Iso-Masa STX:n ahdingosta: Härskiä peliä korealaisilta

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarinkangas pelkää, että jos STX Finlandin Turun telakka ei saa rahoitusta risteilijätilaukselleen, isku on kohtalokas koko laivanrakennusalalle.


Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarikangas on seurannut synkein mielin STX Finlandin kamppailua risteilijätilauksesta.

Iso-Masaksi nimetty voimahahmo nousi aikanaan koko kansan tietoisuuteen rakennettuaan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesän raunioille Masa-Yardsinsa.

Yhtiö muuttui sittemmin Kvaerner Masa-Yardsiksi siirryttyään norjalaisyhtiön tytäryhtiöksi. Eteläkorealaisten omistukseen STX Europe siirtyi 2008–2009. Saarikangas ei ole kymmeneen viime vuoteen ollut enää telakan palveluksessa, eikä sano tuntevansa tilanteen yksityiskohtia kuin mediasta.

– Tarvitsemme nämä työpaikat. Tuntuu todella pahalta, Saarikangas sanoo Taloussanomille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saarikangas sanoo, että hänen syyttävä sormensa ei osoita hallitusta vaan korealaisia.

– Korealainen omistaja ei nyt ota vastuuta. Ensin he tulivat tänne torvet soiden kertomaan, että heistä tulee maailman suurimpia risteilylaivojen rakentajia. Jos he haluavat suomalaisen telakkateollisuuden pitää pystyssä, niin nyt olisi aika ottaa vastuu.

Saarikankaan mukaan tarvitaan isompi muskeli, ei valtiolta, vaan emoyhtiöstä, jonka tase on niin suuri, että sillä on varaa takauksen antamiseen. Turun STX:n emoyhtiöllä Korean STX:llä olisi ”varaa vaikka Suomen valtion takaamiseen", mutta ”jos halua siihen ei ole, silloin loppuvat keinot”.

– Aikoinaan meillä oli tätä varten Kvaerner, joka suuren kaupan tullessa antoi takauksen osalle lainaa.

”Hallitusta sitovat
vientilait”


Saarikangas pelkää Meriteollisuus ry:n tavoin, että risteilijätilaus uhkaa lipua Ranskaan. STX omistaa ranskalaisesta Saint-Nazairesta enemmistön, Ranskan valtio 33 prosenttia. Suomen telakan STX omistaa kokonaan.

–  No, he [korealaiset] yrittävät tietenkin vedättää, että mennään sitten Ranskaan, kun Ranskan valtio antaa apua. Jos heillä on vaihtoehtona rakentaa laiva siellä niin, että joku muu hoitaa viulut, niin bisnesmies katselee aina rahan perään. Tämä on raakaa peliä, Saarikangas sanoo.

– Tilauksen siirtyminen on todellinen realiteetti, ja minä pitäisin sitä melkeinpä kuoliniskuna tälle teollisuudelle, jota olin itse luomassa.

Saarikankaan mukaan Suomen hallitus ei ole ollut haluton auttamaan, vaan valtiota sitoo vientilainsäädäntö.

STX:n telakka on tehnyt tappiota viime vuodet. Finnveran säännöissä sanotaan, että Finnvera ei saa antaa lainaa yritykselle, joka tuottaa tappiota. Saarikankaan mukaan laki on tässä suhteessa selkeä.

– Hallitus ja Finnvera ovat hyvin pitkälle tulleet vastaan [telakan auttamiseksi], mutta meillä on [teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö] OECD:n säännöt, jotka kieltävät tiettyjen tukien antamisen.

Moni valtio, kuten Ranska ja Italia, ei piittaa Saarikankaan mukaan säännöistä, vaan antaa tarvittavan takuun riippumatta siitä, onko telakka kannattava vai ei.

– Me suomalaiset noudatamme lakia.

Saarikangas pyytäisi
teollisuudelta rahat


Royal Caribbeanin risteilijätilauksen kokonaisarvo on yli miljardi euroa. STX Finland on saanut yli sadan miljoonan euron pääoman korealaiselta emoyhtiöltä STX:ltä ja suomalaisilta yksityisiltä tahoilta. Paketin kolmas lohko tulisi Suomen valtiolta, jolta STX Finland pyytää noin 50 miljoonan euron takausta.

Perinteisesti rahoitus on hoidettu maailmalla siten, että vientiluottoyritysten, kuten Finnveran, kautta valtio lainaa telakalle rahaa. Siinä vaaditaan vakuuksia, mutta jos on vakavarainen telakka, sen varat riittävät. Rahaa lainataan takauksia vastaan, ja lainalle jonka Finnvera maksaa, telakka maksaa korkoa.

Saarikangas oli itse luomassa Finnveran vientiluotusjärjestelmää, ja vaikutti alaan kansanedustaja-aikanaan 2003–2007.

– Laivanrakennus on perinteisesti, kuten tässäkin tapauksessa rahoitettu niin, että maksetaan 10–20 prosenttia rakentamisen aikana, ja loput sitten kun laiva valmistuu. Telakka joutuu rahoittamaan rakennusaikaisen rahantarpeensa.

– Tämä on kautta maailman ollut toimintatapa, mutta sitten löytyy maita, jotka eivät välitä tästä, hän sanoo.

– Jos tämä olisi minun aikanani tapahtunut, olisin lähtenyt hattu kourassa lähtenyt keräämään suomalaiselta teollisuudelta rahaa. Noin 75 prosenttia tästä tilauksesta menee suomalaisille alihankkijoille. Se on kaupasta 750 miljoonaa.

Miksi valtio-omistajuus
ei käy?


Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

– Jos hallitus tekisi päätöksen, että lähtevät omistajaksi telakkateollisuuteen, sille ei ole esteitä laissa. Onko tämä hallituksen halu, on eri asia.

Silloin korealaisten pitäisi Saarikankaan mukaan lähteä pois, koska hallitus ei voi lähteä vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jossa toinen ei ota vastuuta.

Kaikissa kilpailijamaissa valtio on Saarikankaan mukaan vahvasti mukana telakkateollisuudessa. Näin on Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Siellä vakuuskysymykset on helpompi hoitaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    2. 2

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    3. 3

      Punnan syöksy syvenee – jo neljä ministeriä ilmoittanut erostaan

    4. 4

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    5. 5

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    6. 6

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    7. 7

      Sanoma myi sisältömarkkinoinnin liiketoimintansa Belgiassa – ostajana yrityksen perustajat

    8. 8

      Onko dieselin aika jo ohi? ”Autojen arvoissa voi tapahtua ikäviä muutoksia”

    9. 9

      Viking Linen tulos polki paikallaan – kilpailu lisää hintapaineita edelleen

    10. 10

      Danske Bank: Pörssiyhtiöt maksavat ennätysosingot ensi keväänä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    3. 3

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    4. 4

      Onko dieselin aika jo ohi? ”Autojen arvoissa voi tapahtua ikäviä muutoksia”

    5. 5

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    6. 6

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    7. 7

      Kommentti: Yksi kuva kertoo, miksi Italian velka on Suomenkin ongelma

    8. 8

      Danske Bank: Pörssiyhtiöt maksavat ennätysosingot ensi keväänä

    9. 9

      Professori: Dieselin verotusta on uudistettava ennen pitkää

    10. 10

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    3. 3

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    4. 4

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    5. 5

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    6. 6

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    7. 7

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    8. 8

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    9. 9

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    10. 10

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    11. Näytä lisää