"Mitä alempi asema, sitä heikompi terveys"

Julkaistu:

Köyhien ja rikkaiden terveyserot kasvavat koko ajan. Ilmiö on tuttu Suomessa. Mutta meillä asiat ovat vielä suhteellisen hyvin, paljastaa eri maiden terveyseroja vertaileva Tackling Health Inequalities -kirja. Teoksen viesti on yksiselitteinen: terveyserojen syyt ovat yhteiskunnallisia, ja ne voidaan ratkaista vain poliittisilla päätöksillä.
Terveyserot ovat kasvussa Suomessa. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluva köyhä mies kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas, kun 20 vuotta aiemmin ero oli reilu seitsemän vuotta.

Eroja on myös ammattikuntien kesken: ylempi toimihenkilö nauttii eläkepäivistä lähes seitsemän vuotta työläistä enemmän. Perusta terveyserojen kasvulle luodaan jo lapsuudessa.

Keväällä julkaistun Maailman terveysjärjestö koululaistutkimuksen mukaan suomalaisnuorten terveyserot ovat kasvaneet neljässä vuodessa. Terveyserojen kasvua selittää perheen taloudellinen tilanne.

– Mitä alempi asema, sitä heikompi terveys, torontolaisen York Universityn tutkija Juha Mikkonen tiivistää syyt terveyserojen taustalla Taloussanomille.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Terveyserojen syyt
ovat yhteiskunnallisia


Elinoloihin liittyvä epätasa-arvoisuus lisää terveyseroja. Pienituloisen vaikutusmahdollisuudet omaan elämään ovat kapeampia kuin suurituloisen. Lisäksi alempi sosiaalinen asema altistaa yksilön terveyttä vaarantavien selviytymiskeinojen – kuten alkoholin ja tupakan – käyttöön. Terveyttä vaarantavat elintavat opitaan jo nuorena.

Näin toteaa kanadalaisessa yliopistossa väitöskirjaa terveyseroista tekevä Mikkonen. Hänen mukaansa heikomman terveydentilan syyt löytyvät kauempaa kuin terveydenhuoltojärjestelmästä, vaikka silläkin on osuutensa.

Tämä käy ilmi myös Mikkosen Suomea käsittelevästä artikkelista, joka julkaistiin lokakuussa Tackling Health Inequalities: Lessons from International Experiences -kirjassa. Kanadalaisen sosiaalipolitiikan professorin Dennis Raphaelin toimittaman, Pohjoismaiden ja anglosakstisten maiden kuten Kanadan ja Ison-Britannian oloja vertailevan kirjan viesti on yksiselitteinen: terveyserojen syyt ovat yhteiskunnallisia, ja ne voidaan ratkaista vain poliittisilla päätöksillä.

Suomessa terveyseroihin
kiinnitetään huomiota


Suomessa terveyserojen kasvua selittävät osaltaan 1990-luvun alusta suurentuneet tuloerot. Esimerkiksi köyhyysriskissä elävien alle 17-vuotiaiden lasten määrä kasvoi vuosina 1996–2008 kuudesta prosentista 13 prosenttiin, Mikkonen kirjoittaa.

Vaikka terveyserot kasvavat ja alkoholin käyttö on merkittävä ongelma, suomalaisten terveys on jatkuvasti kohentunut. Suomessa terveyteen ja terveyseroihin kiinnitetään paljon huomiota. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on luonut useita ohjelmapapereita terveyserojen supistamiseksi, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää yllä Kaventaja-sivustoa, jolla kerrotaan terveyseroista ja keinoista niiden supistamiseksi.

Mikkosen mukaan terveyseroja kaventamaan pyrkivien ohjelmien pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon politiikan eri sektoreiden ylittävä yhteistyö.

– Terveyserojen kaventaminen ei saa jäädä vain terveys- ja sosiaalipuolen ihmisille, Mikkonen sanoo.

Yleisesti ottaen Pohjoismaat pärjäävät erinomaisista kansainvälisissä vertailuissa, kun tarkastellaan eri hyvinvointi- ja terveysindikaattoreita. Mikkosen mukaan menestyksen taustalta löytyy tasa-arvoa ja
yhdenvertaisuutta korostanut yhteiskuntapolitiikka.

– Pohjoismaiden vahvuutena on pidetty pieniä tuloeroja ja kansalaisten mahdollisuutta kouluttautua sekä parantaa sosiaalista asemaansa perhetaustasta riippumatta, hän sanoo.

"Amerikkalaiset kuolevat
nuorina"


Tackling Health Inequalities -kirjan Yhdysvaltoja käsittelevä artikkeli tykittää maata faktoilla. OECD:n tilastojen mukaan Yhdysvaltain terveydenhuoltomenot ovat selvästi suuremmat kuin millään muulla rikkaalla maalla. Se ei ole tehnyt amerikkalaisista kuitenkaan muita terveempiä. Maan terveyspalvelujärjestelmästä on tullut kallis, epätasa-arvoinen ja tehoton.

– Amerikkalaiset kuolevat nuorempina ja kärsivät enemmän terveysongelmista kuin ihmiset yli 30 maassa, University of Washingtonin tutkija Stephen Bezruchka kirjoittaa artikkelissaan.

Terveyserot ovat Yhdysvalloissa kasvussa. Myös Kanadassa tilanne on synkkä, kirjan toimittanut Dennis Raphael kirjoittaa. Hänen mukaansa huomio on kiinnittynyt liikaa yksilön vastuuseen.

