"Mitä alempi asema, sitä heikompi terveys"

Julkaistu:

Köyhien ja rikkaiden terveyserot kasvavat koko ajan. Ilmiö on tuttu Suomessa. Mutta meillä asiat ovat vielä suhteellisen hyvin, paljastaa eri maiden terveyseroja vertaileva Tackling Health Inequalities -kirja. Teoksen viesti on yksiselitteinen: terveyserojen syyt ovat yhteiskunnallisia, ja ne voidaan ratkaista vain poliittisilla päätöksillä.
Terveyserot ovat kasvussa Suomessa. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluva köyhä mies kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas, kun 20 vuotta aiemmin ero oli reilu seitsemän vuotta.

Eroja on myös ammattikuntien kesken: ylempi toimihenkilö nauttii eläkepäivistä lähes seitsemän vuotta työläistä enemmän. Perusta terveyserojen kasvulle luodaan jo lapsuudessa.

Keväällä julkaistun Maailman terveysjärjestö koululaistutkimuksen mukaan suomalaisnuorten terveyserot ovat kasvaneet neljässä vuodessa. Terveyserojen kasvua selittää perheen taloudellinen tilanne.

– Mitä alempi asema, sitä heikompi terveys, torontolaisen York Universityn tutkija Juha Mikkonen tiivistää syyt terveyserojen taustalla Taloussanomille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Terveyserojen syyt
ovat yhteiskunnallisia


Elinoloihin liittyvä epätasa-arvoisuus lisää terveyseroja. Pienituloisen vaikutusmahdollisuudet omaan elämään ovat kapeampia kuin suurituloisen. Lisäksi alempi sosiaalinen asema altistaa yksilön terveyttä vaarantavien selviytymiskeinojen – kuten alkoholin ja tupakan – käyttöön. Terveyttä vaarantavat elintavat opitaan jo nuorena.

Näin toteaa kanadalaisessa yliopistossa väitöskirjaa terveyseroista tekevä Mikkonen. Hänen mukaansa heikomman terveydentilan syyt löytyvät kauempaa kuin terveydenhuoltojärjestelmästä, vaikka silläkin on osuutensa.

Tämä käy ilmi myös Mikkosen Suomea käsittelevästä artikkelista, joka julkaistiin lokakuussa Tackling Health Inequalities: Lessons from International Experiences -kirjassa. Kanadalaisen sosiaalipolitiikan professorin Dennis Raphaelin toimittaman, Pohjoismaiden ja anglosakstisten maiden kuten Kanadan ja Ison-Britannian oloja vertailevan kirjan viesti on yksiselitteinen: terveyserojen syyt ovat yhteiskunnallisia, ja ne voidaan ratkaista vain poliittisilla päätöksillä.

Suomessa terveyseroihin
kiinnitetään huomiota


Suomessa terveyserojen kasvua selittävät osaltaan 1990-luvun alusta suurentuneet tuloerot. Esimerkiksi köyhyysriskissä elävien alle 17-vuotiaiden lasten määrä kasvoi vuosina 1996–2008 kuudesta prosentista 13 prosenttiin, Mikkonen kirjoittaa.

Vaikka terveyserot kasvavat ja alkoholin käyttö on merkittävä ongelma, suomalaisten terveys on jatkuvasti kohentunut. Suomessa terveyteen ja terveyseroihin kiinnitetään paljon huomiota. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on luonut useita ohjelmapapereita terveyserojen supistamiseksi, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää yllä Kaventaja-sivustoa, jolla kerrotaan terveyseroista ja keinoista niiden supistamiseksi.

Mikkosen mukaan terveyseroja kaventamaan pyrkivien ohjelmien pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon politiikan eri sektoreiden ylittävä yhteistyö.

– Terveyserojen kaventaminen ei saa jäädä vain terveys- ja sosiaalipuolen ihmisille, Mikkonen sanoo.

Yleisesti ottaen Pohjoismaat pärjäävät erinomaisista kansainvälisissä vertailuissa, kun tarkastellaan eri hyvinvointi- ja terveysindikaattoreita. Mikkosen mukaan menestyksen taustalta löytyy tasa-arvoa ja
yhdenvertaisuutta korostanut yhteiskuntapolitiikka.

