Viimeksi Diacor ilmoitti kaupasta, jolla se levittäytyy pääkaupunkiseudulta Tampereen suuntaan ostamalla osuuden isosta Koskiklinikasta.
Suomessa terveysbisneksen ja -asiantuntijoiden piirit ovat pienet, mikä johtaa ristisidoksiin. Hyvä veli -verkosto voi hyvin. Terveysbisneksessä tienataan miljoonatuloja, enenevästi myös hoivapuolella.
– Meistä asiantuntijoista harvempi ottaa reilusti kantaa trendiin. Olemme aika vaikeassa tilanteessa. Se ei liity vain kotimaiseen terveysbisnekseen, vaan on globaali ongelma, terveyshallintotieteen professori, PubPri-tutkimusryhmän johtaja Jari Vuori sanoo.
Yksityinen onlääkärin ystävä
Globalisoitumisen eräs juonne on valmisteilla oleva potilasdirektiivi. Terveydenhuollosta tulee osa Euroopan yhteismarkkinaa, kun potilaat saavat itse hakeutua hoitoon mihin jäsenmaahan tahansa.
Samalla lääkärikunnan työasenteet ja vaatimukset ovat muuttuneet.
– Terveydenhuollon ammattikunnan työorientaatio on muuttunut merkittävästi. Lääkärithän haluavat kautta linjan päästä määräämään omasta työstään ja samalla ansaita hyvin, Vuori sanoo.
– Se kannustaa siihen, että lääkärit perustavat herkästi yrityksiä, jos julkisella puolella odotukset eivät täyty. Osaltaan tätä vauhdittaa osakeyhtiölaki, joka antaa lääkäreille (ja juristeille) mahdollisuuden siirtää ansiotuloja kevyemmän pääomaverotuksen piiriin.
Osa lääkäreistä ei Vuoren mukaan ymmärrä silti bisneksenteosta yhtään mitään.
– Heillä ei välttämättä ole halua tehdä bisnestä – toisaalta se on kansalaisen onni. Mutta näin syntyy riski, että monikansalliset yhtiöt kaappaavat osan lääkäriyrityksistä suojiinsa.
Mehiläisen toimitusjohtajan Matti Bergendahlin mukaan kymmenen viime vuotta on ollut yritysten yhdistymisen aikaa.
– Aikaisempien, kymmenien pienten toimijoiden lisäksi on tullut isompia, ja ehkä vahvemmin profiloituneita yhtiöitä, Bergendahl sanoo.
Polkuhinnoitteluaulkoistamisissa
Markkinoiden keskittyminen ja kansainvälistyminen vaikuttavat monimutkaisilla tavoilla ulkoistuksiin ja palvelurakenneuudistuksiin. Niistä keskustellaan yleensä julkinen-yksityinen-akselilla.
Vuori ei pidä tästä vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa akseli kuuluu menneen maailman välineisiin, koska "hybridimalleja" on jo niin paljon.
– Sen sijaan johtamisen ja organisoitumisen tapa näyttäisivät liittyvän paljon luultua enemmän kustannustehokkuuteen.
– Tällä hetkellä ulkoistamisen lisäarvoa ei oikein kukaan pysty laskemaan. Monikansalliset yhtiöt saattavat kylmästi polkuhinnoitella sopimuksen. Ne luovat esimerkiksi taloudellisia kannusteita, jotta saavat sopimuksen ja henkilöstön siihen.
Terveysbisneksessä katteet eivät päätä huimaa. Yksi ongelmista piileekin Vuoren mukaan siinä, että kun yhtiön on pidettävä toimintansa kannattavana, se ryhtyy eriyttämään palvelurakennetta.
– Tämä ei ole ihan pieni ongelma. Vierailimme vähän aikaa sitten Brasiliassa, jossa kulttuuri ihannoi kauneutta myös työelämässä. Plastiikkakirurgisista toimenpiteistä ei välttämättä tarvitse maksaa, mutta naiset eivät pääse ilmaiseen mammografiaan.
Brasilia voi olla kulttuurisesti kaukana Suomesta. Vuoren mukaan houkutus on yhtä kaikki suuri, että Suomessakin ilmaiseksi koulutettu henkilöstö siirtyy erikoissairaanhoitoon ja erityisesti suurten katteiden alueille.
Esimerkiksi yksittäisiä yksityisiä saattokotejakin on, mutta valtaosa on säätiöpohjaisia. Vaikka hyvälle saattohoidolle olisi kipeästi kysyntää, alalle ei ole tunkua, koska hoito on vaativaa ja kallista.
Mehiläisessä segmentoinnin uhkakuvia toppuutellaan.
– Meillä ainakin on laaja palveluvalikoiman tarjonta. Se nojaa lääkärivastaanottoon, sairaalatoimintaan ja työterveyshuoltoon. Näin me tulemme myös jatkamaan, Bergendahl sanoo.
Mehiläinenkin on silti hakenut uutta kasvua perinteisen vastaanottobisneksen rinnalle. Reippaasti kasvaneita aluevaltauksia ovat julkisrahoitteiset sosiaalipalvelut.
– Olemme konsernina jo markkinajohtaja lastensuojelun sijaishuollon palveluissa ja myös mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluissa, Bergendahl sanoo.
Isot syövätpienet
Markkinoiden uusjako näkyy tilastoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan asumispalvelualan yritysten määrä on kääntynyt laskuun 2008 jälkeen. Suuret syövät pieniä pk-yrityksiä.
Ministeriön selvityksen mukaan palveluasumisen markkinoilla kaikki suurimmat yritykset, Attendo, Mainio Vire ja Mikeva, ovat ulkomaisessa omistuksessa, kuten myös Mehiläinen.
Hoivabisneksen uutena tulokkaana on yhdysvaltalainen franchising-hoivayritys Home Instead Senior Care. Se tarjoaa kouluttamattomia ja siksi edullisempia, ”hoivanantajia” kotiin ja palvelutaloihin avuksi ja seuraksi.
