Palkkoihin liittyvässä julkisessa keskustelussa osallistujat ovat olleet jokseenkin yksimielisiä siitä, että nyt Suomessa tarvitaan palkkamalttia.
Määrittelemättä on jäänyt se, mitä kukin maltilla tarkoittaa. OP-Pohjola on vetänyt omat johtopäätöksensä.
– Ansiokehitysarviomme ei ole neuvo, vaan veikkaus, Heiskanen sanoi esitellessään ryhmänsä suhdanne-ennustetta.
Jos ansiot kohoavat ensi vuonna vain 1,2 prosenttia, niiden nousu on niukinta viiteenkymmeneen vuoteen lukuunottamatta vuotta 1993.
Vielä tänä vuonna inflaatio jää alle ansioiden nousun. Vaikka inflaatio hidastuu ensi vuonna, ensi vuonna se OP-Pohjolan arvion mukaan asettuu hieman ansiokehityksen yläpuolelle. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin reaalipalkat laskevat vähän.
Viennin uuvahduson Suomen ongelma
Heiskasen mukaan palkkamalttia tarvitaan, koska palkat ovat nousseet tuottavuutta enemmän. Hän huomautti, että Suomen pitkän ajan kasvuedellytykset ovat heikentyneet.
Yritysten kannattavuus on huonontunut, ja investoinnit ovat jäissä. Muun muassa metsä- ja viestintälaiteteollisuuden rakennemuutos ovat näivettäneet vientiä.
– Suomen viennin menestys poikkeaa selvästi monen muun euromaan viennistä, Heiskanen huomautti.
Finanssikriisin jälkeen Suomen vienti on hiipunut 15 prosenttia. Vastaavasti elokuun 2008 alun ja viime vuoden lokakuun lopun välillä esimerkiksi Espanjan ja Portugalin vienti on kasvanut tuon verran ja Saksankin vienti on suurentunut yli kymmeneksen. Myös Kreikan, Irlannin, Ranskan ja Italian vienti on kasvanut.
Suomen talouskasvu on vastaisuudessakin vahvasti kytkeytynyt vientiin. Heiskanen totesi, että tilanne on pitkälti yritysten harteilla.
Viime viikolla ICT 2015 -työryhmä julkisti oman arvionsa siitä, mitä Nokia-klusterin rakennemuutoksen vuoksi pitäisi tehdä. Heiskasen mielestä on hyvä, että tilanteeseen reagoidaan. Hän kuitenkin huomautti, että ehdotetut toimet eivät pure nopeasti.
