Kanton on Kiinan kansainvälisyyden synnyinkaupunki - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kiinan afrikkalaisin kaupunki

Jos Kiina joskus hajoaisi, Kanton olisi hyvä ehdokas johtamaan itsenäiseksi pyrkivää osaa.

3.2.2013 6:17 | Päivitetty 1.2.2013 15:31

Kanton, jonka tunnetaan nykyään paremmin nimellä Guangzhou, on yksi Kiinan suurimmista kaupungeista. Se on Guangdongin provinssin pääkaupunki, mutta se ei ole hierarkiassa itsenäisen provinssin tasolla niin kuin Peking, Shanghai, Chongqing ja Tianjin.

Muun Kiinan näkökannalta Kantonia voidaan pitää epäilyttävänä, sillä kaupungilla ja maakunnalla on historiallisesti ollut laajat yhteydet ulkomaailmaan. Se on kantonin kieltä puhuvan alueen keskuspaikka ja maan tiheimmän teollisuusalueen keskus.Helmijoen suistonpääkaupunki

Omat tunteeni Kantonia kohtaan ovat vähän kaksijakoiset. Pidän kaupungista ja siellä ollessani on tullut mieleen, että voisin asua siellä. Mutta ilmasto on talvisin raaka ja kostea. Toukokuusta lokakuuhun päivälämpötila nousee noin 30 asteeseen, silloin ei kylmyys vaivaa.

Pidän kaupungin vanhojen lehtipuiden varjostamista bulevardeista ja niiden varrella kuohuvasta, ihmisiä vilisevästä katuelämästä. Kaupungin moderni keskusta on komea ja valoisa.

Kantonin väkiluku oli vuonna 2010 12,7 miljoonaa. Asukkaista valtaosa, yli 11 miljoonaa, on oikeita kaupunkilaisia toisin kuin monissa muissa Kiinan suurissa kaupungeissa, joissa kaupungin hallintoalue kattaa useiden alakeskusten lisäksi myös maaseutualueita.

Kaupungin läpi virtaa Helmijoki. Se on kaupungin ydin sekä rakenteellisesti että kaupallisesti. Kanton on Helmijoen suiston ”pääkaupunki”. Helmijoen suistoalue puolestaan on ollut pitkään koko Kiinan kaupallinen ydin.

Yli 2 000-vuotisen historian jatkoksi sopii hyvin se, että Deng Xiaopingin johdolla käynnistynyt uusi avautuminen, teollistuminen ja korporaatiokapitalismin kasvu saivat alkunsa täältä.

Kauppasuhteita700-luvulta saakka

Pari sataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua Kanton oli Nanyue-kuningaskunnan pääkaupunki, jonka alaisuuteen kuului muun muassa nykyinen Vietnamin alue.

Arabit ja persialaiset saapuivat Kantoniin 700-luvulla. Vuonna 878 kiinalainen kapinallisjohtaja Huang Chao joukkoineen valloitti Kantonin ja tappoi suuren joukon kaupungissa asuvia ulkomaalaisia kauppiaita.

Portugalilaiset saapuivat Kantoniin ensimmäisinä eurooppalaisina vuonna 1514. He monopolisoivat alueen vientikaupan sadaksi vuodeksi kunnes hollantilaiset tulivat ottivat kaupan haltuunsa seuraavaksi pariksi sadaksi vuodeksi.

Britit saapuivat paikalle 1690-luvulla. Seuraavan vuosisadan aikana Euroopasta riitti tulijoita: tanskalaiset, ruotsalaiset, preussilaiset, amerikkalaiset ja australialaiset kauppa-alukset saapuivat Helmijoen suistoon.

1700-luvun puoliväliin mennessä Kanton oli noussut maailman suurimpien kauppasatamien joukkoon. Ensimmäisessä oopiumsodassa britit valtasivat Kantonin vuonna 1841 ja seuraavana vuonna länsivallat pakottivat Kiinan avaamaan myös muita satamia ulkomaankaupalle.Ulkokiinalaiset ovatkantonilaisia

Kantonin alueelta on lähdetty myös maailmalle. Suuri osa Kiinan emigranteista on lähtöisin tältä seudulta. Maailmalla tunnettu kiinalainen keittiö on useimmiten kantonilainen keittiö.

