Asuntovelallinen, olet pankin takaaja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asuntovelallinen, olet pankin takaaja

Pankit saavat piilorahoitustukea valtiolta, koska valtion odotetaan tulevan apuun hädän hetkellä. Valtio on siis lopulta pankin takaaja. Harva kuitenkaan tietää, että myös pankin velalliset takaavat pankin toimintaa. Ja se tapahtuu vähemmän implisiittisesti. Sopimuskohta saattaa olla myös sinun lainaehdoissasi.

6.1.2013 6:06 | Päivitetty 6.1.2013 13:22

Pankit poikkeavat muista yrityksistä monella tapaa. Ilman pankkeja yhteiskunta ei toimisi. Toisin kuin muilla yrityksillä, pankeilla on sekä valtion että asiakkaidensa takaus.

Valtion implisiittisestä takauksesta pankeille on kirjoitettu paljon. Luottoluokittajat laskevat pankkien luottoluokituksiin oletuksen siitä, että valtio pääomittaa pankit hädän hetkellä.  Taloussanomat arvioi lokakuussa, että oletus valtion takauksesta tuo suomalaispankeille vuosittain useita miljardeja euroja piilopankkitukea alempina rahoituskuluina.

Harva kuitenkin tietää, että valtion lisäksi pankkien viimeisenä takaajana toimivat pankkien laina-asiakkaat, kuten asuntovelalliset.

Oikeudessa lainamarginaaliennostosta

Joulukuussa pankkikonserni Nordea istui Helsingin käräjäoikeuden valmistelevassa istunnossa kunta-asiakkaidensa kanssa. Varsinaisen käsittelyn on määrä olla helmikuussa.

Handelsbanken voitti vastaavan riitansa kuntien kanssa Helsingin käräjäoikeudessa viime keväänä. Kunnat ovat valittaneet hovioikeuteen, ja pääkäsittelyn on määrä olla kesäkuussa 2013.

Pankit ja kunnat kiistelevät oikeudessa siitä, onko pankeilla ollut oikeus nostaa kuntien lainamarginaaleja sen jälkeen, kun pankkien varainhankinnan kustannukset nousivat finanssikriisin takia. Toisin sanoen: missä tapauksessa pankeilla on oikeus siirtää toimintansa kallistumisen kulut vanhoille asiakkailleen?

Sopimuspykälien tulkinta jää asianajajille ja tuomioistuimille. Oikeus lainamarginaalien nostoon ei koske ainoastaan kuntalainoja. Sama pykälä sisältyy ainakin Nordealla yleisiin lainaehtoihin.

Asuntovelallinen onpankin takaaja

Nordealla yksityishenkilön velan yleisissä ehdoissa sanotaan seuraavaa:

Pankilla on oikeus korottaa velasta perittävää korkoa, jos pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden säilyttäminen riittävällä tasolla sitä edellyttää. Pankki voi korottaa korkoa korkeintaan vastaamaan pankin korotusajankohtana tarjoamista vastaavista luotoista perittävää korkoa. Korkoa tai korkomarginaalia voidaan korottaa aikaisintaan, kun kolme vuotta on kulunut luottosopimuksen tekemisestä. Pankki ilmoittaa koron muutoksesta kirjallisesti vähintään kolme kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Velallisella on tällöin oikeus irtisanoa luotto ilman luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittäviä kustannuksia ja myös kesken koronmääräytymisjakson. Jos peruste koron korotukselle lakkaa, korko lasketaan sille tasolle, jolla korko olisi alun perin sovitun korkoehdon mukaan.

Kohta on peräisin pankkialan malliehdoista, ja se oikeuttaa nostamaan lainamarginaaleja, jos pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden säilyttäminen sitä edellyttää. Ehto on tiukempi kuin kuntien lainoissa, mutta yhtä kaikki, se oikeuttaa pankkeja nostamaan marginaaleja tarpeen vaatiessa.

Nordean henkilöasiakkaista ja markkinoinnista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen kertoo, että kyseistä yksityishenkilöiden lainaehtojen kohtaa ei ole käytetty koskaan.

– Tämän pykälän käyttäminen edellyttäisi vakavaa pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden heikkenemistä. Milloin ehdot käytännössä täyttyisivät, on vaikea määritellä, koska tässä tilanteessa ei mikään pankki ole Suomessa koskaan ollut. Tämän ehtopykälän käyttämisen perusteet edellyttävät Finanssivalvonnan hyväksyntää, Laine-Tolonen sanoo.

"Kantapohdinnassa"

Pankin pysyminen pystyssä on sekä asiakkaiden että omistajien etu. Lainamarginaalien nosto voi olla perusteltua, jos pankin rahoitusolosuhteet muuttuvat radikaalisti. Mutta kannattaako pankki pitää pystyssä hinnalla millä hyvänsä?

Taloussanomat kysyi pankkeja valvovalta Finanssivalvonnalta, milloin yksityishenkilöiden kohdalla täyttyvät olosuhteet, jolloin pankki voi nostaa vanhojen lainojen marginaalia? Koska pankkien luottoluokitukseen vaikuttaa valtion luottoluokitus, Taloussanomat myös kysyi, onko pankeilla oikeus siirtää kohonneet rahoituskustannukset asiakkailleen, jos valtion luottoluokitus laskee?

Finanssivalvonnasta vastataan, että sillä ei ole asioihin vielä valmista kantaa. Finanssivalvonnan mukaan kannan muodostaminen on pohdinnassa. Peruslähtökohta kuitenkin on se, että pankki ja asiakas sopivat keskenään oikeudesta marginaalimuutokseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?