OP-Pohjola tavoittelee markkinoita nopeampaa kasvua - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

OP-Pohjola hamuaa tulosta ja kasvua – unohtuuko osuustoiminta?

OP-Pohjola haluaa olla Suomen johtavin ja menestyvin finanssiryhmä. OP-Pohjolan tavoitteena on markkinoita nopeampi kasvu ja 800 miljoonan euron vuositulos. Tulosta pankki tarvitsee vakavaraisuuden kasvattamiseksi.

4.2.2013 6:03 | Päivitetty 1.2.2013 17:26

OP-Pohjola-ryhmä haluaa olla Suomen menestyvin finanssitalo. Johtavin se on jo monella tapaa. Käytännössä vain suuryritykset puuttuvat taskusta.

Lokakuussa pääjohtaja Reijo Karhinen arveli, että pankkitoiminta on vaikeaa myös kuluvana vuonna. Sääntely kiristyy, eikä ennätysmatala korkotaso päästä pankkeja pinteestä.

Markkinaosuuden kasvattaminen kuuluu silti tärkeimpiin tavoitteisiin. Miksi?

Pelimerkit markkinoidenvaltaamiseen

Ryhmän vuositavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin. Se ei tarkoita välttämättä lainakannan kasvua. Pankki menestyy markkinoita paremmin, jos kilpailijoiden lainakanta supistuu oman kannan pysyessä entisellään.

Marraskuussa kotitalouksien lainakanta kasvoi 5,1 prosentin ja yrityslainat 5,4 prosentin vuosivauhtia, ilmenee Suomen Pankin tilastoista. Luototustoiminta muodostaa pääosan liiketoiminnasta.

OP-Pohjolan vuosittainen tulostavoite on laskettu kuuden prosentin kasvuoletuksella. Tavoite on 800 miljoonan euron vuositulos. Edellisvuonna tulos ennen veroja oli 518 miljoonaa euroa – 9,9 prosenttia pienempi kuin vuonna 2010.

Mistäkasvu?

Tähän mennessä keskusyhteisökonserni on irtisanonut henkilöstöään, ja koko ryhmässä on toteutettu kustannussäästöohjelma.

On selvää, että pankkitoiminnan kohonneet kustannukset, kuten pankkivero, siirtyvät lainamarginaaleihin.

Ryhmä pyrkii hankkimaan lisää asiakkaita. Kasvupotentiaalia on erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Osuuspankit myös karsivat talletuskuluja. Osuuspankit ovat tiettävästi ainoita pankkeja, jotka tarjoavat joillekin talletuksille nollakorkoa.

Unohtaa ei saa myöskään vakuutuspuolta. Vahinkovakuutus ja varallisuudenhoito tuovat yhdessä noin 30 prosenttia tuloksesta.

Kasvu tarvitseetulosta

OP-Pohjola tarvitsee 800 miljoonan euron tulosta, jotta sen vakavaraisuus nousee ja pysyy yli 15 prosentin. Se on ryhmän tavoite. Tulosta pitää syntyä juuri lainakannan kasvattamiseksi.

Pörssilistatun pankin liikevoitosta osa lohkaistaan osakkeenomistajille, lopuilla kasvatetaan vakavaraisuutta.

Osuustoiminnallisen pankin ei tarvitsisi kuitenkaan tehdä yhtä suurta voittoa kuin pörssiyhtiön. Asiakkailleen OP-Pohjola maksaa voittoja bonuksina ja osuus- ja lisäosuuspääoman korkoina jo ennen tilinpäätöstä. Vain Pohjola Pankin osakkeenomistajille menee osinkoina ohut siivu.

2,6 prosenttiyksikönkikka

OP-Pohjolan Core Tier 1 -vakavaraisuussuhde, niin sanottu ydinvakavaraisuus, oli 14,8 prosenttia syyskuun lopussa. Luku ei kerro koko totuutta.

Lokakuussa 2011 ryhmä sai Fivalta luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten IRBA-menetelmää (Internal Ratings Based Approach). IRBA:n käyttöönotto nosti vakavaraisuutta arviolta 2,6 prosenttiyksikköä ilman, että pääomat lisääntyivät senttiäkään.

Kovan tulostavoitteen takana lieneekin tarve kasvattaa pankin pääomia myös muuten kuin kikkailulla.

Eipääomitettavissa

Osuustoiminnallinen pankki ei voi kasvattaa pääomiaan ja vakavaraisuuttaan, kuten pörssiyhtiö. Pääjohtaja Karhinen kertoi asian lokakuussa julkaistussa osavuosikatsauksessa.

Jos viranomaiset kiristävät vaatimuksiaan entisestään tai taloustilanne kärjistyy, OP-Pohjola voikin olla ongelmissa. Valtio ei voi pääomittaa pankkiryhmää, kuten Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan.

Teknisesti ottaen pääomittaminen voisi onnistua erilaisilla pääomainstrumenteilla. Keskusyhteisökonserni voi esimerkiksi antaa osuuspankeille pääomalainoja niiden vakavaraisuuden tukemiseksi.

Teoriassa pankkia voitaisiin pääomittaa myös lahjoituksin. Mutta kuka haluaa pääomittaa pankkia ilman vastaavaa äänioikeutta?

Miten sopiiosuustoimintaan?

Pääomittamisen ongelmat johtuvat osuuskuntamallista.

Julkinen valta voisi pääomittaa pörssilistattua Pohjola Pankkia. Osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivan pankin äänivalta pitää kuitenkin olla OP-Pohjolalla. Käytännössä ryhmän pitää siis kartuttaa vakavaraisuutta tuloksella.

Ryhmän perustehtävä on "edistää omistajajäsentensä, asiakkaidensa ja toimintaympäristönsä kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia".

Tällä hetkellä OP-Pohjolalle on tärkeää olla Suomen johtavin ja menestyvin pankki. Uhkaako pankin osuustoiminnallinen alkuperä painua unholaan kasvu- ja tulostavoitteiden paineessa?

OP-Pohjola julkistaa viime vuoden tuloksensa keskiviikkona.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?