– Sen sijaan, että hallitus ja viranomaiset keskittyisivät huonoa terveyttä aiheuttavien perustavanlaatuisten ongelmien ratkaisuun, se mieluummin syyttää heikkokuntoisia kanadalaisia siitä, että he eivät urheile, syövät epäterveellistä ruokaa, polttavat tupakkaa ja käyttävät alkoholia, Raphael kirjoittaa.

"Tuloerojen kärjistyminen
todennäköisesti lisäisi terveyseroja"


Terveyseroille on vaikea löytää yhtä selittävää tekijää. Kyse on monimutkaisista syy- ja seuraussuhteista.

Tackling Health Inequalities -kirjan mukaan syyt ovat pitkälti sosiaalisia. Lisäksi terveyseroihin vaikuttavat terveydenhuollon saatavuus ja laatu.

Terveyseroja kaventamalla voidaan vähentää muun muassa alkoholista johtuvia kuolemia sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Yhdysvalloissa ja Kanadassa asioiden eteen lienee tehtävää. Mutta mihin suuntaan Suomen pitäisi lähteä?

Artikkelissaan Juha Mikkonen kirjoittaa, että poliittisten päätösten terveysvaikutusten arviointi olisi tärkeä askel. Myös terveydenhuoltojärjestelmän tasa-arvoon pitäisi kiinnittää huomiota.

Vaarana on, että kunnallisesta terveydenhuollosta uhkaa tulla vain työelämän ulkopuolella olevien järjestelmä. Tällöin kunnalliset terveyspalvelut saattavat jäädä vain niiden käyttöön, joilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuoltoon eikä yksityisiin terveyspalveluihin. Tähän on jo pitkälti menty, Mikkonen sanoo.

Mikkonen pitää Suomen nousua yhdeksi maailman sosiaalisesti ja taloudellisesti kehittyneimmistä valtioista menestystarinana. Hän toivoo tarinalle jatkoa myös globalisoituneessa maailmassa, jossa kansallisvaltioiden rajoilla ei ole entisenlaista merkitystä.

– Kansallisesti tämä varmasti vaatii yhteistä tahtoa ja konsensusta rakentaa hyvää yhteiskuntaa, jossa terveyserot ovat pieniä ja eri väestöryhmien kokemusmaailmat eivät ole täysin erkaantuneet toisistaan.

Terveyserojen kasvu Suomessa on huolestuttavaa sekä eettisesti että taloudellisesti. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi terveyserojen kasvu lisää työkyvyttömyyttä ja lyhentää työuria, Mikkonen sanoo.

– Tuloerojen kärjistyminen ja väestöryhmien erkaantuminen todennäköisesti yhä lisäisi suomalaisten välisiä terveyseroja.




Suomen, USA:n ja Kanadan terveysjärjestelmien keskeiset piirteet
Kolmen maan terveys- ja sosiaaliturvajärjestelmien vertailu, jossa Suomi, USA ja Kanada on suhteutettu toisiinsa, ei kaikkiin maailman maihin. Tunnusluvuiksi on valittu tuoreimmat vertailukelpoiset luvut.

[Anna Suomi Yhdysvallat Kanada
Keskeiset piirteet Julkisesti rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä, jonka piirissä kaikki kansalaiset; terveyspalvelut jakautuneet julkisiin, yksityisiin ja työterveyshuollon kautta saataviin palveluihin; yksityisten terveyspalveluiden kysynnän kasvu viime vuosina. Vakuutusperustainen terveydenhuoltojärjestelmä, joka ei kata kaikkia kansalaisia; terveydenhuoltojärjestelmän kattavuuden kasvu viime vuosina. Julkisesti rahoitettu, yksityisesti tuotettu terveydenhuoltojärjestelmä, jonka piirissä kaikki kansalaiset; yksityisten terveyspalvelujen tuotanto säädeltyä; ei merkittäviä muutoksia terveydenhuoltojärjestelmässä viime vuosina.
  Laaja sosiaaliturva; julkinen valta keskittynyt terveyserojen supistamiseen; sosiaalinen tasa-arvo suurta; kansalaisten yleinen terveystilanne kohtalainen. Suppeahko sosiaaliturva; terveyserojen supistaminen ei poliittisella agendalla; sosiaalinen tasa-arvo pientä; kansalaisten yleinen terveystilanne huonohko. Suppeahko sosiaaliturva; julkinen valta ei keskittynyt terveyserojen supistamiseen; sosiaalinen tasa-arvo kohtalaista; kansalaisten yleinen terveystilanne kohtalainen.
Elinajanodote 2008 (vuotta) 79,9 78,1 80,8
Lapsikuolleisuus 2008 (kuolleita/1000 syntynyttä) 2,6 6,6 5,1
Terveysmenot henkeä kohti 2010 (dollaria) 3251 8233 4445
Terveysmenojen bkt-osuus 2010 (%) 8,9 17,6 11,4
Julkisten menojen osuus kaikista terveysmenoista 2010 (%) 74,5 48,2 71,1
Sosiaalimenojen bkt-osuus 2012 (%) 29 19,4 18,2
Lähde: OECD, Tackling Health Inequalities: Lessons from International Perspective, Taloussanomat

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    8. 8

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    6. 6

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää