Etujärjestöt esittävät jäsenilleen toimia taloustaantumasta selivämiseksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Älä marise, vaan pelasta Suomi!

Moni etujärjestö on valmis neuvomaan, mitä muiden pitäisi tehdä, että Suomi pelastuisi. Parempi olisi kuitenkin kysyä, mitä itse voi tehdä kotimaansa eteen. Lue, mitä eri alojen järjestöt kehottavat omia jäseniään tekemään Suomen pelastamiseksi.

7.1.2013 6:01 | Päivitetty 4.1.2013 16:45

"Älä kysy, mitä maasi voi tehdä eteesi – kysy, mitä voit tehdä maasi eteen", Yhdysvaltain entinen presidentti John F. Kennedy kehotti amerikkalaisia virkaanastujaispuheessaan vuonna 1961.

Kennedyä mukaillen Taloussanomat kysyi eri etujärjestöiltä, mitä näiden jäsenistö voi tehdä, jotta synkät ajat vältettäisiin? Lähes kaikki kehottivat suomalaisia kouluttautumaan.

Huoli Suomen tulevaisuudesta on kasvanut kautta maan. Talouden taantuma ja epävarma tulevaisuus ovat kirvoittaneet lukuisia julkisia puheenvuoroja. Toimia vaaditaan niin hallitukselta kuin työnantaja- ja palkansaajapuoleltakin.

Työmarkkinajärjestöjen rintamalinjat ovat selvät. Yksittäisten työntekijöiden vaikuttamistavat ovat erilaiset. SAK:n edunvalvontajohtajan Nikolas Elomaan mukaan työntekijöille voidaan asettaa toive, että he eivät pyrkisi ennenaikaisesti työelämästä pois.

– Että pysyttäisiin kunnossa ja pidettäisiin itsestä huolta, Elomaa sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että työelämästä on pikemmin työntöä kuin vetoa.

Elomaa penää aktiivisuutta työnhakuun. Synkkinä aikoina työntekijöiden kannattaa henkisesti varautua myös B-suunnitelmaan, jos oma työpaikka vaikuttaa olevan uhattuna. Työttömyydestä voi olla helpompi päästä yli, jos on miettinyt valmiiksi vaihtoehtoja itselleen. Myös osaamisen päivittäminen kuuluu Elomaan listaan.

– Usko tulevaan on pakko säilyttää, jos halutaan pärjätä.

Luottakaatulevaan

Usko tulevaan. Luottamus. Positiivisia kuvia. Taloustunnelmia korostavat vastaukset toistuivat etujärjestöjen puheenvuoroissa.

– Liiallinen, perusteeton pessimismi on aina pahasta. Näinäkin aikoina lähes kaikilta aloilta löytyy myös varsin hyvin menestyviä yrityksiä.  Menestyksestä kannattaa kertoa, se kohentaa yleistä tunnelmaa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo.

Suomen suurimman eläkkeensaajajärjestön Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen säestää Lindholmia. Todellisuus on moniselitteinen, liian yksinkertaistettuja puheenvuoroja pitäisi välttää.

– Arkiset selviytymistarinat voivat luoda positiivista kuvaa, eläkeläissukupolvet ovat selviytyneet uskomattomista ajoista, Salminen sanoo.

Eläkkeensaajista ei voi puhua yhtenäisenä ryhmänä. Monet eläkeläiset ovat pienituloisia, ja heidän vaikutusmahdollisuutensa taloustalkoissa ovat pienet, Suomen toiseksi suurimman eläkeläisjärjestön Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten sanoo. Kulutusta ei voi juuri kasvattaa, mutta vapaaehtoistoiminta ja yhteinen tekeminen voivat piristää.

– Pilleri pois ja mukaan kerhotapahtumaan, Hellsten kehottaa leikkimielisesti.

Vapaaehtoistyö voi parantaa luottamusta yhteiskuntaan. Julkisen palveluntuotannon korvaajaa siitä ei kuitenkaan saa tulla, Eläkeliiton Jukka Salminen sanoo.

"Koulutus onvälttämättömyys"

Kaksi ja puoli vuotta sitten elinkeinoelämä varoitti liiallisesta säästämisestä ”Älä ruoki lamaa” -kampanjallaan. Kulutustalkoisiin on vaikea osallistua, jos ylimääräisiä euroja ei taskun pohjalla hölsky.

– Opiskelijoiden tuloilla ei pystytä juuri lisäämään kotimaista kysyntää, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Mikko Valtonen sanoo.

Sen sijaan opiskelijat voivat opiskella ja tehdä työtä.

