Asuntomarkkinoiden kuhina hyytynee hiihtolomien jälkeen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asuntomarkkinoiden loppukiri tulee jo nyt

Asuntokauppa alkaa tänä vuonna tavallista terhakkaammin, mutta hiihtolomien jälkeen iskee väsähdys, kiinteistönvälittäjät ennustavat. Mutta onko lainakatolla ja veromuutoksilla oikeasti niin paljon merkitystä kodintarvitsijoiden ostohaluihin?

2.1.2013 6:01 | Päivitetty 1.1.2013 23:17

Asuntomarkkinat ovat sydäntalvella yleensä kohmeiset, mutta tänä vuonna kauppaa käydään vireämpään tahtiin. Siitä on kiittäminen maaliskuun alussa voimaan tulevaa varainsiirtoveron nousua.

Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki odottaa tammi-helmikuulle ”piirun verran” aktiivisempaa kaupankäyntiä kuin yleensä. Hän ei kuitenkaan halua liioitella veromuutoksen merkitystä, vaikka toki talokauppoja suunnittelevan kannattaa verohyöty käyttää.

Asunto-osakkeen ostajan maksama varainsiirtovero nousee maaliskuun alussa 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Lisäksi veroa maksetaan myös asunto-osakeyhtiön velkaosuudesta eikä pelkästä asunnon myyntihinnasta.

– Vanhojen asuntojen puolella sen vaikutus on aika marginaalinen, Asteljoki sanoo.

Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 asuntokauppaa, mutta Asteljoen arvion mukaan vanhoja asuntoja on neljä viidestä kauppakohteesta. Uuden asunnon hintaa vero voi nostaa tuhansia euroja, ja uuskohteiden kauppa vauhdittuikin jo viime vuoden lopulla.

Moni jää vielätarkkailemaan tilannetta

Pirteän alkuvuoden jälkeen kaupanteko tasaantunee.

Huoneistokeskuksen Asteljoki ja kiinteistönvälittäjä SKV:n toimitusjohtaja Mikko Parikka odottavat koko vuoden kauppamäärien pysyvän viimevuotisella tasollaan. Muut haastatellut ennakoivat astetta vaisumpia aikoja. 

– Jos pysytään tämän vuoden myyntivolyymeissä, voidaan olla tyytyväisiä, OPKK:n kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandberg sanoo.

Samaa ounastelee Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha.

– Kyllä meidän talousnäkymät ovat sen verran sumuisen heikot, että ainakaan parempaan tuskin mennään, Inha arvioi.

Ostovoima heikkenee, korkojen verovähennysoikeutta leikataan, arvonlisävero nousee, työttömyys kasvaa ja kuluttajien usko omaansa sekä Suomen talouteen on alamaissa, Inha luettelee.

Asuntomarkkinoilla kärsitäänkin yleisestä epävarmuudesta ja lainansaannin vaikeutumisesta.

– Iso merkitys on sillä, millä mielellä kuluttajat ovat. Helposti ajattelee, että katsotaan nyt muutama vuosi, että mihin tämä maailma menee, Open Marketin toimitusjohtaja Panu Oksanen sanoo.

Asuntokauppa seuraatyöllisyyttä

Asteljoki nimeää tärkeimmiksi asuntomarkkinoihin vaikuttaviksi tekijöiksi työllisyystilanteen ja korkotason.

– Jos ihmisillä on töitä eli kotitalouksilla kassavirtaa, on myös mahdollista hoitaa lainaa. Ja koska asuntokauppa on tarvekauppaa, kaupat tehdään kun tarve on.

Koska työttömyysluvut vaihtelevat paikkakunnittain, niin tekee myös asuntomarkkinoiden eloisuus, SKV:n Parikka huomauttaa.

Korkotaso taas pysynee matalana, mikä pitää yllä kohtuullista, joskin viime vuotta heikompaa kaupankäyntiä. Marginaalit tulevat kuitenkin nousemaan, Open Marketin Oksanen uskoo.

Kovimmin kaupat hidastuvat pääkaupunkiseudun metropolialueella, missä on työpaikkoja mutta pulaa asunnoista. Eniten hidastunee suurten asuntojen kauppa.

Lainakatto kesällävai ei ollenkaan?

Mahdollisesti voimaan tuleva lainakatto hidastaisi kauppoja entisestään. Alalla ei kuitenkaan olla yksimielisiä siitä, tuleeko rajoitus voimaan.

Ministeri Antti Tanskasen työryhmän esityksen mukaan Finanssivalvonta saisi määrätä, että lainaa voitaisiin myöntää tiukimmillaan vain 80 prosenttia asunnon hinnasta. Se vaikeuttaisi etenkin ensiasunnon ostamista, kun loppu pitäisi maksaa omista säästöistä.

Hypon Inha pitää todennäköisenä, että lainakatto asetetaan, kenties vuoden puolivälissä. Huoneistokeskuksen Asteljoki taas ei usko, että Finanssivalvonta asettaisi lainakattoa vaikka saisikin siihen oikeuden. Ruotsissa keskustellaan jo vuonna 2010 käyttöön otetun lainakaton purkamisesta, hän sanoo.

– Yleensähän lainakattoa pyritään soveltamaan tilanteissa, joissa halutaan hillitä hintojen nousua tai kotitalouksien velkaantumista. Suomessa hintakehitys on hyvin maltillista, eikä ylikuumenemisesta ole pelkoa. Suomalaisten ja ruotsalaisten velkaantumisasteesta ei voida puhua edes samana päivänä.

Suomalaisten velkaantuminen on joka tapauksessa lisääntynyt huomattavasti parissa vuosikymmenessä, Oksanen huomauttaa. Ensiasunnot ovat aiempaa suurempia ja laina-ajat pidempiä. Lainakatto rajoittaisi suomalaisten velkaantumista, mikä ei välttämättä olisi yksinomaan huono asia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?