Kiinan 1980-luvulla käynnistynyt uusi teollinen aikakausi toi Kantoniin ja sitä ympäröivään Guangdongin maakuntaan valtavan määrän ulkomaista pääomaa. Valtaosa suomalaisten Kiinan ulkoistamasta tehdasvalmistuksesta on tällä alueella.

Tehtaiden ja pääoman mukana tuli myös niiden omistajia tai heidän edustajiaan. Monet eurooppalaisista johtajista valitsivat asuinpaikakseen läheisen Hongkongin, vaikka viikot kuluivat mantereen puolella.

Mutta afrikkalaisilla kauppamiehillä ja heidän palkollisillaan ei ole varaa Hongkongiin. He tulevat hankkimaan halpoja tuotteita omiin maihinsa ja valvomaan, että toimituserissä todella on sovittu määrä paitoja tai kangaspakkoja.

Afrikkalaisten Suklaakaupunki

Afrikkalaiset, jotka valittavat, ettei kiinalaisten kanssa ole helppo luoda suhteita, asuvat omassa yhteisössään. Kantoniin on syntynyt afrikkalainen kaupunginosa. Kantonilaiset kutsuvat sitä nimellä Qiao-ke-li Cheng, Suklaakaupunki. Valitettavasti sen maine ei ole kovin kehuttava.

Kiinan ja Afrikan yhteydet ovat laajentuneet viime vuosina nopeasti. Joidenkin laskujen mukaan Afrikassa on puoli miljoonaa tai jopa miljoona kiinalaista.

Afrikkalaisiakin on tullut paljon Kiinaan. Osa on tullut laillisesti hoitamaan erilaisia liiketoimia, mutta tänne on saapunut myös koko joukko laittomia siirtolaisia.

Deng Xiaopingin kerrotaan ennustaneen, että maan avautuminen tuo mukanaan monenlaisia ulkomaalaisia:

– Kun avaamme ikkunan, myös kärpäset ja hyttyset lentävät sisälle.

Laittomat siirtolaiset, jotka useimmiten ovat nuoria miehiä, joutuvat ahtautumaan toisten nurkkiin ja kuljeksimaan nukkumapaikan perässä. He joutuvat pakoilemaan poliisia ja rajoittamaan liikkumisensa iltaan ja yöhön, varsinkin nykyisin, kun ulkomaalaisten oleskelupapereita tarkastetaan yhä useammin.

Kantonin Little Africa on tekstiiliteollisuuden tukkukaupan ja elektroniikkaliikkeiden keskus. Siellä kuulee kadulla kaupankäynnin yleiskielen englannin ja kantonin kielen lisäksi myös ranskaa ja Nigeriassa puhuttavaa igboa.

Arviot afrikkalaisten lukumäärästä vaihtelevat. Laillisesti Kantonissa asuu runsaat 20 000 afrikkalaista. Heistä suuri osa on kotoisin Länsi-Afrikasta, Nigeriasta, Ghanasta ja Malista. Mutta jos mukaan lasketaan vierailijat ja laittomasti maahan tulleet, afrikkalaisia saattaa olla Kiinassa 150 000, joidenkin arvioiden mukaan jopa 200 000.Kiinalaisetkorasisteja?

Suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta kuka tahansa ulkomaalainen voi joutua tuijotuksen kohteeksi kadulla, mutta tummaihoiset ovat aivan eri asemassa.

Ghanalainen, kuusi vuotta Kiinassa asunut Rose Lin Zamoa kuvailee Voice of American artikkelissa kiinalaisten rasismia mieluummin uteliaisuudeksi kuin tuomitsevaksi.

– Täällä kokemani rasismi on aivan erilaista kuin mitä se se luultavasti olisi Amerikassa tai Lontoossa. Pidän täkäläisestä rasismista paljon enemmän, koska se tavallaan on nättiä, hän sanoo.

Samassa artikkelissa Hongkongissa asuvan professori Bodomon kokemukset ovat aivan erilaisia. Hän sanoo, että afrikkalaisia kohdellaan huonommin kuin muita ulkomaalaisia.

Viimeisen vuoden aikana asenteet kaikkia ulkomaalaisia kohtaan ovat koventuneet Kiinassa. Viisumipolitiikka on vaikeutunut, viestiyhteyksiä ulkomaailmaan on kuristettu ja ulkomaalaisten mollaaminen mediassa on yleistynyt.

Jos kehitys jatkuu samaan suuntaan, on vain ajan kysymys milloin ulkomaalaiset eivät voi enää luottaa olevansa turvassa Kiinassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?