– Ilman opiskelijoiden työpanosta varsinkin kotimaisesta kysynnästä elävät palvelualat olisivat hätää kärsimässä, Valtonen kertoo.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Marina Lampinen korostaa koulutuksen merkitystä. Hänen mukaansa opiskelijat voivat tehdä tulevaisuudesta valoisamman kehittämällä osaamistaan.

– Opiskelijoilla pitää olla tulevaisuudenuskoa, meillä on hyvä koulutustaso.

Myös työttömille koulutus ja itsensä ajan tasalla pitäminen ovat välttämättömyys, Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen sanoo. Lisäksi työttömät voivat auttaa itseään ja muita osallistumalla vapaaehtoistoimintaan.

Neljän kohdanlista

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esittää palkansaajille neljän kohdan listan, joilla he voivat osallistua tulevaisuuden tekemiseen.

– Ajatella positiivisesti, tehdä työnsä hyvin, kouluttautua ja seurata aikaansa. Jos on aikonut hankkia jotain tai tehdä vaikka remonttia, sitä ei kannata lykätä, Fjäder luettelee.

Sekä Fjäder että toimihenkilöiden etujärjestön STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää pitävät tärkeänä, että työmarkkinajärjestöt ovat tekemässä ratkaisuja, joilla Suomi saadaan kasvu-uralle.Yksilötasolla Mäenpää toistaa osan Fjäderin listasta: työt pitää tehdä hyvin ja ammatillisesta osaamisesta on pidettävä huolta.

– Osaamisen ylläpitäminen on koko työuran tärkein keino omaan menestykseen ja pitkään työuraan, Mäenpää sanoo.

Työpaikkojamaa- ja metsätalouteen?

Palkansaajien, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten ponnistelut uhkaavat valua hukkaan ilman työpaikkoja. Katseet kääntyvätkin yrityksiin ja pankkeihin.

Työpaikkoja voisi syntyä ainakin maa- ja metsätalouteen. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n johtokunnan 1. puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan sekä elintarvike- että energiateollisuudessa on investointipotentiaalia.

– Nyt olisi läpimurron paikka, investointeja ja työtä on tarjolla, Marttila viittaa uusiutuvan energian tuotannon mahdollisuuksiin.

Maa- ja metsätaloustuottajilta kaivataan investointirohkeutta. Ilman rahoitusta investointeja ei voi kuitenkaan tehdä. Marttilan mukaan viitteitä on luottolamasta.

Pankkeja edustavan Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan on selvää, että pankin taseen kautta kulkeva velkarahoitus kallistuu. Tämän vuoksi pankit ovat osallistuneet vaihtoehtoisten rahoituskanavien luomiseen, Kauppi sanoo.

– Ajatellen aikaa, jolloin kasvu taas kunnolla käynnistyy, pankkien on pidettävä huolta omasta kilpailukyvystään.

Yritys: pidä huoltahenkilöstöstä

Yritysten kannattaa pitää huolta henkilöstöstään, sanovat sekä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies että Suomen Yrittäjien Timo Lindholm.

– Henkilöstön koulutus ja onnistunut liiketoiminnan uudistaminen tietenkin parantavat mahdollisuuksia hyötyä uudesta nousukaudesta, Lindholm sanoo.

Häkämiehen mukaan yritykset voivat osallistua myös syrjäytymisen ehkäisemiseen.

– On tärkeää, että yritykset pystyisivät tarjoamaan kesätyöpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja lyhyitäkin työsuhteita, koska pitkällä aikavälillä se on myös yritysten etu.

Ilman uusia tuotteita Suomen talous ei kuitenkaan ala kasvaa. Häkämiehen mukaan yritysten pitäisikin hyödyntää vuoden alussa voimaan astunutta tutkimus- ja kehitystyöhön kannustavaa verovähennystä.

– Ensimmäinen kysymys on pystyä näissä oloissa hyödyntämään kasvumahdollisuuksia maksimaalisesti, eli kehittää ja innovoida uusia tuotteita, Häkämies sanoo.

Taloussanomat haastatteli juttua varten Elinkeinoelämän keskusliittoa, SAK:ta, STTK:ta, Akavaa, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoa, Suomen Yrittäjiä, Finanssialan keskusliittoa, Suomen ylioppilaskuntien liittoa, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liittoa, Eläkeliittoa, Eläkkeensaajien keskusliittoa ja Työttömien Valtakunnallista Yhteistoimintajärjestöä. Alla olevassa grafiikassa on poimittu haastatteluissa esiin nousseita asioita. Mitä isompi teksti on, sitä useammassa haastattelussa se esiintyi. Pienimmät tekstit esiintyivät vain yksittäisissä haastatteluissa. Koulutus tai oman osaamisen kehittäminen mainittiin kahdeksassa haastattelussa.

Etujärjestöjen kehotukset | Infographics

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?