Iso-Masa STX:n ahdingosta: Härskiä peliä korealaisilta

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarinkangas pelkää, että jos STX Finlandin Turun telakka ei saa rahoitusta risteilijätilaukselleen, isku on kohtalokas koko laivanrakennusalalle.


Suomalaisen telakkabisneksen legenda, vuorineuvos Martin Saarikangas on seurannut synkein mielin STX Finlandin kamppailua risteilijätilauksesta.

Iso-Masaksi nimetty voimahahmo nousi aikanaan koko kansan tietoisuuteen rakennettuaan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesän raunioille Masa-Yardsinsa.

Yhtiö muuttui sittemmin Kvaerner Masa-Yardsiksi siirryttyään norjalaisyhtiön tytäryhtiöksi. Eteläkorealaisten omistukseen STX Europe siirtyi 2008–2009. Saarikangas ei ole kymmeneen viime vuoteen ollut enää telakan palveluksessa, eikä sano tuntevansa tilanteen yksityiskohtia kuin mediasta.

– Tarvitsemme nämä työpaikat. Tuntuu todella pahalta, Saarikangas sanoo Taloussanomille.

Saarikangas sanoo, että hänen syyttävä sormensa ei osoita hallitusta vaan korealaisia.

– Korealainen omistaja ei nyt ota vastuuta. Ensin he tulivat tänne torvet soiden kertomaan, että heistä tulee maailman suurimpia risteilylaivojen rakentajia. Jos he haluavat suomalaisen telakkateollisuuden pitää pystyssä, niin nyt olisi aika ottaa vastuu.

Saarikankaan mukaan tarvitaan isompi muskeli, ei valtiolta, vaan emoyhtiöstä, jonka tase on niin suuri, että sillä on varaa takauksen antamiseen. Turun STX:n emoyhtiöllä Korean STX:llä olisi ”varaa vaikka Suomen valtion takaamiseen", mutta ”jos halua siihen ei ole, silloin loppuvat keinot”.

– Aikoinaan meillä oli tätä varten Kvaerner, joka suuren kaupan tullessa antoi takauksen osalle lainaa.

”Hallitusta sitovat
vientilait”


Saarikangas pelkää Meriteollisuus ry:n tavoin, että risteilijätilaus uhkaa lipua Ranskaan. STX omistaa ranskalaisesta Saint-Nazairesta enemmistön, Ranskan valtio 33 prosenttia. Suomen telakan STX omistaa kokonaan.

–  No, he [korealaiset] yrittävät tietenkin vedättää, että mennään sitten Ranskaan, kun Ranskan valtio antaa apua. Jos heillä on vaihtoehtona rakentaa laiva siellä niin, että joku muu hoitaa viulut, niin bisnesmies katselee aina rahan perään. Tämä on raakaa peliä, Saarikangas sanoo.

– Tilauksen siirtyminen on todellinen realiteetti, ja minä pitäisin sitä melkeinpä kuoliniskuna tälle teollisuudelle, jota olin itse luomassa.

Saarikankaan mukaan Suomen hallitus ei ole ollut haluton auttamaan, vaan valtiota sitoo vientilainsäädäntö.

STX:n telakka on tehnyt tappiota viime vuodet. Finnveran säännöissä sanotaan, että Finnvera ei saa antaa lainaa yritykselle, joka tuottaa tappiota. Saarikankaan mukaan laki on tässä suhteessa selkeä.

– Hallitus ja Finnvera ovat hyvin pitkälle tulleet vastaan [telakan auttamiseksi], mutta meillä on [teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö] OECD:n säännöt, jotka kieltävät tiettyjen tukien antamisen.

Moni valtio, kuten Ranska ja Italia, ei piittaa Saarikankaan mukaan säännöistä, vaan antaa tarvittavan takuun riippumatta siitä, onko telakka kannattava vai ei.

– Me suomalaiset noudatamme lakia.

Saarikangas pyytäisi
teollisuudelta rahat


Royal Caribbeanin risteilijätilauksen kokonaisarvo on yli miljardi euroa. STX Finland on saanut yli sadan miljoonan euron pääoman korealaiselta emoyhtiöltä STX:ltä ja suomalaisilta yksityisiltä tahoilta. Paketin kolmas lohko tulisi Suomen valtiolta, jolta STX Finland pyytää noin 50 miljoonan euron takausta.