– Pohjoismaiden vahvuutena on pidetty pieniä tuloeroja ja kansalaisten mahdollisuutta kouluttautua sekä parantaa sosiaalista asemaansa perhetaustasta riippumatta, hän sanoo.

"Amerikkalaiset kuolevat
nuorina"


Tackling Health Inequalities -kirjan Yhdysvaltoja käsittelevä artikkeli tykittää maata faktoilla. OECD:n tilastojen mukaan Yhdysvaltain terveydenhuoltomenot ovat selvästi suuremmat kuin millään muulla rikkaalla maalla. Se ei ole tehnyt amerikkalaisista kuitenkaan muita terveempiä. Maan terveyspalvelujärjestelmästä on tullut kallis, epätasa-arvoinen ja tehoton.

– Amerikkalaiset kuolevat nuorempina ja kärsivät enemmän terveysongelmista kuin ihmiset yli 30 maassa, University of Washingtonin tutkija Stephen Bezruchka kirjoittaa artikkelissaan.

Terveyserot ovat Yhdysvalloissa kasvussa. Myös Kanadassa tilanne on synkkä, kirjan toimittanut Dennis Raphael kirjoittaa. Hänen mukaansa huomio on kiinnittynyt liikaa yksilön vastuuseen.

– Sen sijaan, että hallitus ja viranomaiset keskittyisivät huonoa terveyttä aiheuttavien perustavanlaatuisten ongelmien ratkaisuun, se mieluummin syyttää heikkokuntoisia kanadalaisia siitä, että he eivät urheile, syövät epäterveellistä ruokaa, polttavat tupakkaa ja käyttävät alkoholia, Raphael kirjoittaa.

"Tuloerojen kärjistyminen
todennäköisesti lisäisi terveyseroja"


Terveyseroille on vaikea löytää yhtä selittävää tekijää. Kyse on monimutkaisista syy- ja seuraussuhteista.

Tackling Health Inequalities -kirjan mukaan syyt ovat pitkälti sosiaalisia. Lisäksi terveyseroihin vaikuttavat terveydenhuollon saatavuus ja laatu.

Terveyseroja kaventamalla voidaan vähentää muun muassa alkoholista johtuvia kuolemia sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Yhdysvalloissa ja Kanadassa asioiden eteen lienee tehtävää. Mutta mihin suuntaan Suomen pitäisi lähteä?

Artikkelissaan Juha Mikkonen kirjoittaa, että poliittisten päätösten terveysvaikutusten arviointi olisi tärkeä askel. Myös terveydenhuoltojärjestelmän tasa-arvoon pitäisi kiinnittää huomiota.

Vaarana on, että kunnallisesta terveydenhuollosta uhkaa tulla vain työelämän ulkopuolella olevien järjestelmä. Tällöin kunnalliset terveyspalvelut saattavat jäädä vain niiden käyttöön, joilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuoltoon eikä yksityisiin terveyspalveluihin. Tähän on jo pitkälti menty, Mikkonen sanoo.

Mikkonen pitää Suomen nousua yhdeksi maailman sosiaalisesti ja taloudellisesti kehittyneimmistä valtioista menestystarinana. Hän toivoo tarinalle jatkoa myös globalisoituneessa maailmassa, jossa kansallisvaltioiden rajoilla ei ole entisenlaista merkitystä.

– Kansallisesti tämä varmasti vaatii yhteistä tahtoa ja konsensusta rakentaa hyvää yhteiskuntaa, jossa terveyserot ovat pieniä ja eri väestöryhmien kokemusmaailmat eivät ole täysin erkaantuneet toisistaan.

Terveyserojen kasvu Suomessa on huolestuttavaa sekä eettisesti että taloudellisesti. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi terveyserojen kasvu lisää työkyvyttömyyttä ja lyhentää työuria, Mikkonen sanoo.

– Tuloerojen kärjistyminen ja väestöryhmien erkaantuminen todennäköisesti yhä lisäisi suomalaisten välisiä terveyseroja.




Suomen, USA:n ja Kanadan terveysjärjestelmien keskeiset piirteet
Kolmen maan terveys- ja sosiaaliturvajärjestelmien vertailu, jossa Suomi, USA ja Kanada on suhteutettu toisiinsa, ei kaikkiin maailman maihin. Tunnusluvuiksi on valittu tuoreimmat vertailukelpoiset luvut.

