EU:lla on kolme suurta rakenteellista ongelmaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rikospaikkana EU – missä kunnossa uhri on?

Jos EU:n nykytilaa arvioisi rikospaikkatutkijoiden keinoilla ja tavoilla, analyysi olisi selvä. Konnuuksien, kriisitilanteiden ja oman nopean laajenemisensa takia uhriksi joutuneella unioniparalla on kolme vakavaa vammaa, jotka vaativat pikaista hoitoa.

13.1.2013 6:07 | Päivitetty 11.1.2013 16:42

Miksi EU tuntuu kaukaiselta ja vaikealta? Mikä olisi viilein mahdollinen analyysi EU:n nykytilasta, hieman televisiosarja CSI:n rikospaikkatutkijoiden tyyliin?

Taloussanomien haastattelema julkisoikeuden asiantuntija Teuvo Pohjolainen arvioi EU:n nykyisiä ongelmakohtia. Hänen mukaansa kolme yhteisömme kriiseistä ja byrokratiastaan saamaa "pahaa osumaa" vaatii pikaista hoitoa.

1. Yhteisön avoimuus ja julkisuus eivät toimi

– Avoimuudesta ja julkisuudesta päätöksenteossa EU:ssa on toki puhuttu paljon. Vuosituhannen vaihteessa julkisuusperiaate sisällytettiin EU-oikeuteen, Pohjolainen sanoo.

– Kyse on paljolti hallitusten välisestä yhteistyöstä. Ongelmana on se, että eri valtioiden kanta asioihin muodostuu eri tavoin, eikä yleiseurooppalaista kansalaiskeskustelua ole voitu toteuttaa.

Lisäksi julkisuutta rajoittaa hänen mukaansa se, että osa valmistelusta – esimerkiksi EU:n toimielimissä käyty keskustelu – on salaista.

– Suomi on kyllä tässä hyvä poikkeus, sillä meillä hallitus vie keskeiset EU-asiat eduskuntaan, jolloin ainakin periaatteessa voidaan käydä myös kansalaiskeskustelua. Tosin monesti asiat ovat tuolloin EU:n piirissä jo niin pitkälle valmisteltuja, ettei keskustelulla ole suurta vaikutusta, Pohjolainen kertoo.

– Käytännössä julkisuus ei toimi riittävästi EU:ssa, Pohjolainen arvioi.

Ongelmana on hänen mukaansa erityisesti komission valmistelu ja päätöksenteko.

– Komissio koetaan epädemokraattiseksi. Se on keskeinen asioiden valmistelija ja itsenäinen päätöksentekijä, jonka päätöksenteon valmistelusta ei käydä kansalaiskeskustelua. Komissio ei ole kansalaisten ohjauksessa. Keskustelua käydään useimmiten Pohjolaisen mukaan vasta sitten, kun komissiolla on asioista valmis ehdotus.

– Se on liian myöhäinen vaihe, hän sanoo.

2. Perusteltavuus jaoikeuttaminen on puutteellista

– EU:n elinten toiminnan perusteltavuuden ja oikeuttamisen kannalta olisi tärkeää, että unionin toimielimet olisivat nykyistä suoremmin vastuussa kansalaisille. Se vaatii tietysti paljon nykyistä suurempaa avoimuutta, mutta nykyinen välillinen päätöksenteon malli ei enää riitä, hän sanoo.

– Nykyään jopa päätösten jälkeen ei tiedetä, mitkä asiat menevät läpi, sillä eri jäsenvaltioiden edut täytyy vielä ottaa huomioon päätöksen teon jälkeen. On nähty myös erilaisia tulkintoja siitä, mitä oikeastaan on päätetty.

– Ei ole ihme, jos kansalaiset putoavat kyydistä.

Hänen mukaansa esimerkiksi Suomessa pitäisi olla kansalaisten tiedossa, mikä on hallituksen linja EU-asioissa ja miten tiukasti linjasta voidaan käytännössä pitää kiinni.

– Nykymallissa päätöksien perusteltavuus on heikkoa siitä syystä, että on hirveän tärkeää, mikä on suurten jäsenvaltioiden linja. Päätöksiä ei voi tehdä, jos Saksa ja Ranska eivät ole jostakin asiasta ennalta sopineet.

Pohjolainen ehdottaa, että Suomessa hallituksen työskentelyä uudistettaisiin niin, että vaalikauden aikana reagoitaisiin nykyistä nopeammin muuttuneisiin tilanteisiin EU:ssa.

– Hallituksen pitäisi tarkastaa ja kertoa EU-linjastaan vähintään kahden vuoden välein. Suomen linjan tarkastamien ja julkistaminen hallitusohjelmatasolla olisi päätöksenteon perusteltavuuden kannalta oleellisen tärkeää. Vasta silloinhan se päätyisi julkiseen kansalaiskeskusteluun, hän pohtii.    3. Demokratiaapuuttuu!

– Demokratia ja sen edistäminen ovat EU:n kehittymisen ehtoja, Pohjalainen sanoo.

– Nykyjärjestelmässä komission ja ministerineuvoston roolit ovat keskeisiä. Komissio koetaan salaperäiseksi ja jäsenvaltioiden ja parlamentin vaikuttamisen ulottumattomaksi toimijaksi. Ministerineuvosto puolestaan edustaa jäsenvaltioiden joskus hajanaisia intressejä, eikä se ole vastuussa Euroopan tason toimielimille.

– Näiden sijaan EU:ssa pitäisi olla nykyistä selkeämmin parlamentille vastuullinen hallitus, jota voitaisiin koetella ja keskustella siitä, mihin EU pyrkii ja on menossa.

– Jonkinlainen välikysymyskeskustelun mahdollisuus pitäisi myös olla.

Pohjolaisen mukaan tosin komission puheenjohtaja tai koko komissiokin voidaan nykyisin toki erottaa, mutta kyse ei ole aidosta parlamentaarisesta luottamusjärjestelmästä.

– Poliittiset rakenteet pitäisi siis uudistaa. Harmi vain, että tällöin keskustelu vajoaa keskusteluksi "liittovaltio vai ei". Liittovaltio on sanana saanut tällä kertaa EU-keskustelussa huonon maineen, vaikka juuri nyt pitäisi keskustella demokratian lisäämisestä, Pohjolainen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?