Perinteisesti rahoitus on hoidettu maailmalla siten, että vientiluottoyritysten, kuten Finnveran, kautta valtio lainaa telakalle rahaa. Siinä vaaditaan vakuuksia, mutta jos on vakavarainen telakka, sen varat riittävät. Rahaa lainataan takauksia vastaan, ja lainalle jonka Finnvera maksaa, telakka maksaa korkoa.

Saarikangas oli itse luomassa Finnveran vientiluotusjärjestelmää, ja vaikutti alaan kansanedustaja-aikanaan 2003–2007.

– Laivanrakennus on perinteisesti, kuten tässäkin tapauksessa rahoitettu niin, että maksetaan 10–20 prosenttia rakentamisen aikana, ja loput sitten kun laiva valmistuu. Telakka joutuu rahoittamaan rakennusaikaisen rahantarpeensa.

– Tämä on kautta maailman ollut toimintatapa, mutta sitten löytyy maita, jotka eivät välitä tästä, hän sanoo.

– Jos tämä olisi minun aikanani tapahtunut, olisin lähtenyt hattu kourassa lähtenyt keräämään suomalaiselta teollisuudelta rahaa. Noin 75 prosenttia tästä tilauksesta menee suomalaisille alihankkijoille. Se on kaupasta 750 miljoonaa.

Miksi valtio-omistajuus
ei käy?


Julkisuudessa on pohdittu, että Suomen hallitus ei halua antaa telakalle pääomalainaa, koska pelkää joutuvansa omistajaksi, jos telakka kaatuu. Juuri näin kävi vuonna 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus kaatui valtion syliin.

Voisiko valtio yhtä hyvin ryhtyäkin telakkaomistajaksi, kuten kilpailijamaiden valtiot?

– Siitä konkurssista ei valtiolla voi ainakaan olla traumaa, koska minä pelastin valtion, eivätkä ne hävinneet penniäkään. Me pantiin hommat pyörimään ja saatiin laivat valmiiksi, Saarikangas muistuttaa.

– Jos hallitus tekisi päätöksen, että lähtevät omistajaksi telakkateollisuuteen, sille ei ole esteitä laissa. Onko tämä hallituksen halu, on eri asia.

Silloin korealaisten pitäisi Saarikankaan mukaan lähteä pois, koska hallitus ei voi lähteä vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jossa toinen ei ota vastuuta.

Kaikissa kilpailijamaissa valtio on Saarikankaan mukaan vahvasti mukana telakkateollisuudessa. Näin on Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Siellä vakuuskysymykset on helpompi hoitaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Taiteen Indiana Jones” teki valtavan löydön: mustasta jätesäkistä paljastui 25 miljoonan euron varastettu Picasso

    2. 2

      Brexit maksaa Britannialle 5 miljoonaa euroa tunnissa, vaikkei ole edes vielä tapahtunut

    3. 3

      Työllisyysaste 72,5 prosenttia – ”Kovin vahvoina lukuja ei voi pitää”

    4. 4

      Samsung antoi tulosvaroituksen – hinnat syöksyivät ennakoitua jyrkemmin

    5. 5

      Finnwatch: Valion alihankkija peri työntekijöiltä laittoman korkeita maksuja ja leikkasi palkkoja

    6. 6

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    7. 7

      Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni

    8. 8

      Apple rynnisti odotetusti sisältöjen kimppuun – aloittaa video-, peli- ja uutispalvelut

    9. 9

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    10. 10

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Brexit maksaa Britannialle 5 miljoonaa euroa tunnissa, vaikkei ole edes vielä tapahtunut

    2. 2

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    3. 3

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    4. 4

      Finnwatch: Valion alihankkija peri työntekijöiltä laittoman korkeita maksuja ja leikkasi palkkoja

    5. 5

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    6. 6

      Danske: Velat ja pikavipit tulleet nuorille erittäin tutuksi

    7. 7

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    8. 8

      Apple rynnisti odotetusti sisältöjen kimppuun – aloittaa video-, peli- ja uutispalvelut

    9. 9

      Valtiovarainministeriön budjettipäällikön virkaan yhdeksän hakijaa

    10. 10

      Fedin Evans: Korkojen laskemista ei voi sulkea pois vaihtoehdoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    2. 2

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    3. 3

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    4. 4

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    5. 5

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    6. 6

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    7. 7

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    8. 8

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    9. 9

      Taksien jättiselvitys paljastaa uudistuksen voittajat ja häviäjät: Hinnat nousseet ympäri Suomen, Kela-kyydeissä jopa vaaratilanteita

    10. 10

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    11. Näytä lisää