimio toteaa.

Korot nousussa, pitkät etunenässä Uuden asuntolainan keskimääräinen kokonaiskorko (korkomarginaali + viitekorko) eri viitekoroilla

 eur 3 kkeur 6 kkeur 12 kk3 v5 vSyyskuu 20121,391,641,912,072,42Lokakuu 20121,351,571,822,142,5Marraskuu 20121,41,591,822,22,55Joulukuu 20121,511,661,892,232,57Tammikuu 20131,591,721,942,322,6Helmikuu 20131,691,842,082,683,01 Lähde: Suomen Rahatieto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?