Noin 400-henkinen yleisö taputti Jyri Häkämiehen sanoille ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly vastaisi siihen ”kiitos”.
– Sovitaan, että palkka-alea ei tule, hän lisäsi.
Julkisuudessa on sitkeästi elänyt käsitys siitä, että EK ajaa palkkojen alentamista. EK hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila hämmensi työmarkkinakenttää viime vuoden lopulla, kun hän sanoi, että puheet palkankorotuksista pitää unohtaa seuraavissa työehtoneuvotteluissa. Kokkilan mielestä palkkoja pitäisi pikemminkin laskea kuin nostaa.
Häkämies lisäsi vettä myllyyn ehdottamalla työviikon pidentämistä kahdella tunnilla. Jos ansiotasoa ei samalla nostettasi, se tarkoittaisi monien asiantuntijoiden mukaan tosiasiallisesti viiden prosentin palkanalennusta.
”Palkkamalttikoskee kaikkia”SAK:n ”Sopimusta ei jätetä” -seminaariin osallistunut Häkämies painotti, että palkkamalttia kuitenkin tarvitaan. Hänen mukaansa se koskee kaikkia.
Kysymykseen johtajabonuksista Häkämies totesi, että niin johtajia kuin muitakin koskevien kannustimien pitää olla yrityksen tulokseen sidottuja.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin huomautti, että esimerkiksi kaupan alalla monilla määräaikaisilla on jatkuva palkkamaltti päällä.
SAK:lle työllisyys ja ostovoima ovat Lylyn mukaan ykkösasiat. Hän painotti, että pieni- ja keskituloisen asema pitää turvata.
Häkämies sanoi, että vaalikauden alussa puhuttiin, että Suomeen tarvitaan 200 000 uutta työpaikkaa, jotta hyvinvointiyhteiskunta pystytään säilyttämään väestön vanhenemisesta huolimatta.
– Vaalikausi on puolivälissä. Uusien työpaikkojen saldo on nolla, hän sanoi.
Työpaikat uhkaavat vastaisuudessakin valua ulkomaille. Veronkorotukset puolestaan heikentävät kotimaista kulutusta.
– Olennaista on, miten voimme säilyttää nykyiset työpaikat, Häkämies sanoi.
Hän viittasi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen lausuntoon, jossa hän perusteli palkkamalttia yritysten kilpailukyvyllä.
Yleisö nauroi Häkämiehenraamiselitykselle
Sekä Häkämies että Lyly painottivat luottamusta.
– Luottamus tarkoittaa, että pidetään sovitusta kiinni. Nyt näin ei ole tehty, Selin huomautti.
Työntekijäosapuolen mielestä EK on heikentänyt luottamusta. Häkämieheltä kysyttiin, miksi hän ei enää hyväksykään raamisopimusta, jossa hallitus tukee työmarkkinajärjestöjen päätöksiä veropolitiikallaan. Häkämies itse oli hallituksessa, kun sen ohjelmasta sovittiin.
Häkämies huomautti, että talous- ja työllisyystilanne ei ole kehittynyt niin hyvin, kuin raamia tehtäessä ennakoitiin.
– Tilanne on muuttunut paljon neuvottelujen jälkeen, hän sanoi.
Yleisö vastasi nauramalla ja taputtamalla.
Lyly: EK yrittää vesittääkoulutusvapaanEK:n venkoilu raamisopimukseen kuuluneen kolmen päivän koulutusvapaan suhteen hiertää SAK:ta. Häkämiehen mukaan etenkin vientiteollisuus on vastustanut sitä.
– Sovittujen asioiden kaataminen on meille vakava paikka, Lyly huomautti.
EK julkisti eilen oman ehdotuksensa. Sen malli rakentuisi voimassa olevien lakien eli yt-, opintovapaa-, koulutusrahasto- ja verolakien pohjalle.
Ehdotuksessa ei pidetä kiinni kolmesta päivästä, vaan todetaan, että opintovapaalaissa on jo nyt erittäin pitkälle menevät oikeudet ja erillinen kolmen päivän koulutusvapaa niiden päälle on perusteeton.
Lylyn mielestä ehdotuksessa on monta ongelmakohtaa. Hänestä koulutuksen taso on vesitetty, eikä siinä enää velvoiteta työnantajaa keskustelemaan opintojen järjestämisestä. Myös niin sanottu perälauta, jossa sovitaan, mitä työntekijä voi tehdä, jos työnantaja ei halua järjestää koulutusta, on Lylyn mukaan latistettu.
– Korvaukset on puolitettu, hän lisäsi.
Lylyn mukaan nyt tarvitaan kahden viikon työrauha, jonka aikana ongelmakohtia pitää korjata, jotta sopimus saataisiin aikaiseksi.
