Brysselin huippukokous yrittää taas EU:lle budjettia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rahat tänne: EU käy taas budjettinsa kimppuun

Tänään ja huomenna voi selvitä, kuinka paljon Suomi joutuu lähivuosina pulittamaan EU-jäsenyydestään. Brysselissä alkavassa budjettikokouksessa pikkumaat saavat leikkiä päättävänsä yhteisön rahankäytöstä.

7.2.2013 6:02 | Päivitetty 6.2.2013 18:10

EU-maiden päättäjät istuvat torstaista perjantaihin Brysselissä huippukokouksessa neuvottelemassa yhteisön vuosien 2014–2020 rahoituskehyksistä. Jos ratkaisu syntyy ennen viikonloppua, se on melkoinen yllätys kaikille osapuolille.

Viimeksi EU-komissio yritti saada yhteisölle budjettisopua marraskuussa, mutta tuolloin neuvottelut kariutuivat nopeasti. Pahimmat kiistanaiheet eivät ole tällä välin muuttuneet.

Italia ja Ranska haluavat varmistaa isot maataloustukensa. Nousevaksi suurvallaksi itsensä tunteva Puola haluaa samanlaisia aluetukia kuin vanhat jäsenmaat. Britannia taas vaatii hurjia alennuksia jäsenmaksuihinsa, eikä saarivaltion EU-jäsenyyskään ole välttämättä ikuinen.

Suomella on kaksijakoinen agenda: hallitus haluaa säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomen alue- ja rakennetuet, sekä pitää maataloustuet ennallaan. Samalla Suomi on halunnut säästöjä ja juustohöyläystä EU-budjetin kokonaissummaan.

Tuhannen miljardineuron tuhlauslupaus

Tulevan budjetin lopullinen kokonaissumma onkin yhä arvoitus. Vielä syksyllä komissio ehdotti yhteisölle 1033 miljardin euron budjettia, mutta tämä kaatui alkuunsa. EU:n presidentin Herman Van Rompuyn sen jälkeen tekemät pienet leikkausesitykset eivät ole saaneet sen parempaa vastaanottoa.

Jos Van Rompuy yllättää, hän lyö tänään pöytään ehkä 950–960 miljardin euron budjettiehdotuksen. Suomi oli syksyllä valmis hyväksymään 990 miljardin tason.

EU-analyytikkojen mielestä loppusumman viilaus ei silti ratkaise yhteisön rahankäytön suurimpia pulmia.

– Vaikka budjetin kokonaissumma pysyisi sovituissa rajoissa, rahankäytön rakenteisiin ei ole tulossa uudistuksia. Tukijärjestelmä pysyy tehottomana ja ulkona talouden realiteeteista, sanoo brittiläisen ajatushautomon Open Europen johtaja Mats Persson.

Jos sopua ei löydy, yhteisö jatkaa päämäärätöntä rahankäyttöä nykyisellä koneistollaan ja remonttia vaativilla tukimuodoillaan. Ainakin seuraavaan neuvottelukertaan asti.

Kumpikin vaihtoehto on Suomelle hankala.

Suomi on jo nyt ahkera EU:n nettomaksaja: jäsenyysvuosien 1995–2011 aikana Suomi on maksanut EU:lle 2,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä olemme yhteisöltä saaneet.

Sekä nykymenon jatkuminen että tukiaisten leikkaaminen aiheuttaisi todennäköisesti Suomelle lisäkuluja. Pikkumaiden näkemyksillä ei kuitenkaan ole näissä neuvotteluissa kovin paljon väliä: isot linjat tulevat Saksan, Ranskan ja Englannin keskinäisistä väännöistä.

Budjettisekamelskaa täydentää euroedustajien ja tuhansien Brysselin lobbaajien vastarinta: parlamentti on uhannut kaataa budjettisovun, mikäli ehdotus leikkaa heidän mielestään EU-toimintoja väärin ja vääristä paikoista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?