Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) varoitti Davosin talousfoorumista tultuaan, että talouskriisiä voi seurata sosiaalinen kriisi. Niin uhkaava on varsinkin Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyys.
Viimeisimmät Eurostatin työttömyystilastot ovat marraskuulta: Espanjan nuorisotyöttömyys oli 56,5 prosenttia ja Kreikan samaa luokkaa. Nuorisotyöttömyys on näissä maissa yli kaksinkertaistunut kriisin aikana.
Samaan aikaan Italian nuorisotyöttömyysaste oli 37,1 prosenttia, Portugalin 38,7, Slovakian 35,8 ja Irlannin 29,7. Suomessa luku oli 19 prosenttia.
Urpilainen sanoo blogissaan pelkäävänsä, että nuoret menettävät uskonsa ja toivonsa tulevaisuuteen ja "sen seuraukset voisivat olla varsin dramaattiset".
Joutilaiden nuorten miesten uhka
Nuorisotutkimusverkoston tutkija, valtio-opin dosentti Tapio Kuure puhuu joutilaiden nuorten miesten ongelmasta. Kun nuoria miehiä on paljon työttöminä, se voi aiheuttaa yhteiskunnallisia levottomuuksia ja pahimmassa tapauksessa ääriliikkeitä.
– Näimme tästä viitteitä Lontoon mellakoissa ja muutama vuosi sitten Parisiin lähiöissä.
Kuure antaa joutilaiden nuorten miesten ongelmista kaksi esimerkkiä myös Suomesta. Toinen on Etelä-Pohjanmaan häjyt ja toinen Lahden 70-luvun korkea henkirikollisuus, jonka ansiosta kaupunkia alettiin kutsua Suomen Chicagoksi.
Häjy-ilmiön syntyä on selitetty muun muassa liikaväestöllä: talojen nuorimmat pojat jäivät jouten, kun vanhimmat pojat perivät talot. Lahdessa puolestaan muuttoliike oli tuonut kaupunkiin runsaasti perheettömiä nuoria miehiä, ja se aiheutti levottomuutta.
Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija Ulla Hämäläinen myöntää, että jonkinasteinen riski toimettomien nuorten turhautumiselle on olemassa, jos nuorten työttömyys kasvaa ja kaikki näyttää toivottomalta.
Fasismin pelko on "kaukaa haettua"
Hurjimmissa spekulaatioissa nuorisotyöttömyyden nykytilannetta on verrattu jopa kansallissosialismin nousuun Saksassa. Sitä vauhditti 1930-luvun talouskriisin synnyttämä rankka massatyöttömyys.
Kreikan pääministeri Antonio Samaras vertasi jo viime syksynä maansa tilannetta tuohon Saksan vaiheeseen.
1930-luvun alkupuolella Saksassa oli arviolta yli 30 prosentin työttömyys. Ulla Hämäläinen kuitenkin toppuuttelee.
– Jos vedetään johtopäätöksiä 20–30-luvun Saksasta tai puhutaan valtavasta yhteiskuntarauhan menetyksestä, se on aika kaukaa haettua. Siinä on mittarit sekaisin, Hämäläinen sanoo.
Työttömyysaste on huono mittari
Mittareilla Hämäläinen tarkoittaa nuorten työttömyysastetta, joka ei kuvasta hänen mukaansa todellisuutta länsimaissa. Täällä nuoret opiskelevat, eivätkä siirry 15-vuotiaina työelämään.
Esimerkiksi 56 prosentin nuorisotyöttömyysaste Espanjassa ei tarkoita, että yli puolet nuorista olisi työttöminä.
Samaa sanoo Suomen Pankin tutkija Juuso Vanhala. Työttömyysaste kuvaa työttömien osuutta koko työvoimasta eikä tarkasteltavan ikäryhmän väestöstä.
Nuorisotyöttömyys jättää pitkät arvet
Nuorisotyöttömyys saattaa vaikuttaa pitkään työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkakehitykseenkin, Juuso Vanhala sanoo.
Hän vertaa tilannetta Suomen 1990-luvun alun lamaan. Osa pidemmäksi aikaa työttömiksi jääneistä nuorista jäi pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ja vaikka myöhemmin olisi päässyt töihin, työttömyysjakso ja siitä aiheutunut työkokemuksen puute saattoivat näkyä palkassa.
– Tästä jää usein pitkät arvet. Tutkimusten mukaan se, kuinka paljon on ollut työttömänä, vaikuttaa palkkakehitykseen ja työuraan.
Kelan Ulla Hämäläinen puhuu niin sanotusta "kadotetusta sukupolvesta". Koettu työttömyys saattaa monestakin syystä lisätä sen uusiutumisriskiä.
Kun nuori valmistuu taantuman aikaan ja joutuu suhdannetilanteen vuoksi työttömäksi, nousukauden koittaessa hän kilpailee markkinoilla juuri valmistuneiden kanssa. Työnantajat voivat valintatilanteessa ajatella, että työttömyys kertoo henkilön ominaisuuksista, vaikka syy olisi suhdanteen.
Kuka maksaa sosiaaliturvan?
Yksilöiden lisäksi Euroopan kohoava nuorisotyöttömyys aiheuttaa menetyksiä myös yhteiskunnalle.
Työttömyysjaksot vähentävät tuottavuutta, jos töissä ei ole ehditty oppia riittävästi. Lisäksi aiempi osaaminen rapautuu työttömyyden aikana.
– Heijastuu koko yhteiskunnan tuottavuuteen, jos työvoima on vähemmän osaavaa. Sillä on huono vaikutus myös siihen, mitä yhteiskunta voisi tuottaa. Työn tarjontaan vaikuttaa, jos osa työvoimasta jää pysyvästi työvoiman ulkopuolelle, sanoo Vanhala.
Eikä ole kysymys vain tuottavuudesta, vaan myös siitä, millaiseen sosiaaliturvaan yhteiskunnalla on varaa, kun iso osa työvoimasta ei ole työssä.
Lisäksi työttömyyden kustannukset näkyvät työttömyyden ja syrjäytymisen aiheuttamien sosiaalimenojen kasvuna. Myös rikollisuus saattaa lisääntyä ja väestön terveys huonontua. Tämä on iso huoli Euroopan maissa, jotka muutenkin kamppailevat julkisen talouden ongelmien kanssa.
Nousukausi auttaisi
Paras konsti nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi olisi tutkija Ulla Hämäläisen mukaan se, että talous lähtisi nousuun.
Nuorisotyöttömyys reagoisi siihen hyvin nopeasti.
Muita lääkkeitä voisivat olla Suomen mallin mukainen yhteiskuntatakuu, jossa työttömäksi jääneelle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyysputken jälkeen.
Saksassa tähän käytetään oppisopimusjärjestelmää, jossa opiskelijat pääsevät töihin noin kolmeksi päiväksi viikossa. Osa-aikainenkin työ pitää kiinni työelämässä, ja vähentää syrjäytymisen vaaraa.