[AnnaSuomiYhdysvallatKanada
Keskeiset piirteetJulkisesti rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä, jonka piirissä kaikki kansalaiset; terveyspalvelut jakautuneet julkisiin, yksityisiin ja työterveyshuollon kautta saataviin palveluihin; yksityisten terveyspalveluiden kysynnän kasvu viime vuosina.Vakuutusperustainen terveydenhuoltojärjestelmä, joka ei kata kaikkia kansalaisia; terveydenhuoltojärjestelmän kattavuuden kasvu viime vuosina.Julkisesti rahoitettu, yksityisesti tuotettu terveydenhuoltojärjestelmä, jonka piirissä kaikki kansalaiset; yksityisten terveyspalvelujen tuotanto säädeltyä; ei merkittäviä muutoksia terveydenhuoltojärjestelmässä viime vuosina.
 Laaja sosiaaliturva; julkinen valta keskittynyt terveyserojen supistamiseen; sosiaalinen tasa-arvo suurta; kansalaisten yleinen terveystilanne kohtalainen.Suppeahko sosiaaliturva; terveyserojen supistaminen ei poliittisella agendalla; sosiaalinen tasa-arvo pientä; kansalaisten yleinen terveystilanne huonohko.Suppeahko sosiaaliturva; julkinen valta ei keskittynyt terveyserojen supistamiseen; sosiaalinen tasa-arvo kohtalaista; kansalaisten yleinen terveystilanne kohtalainen.
Elinajanodote 2008 (vuotta)79,978,180,8
Lapsikuolleisuus 2008 (kuolleita/1000 syntynyttä)2,66,65,1
Terveysmenot henkeä kohti 2010 (dollaria)325182334445
Terveysmenojen bkt-osuus 2010 (%)8,917,611,4
Julkisten menojen osuus kaikista terveysmenoista 2010 (%)74,548,271,1
Sosiaalimenojen bkt-osuus 2012 (%)2919,418,2
Lähde: OECD, Tackling Health Inequalities: Lessons from International Perspective, Taloussanomat

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Orpo tyrmäsi Ykkösaamussa eläkeläisten lisärahat: "Minä en sellaista lupausta voi antaa"

    2. 2

      Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

    3. 3

      ”Olin aluksi liian varovainen” – naissijoittajat kehottavat aloittamaan sijoittamisen pelosta huolimatta

    4. 4

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    5. 5

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    6. 6

      Yli 200 lounastaukoa työnantajan piikkiin – kellokortilla kikkailu tuli duunarille kalliiksi

    7. 7

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    8. 8

      Poliittinen epävarmuus laskee korkoja varsinkin Saksassa

    9. 9

      Ensin joensuulaisfirmaan ei soittanut kukaan, sitten soitti pankinjohtaja – konttorissa istui huijari tyhjentämässä yhtiön tiliä

    10. 10

      APECin kokouksessa puhuneen Kiinan presidentin mukaan asiat pitää ratkaista neuvottelemalla – ei yhteenotoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    2. 2

      Yli 200 lounastaukoa työnantajan piikkiin – kellokortilla kikkailu tuli duunarille kalliiksi

    3. 3

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    4. 4

      Ensin joensuulaisfirmaan ei soittanut kukaan, sitten soitti pankinjohtaja – konttorissa istui huijari tyhjentämässä yhtiön tiliä

    5. 5

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    6. 6

      ”Olin aluksi liian varovainen” – naissijoittajat kehottavat aloittamaan sijoittamisen pelosta huolimatta

    7. 7

      Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

    8. 8

      Bloomberg: Deutsche Bank, Bank of America ja JP Morgan Chase linkitetty Dansken rahaliikenteeseen Virossa

    9. 9

      Aina Group myy ICT-liiketoimintansa Telialle

    10. 10

      Ilkka myi Otavalle ison potin Alma Median osakkeita – Otavasta Alman suurin omistaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    3. 3

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    4. 4

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    5. 5

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    6. 6

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    7. 7

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    8. 8

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    9. 9

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    10. 10

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    11. Näytä lisää