EK:n Laatunen: Eläkeikä nousee – 65 ei ehkä riitä

Elinkeinoelämän keskusliiton uusi työmarkkinapomo uskoo vahvasti, että eläkeikää saadaan pian nostettua. Hänen mukaansa korotus 65 vuoteenkaan ei kuitenkaan välttämättä riitä. Laatunen arvioi pestinsä luultavasti vain yhden neuvottelukierroksen mittaiseksi ja astuvansa sen jälkeen syrjään.

14.12.2012 18:12 | Päivitetty 14.12.2012 17:42

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) uusi työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen sanoo olevansa varma, että eläkeikä saadaan pian nousuun.

Laatusen mukaan lakisääteistä eläkeikää saadaan takuulla nostettua viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Eläkeiän nostoa vastustava rintama on hänen mukaansa silloin murtunut.

– Olen sataprosenttisen varma, että eläkeiän nousu alkaa viimeistään vuoden 2015 vaalien jälkeen. Silloin nostopäätöksellä ei varmastikaan enää ole sellaisia vastustajia, jotka pystyisivät sen kaatamaan, Laatunen sanoo Taloussanomille.

Eläkeiän nostaminen jo tällä vaalikaudella on ongelmallista siksi, että sen vastustaminen oli Sdp:n keskeinen vaalilupaus vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

– Tuosta Sdp:n kannasta johtuen on kokonaan toinen juttu, pystytäänkö eläkeiän nostamista varhentamaan [vuodesta 2015]. Olen väärä henkilö vastaamaan siihen, siihen voi vastata ainoastaan Sdp itse, Laatunen sanoo.

Hänen mukaansa toteutettavan eläkeikäratkaisun tulisi olla hyvin selkeä. Laatunen perää vähintään kahden vuoden nostoa minimieläkeikään.

– Eläkeikäratkaisun tulisi olla kansalaisten ja työntekijöiden näkökulmasta mahdollisimman ymmärrettävä. Se tarkoittaa sitä, että siinä pitää olla selvä, vuosissa ilmaistu nosto 63 ikävuodesta vähintäänkin 65 ikävuoteen, Laatunen vaatii.

Hänen mukaansa eläkeiän nostaminen 65 vuoteenkaan ei enää välttämättä riitä.

– Olen aikaisemmin sanonut, että 65 vuoden raja riittää, jos ratkaisu tehdään ajoissa. Nyt olemme hukanneet jo monta vuotta. Lisäksi on muistettava, ettei eläkeikää nosteta yhtenä päivänä, Laatunen sanoo.

Poliittisten realiteettien vuoksi eläkeiän nostaminen tapahtuu hänen mukaansa normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä, ei nopeutettuna.

– Siksi siihen pitää panna noin kymmenen vuoden voimaantuloaikataulu eli se tulee sitten vähitellen voimaan, Laatunen sanoo.

Hallituksen ja etujärjestöjentavoitteet yhdistettävä

Etenkin elinkeinoelämän ja vuorineuvoskaartin äänenpainot Suomen taloustilanteesta ovat viime aikoina olleet erittäin huolestuneita. Laatusen mielestä nyt tarvitaankin kovia toimia, sillä taloustilanne on huonontunut keväällä tehtyjen ratkaisujen jälkeen.

– Tarvitaan pelkistetty ja yksinkertainen ratkaisu, joka olisi sellainen jytky, joka kääntää uskottavuuden parempaan suuntaan ja alkaa kääntää kansantaloutta parempaan suuntaan, hän sanoo.

Laatusen mukaan tällainen ratkaisu sovittaisi yhteen hallituksen huolet työurien pidentämisestä ja kestävyysvajeesta sekä elinkeinoelämää huolestuttavat kilpailukykykysymykset.

– Ratkaisulla pitää olla suora kustannuksia hillitsevä ja leikkaava vaikutus, mutta myös vahva psykologinen vaikutus. Se pitää kokea niin, että Suomessa pannaan yhdessä asiat kuntoon. Pitäisi löytyä mahdollisimman laajasti hyväksytyt yhteiset linjaukset, Laatunen sanoo.

"EK onneuvotteluhaluinen"

Palkansaajajärjestöt ovat suhtautuneet EK:n viimeaikaisiin avauksiin muun muassa palkkojen alennuksista ja viikkotyötuntien lisäämisestä vastahakoisesti. Laatusen mukaan kinastelu on normaalia.

– Ainahan työmarkkinapolitiikkaan on kuulunut kauhistelu ja suhteiden kärjistyminen, kun toinen osapuoli esittää jotain vähemmän miellyttävää, hän sanoo.

Laatusen mukaan vaikea tilanne vaatii voimakkaita avauksia.

– Tilanne on kansantalouden näkökulmasta niin hankala ja vakava, että uskon palkkojen jäädytyksistä tai jopa alennuksista, työajan pidentämisestä ja eläkeiän nostosta neuvoteltavan, hän sanoo.

– Eiväthän nämä varmasti kaikki toteudu, mutta en näe mahdolliseksi sellaista ratkaisua, jossa ei ole näitä ainesosia ollenkaan. Sehän olisi todella näpertelyä ongelmiin verrattuna.

Laatusen mukaan EK kykenee tulemaan vaatimuksissaan vastaan samalla tavalla kuin muutkin.

– Totta kai EK on neuvotteluhaluinen. Eihän mitään linjauksia synny, ellei puolin ja toisin olla vilpittömällä mielellä. Ratkaisujen pitää kuitenkin tapahtua ilman, että vesitetään itse asioita, hän sanoo.

Suomessa on perinteisesti pystytty tekemään vaikeissa tilanteissa hyvinkin poikkeuksellisia työmarkkinaratkaisuja. Laatusen mukaan EK tulee pitämään kiinni neuvotteluperinteestä. Hänen edeltäjänsä Jukka Ahtelan sovitteleva linja työurien pidentämistä pohtivassa työryhmässä tulee jatkumaan.

– Eihän tämä mitään sanelupolitiikkaa ole koskaan ollut, Laatunen sanoo.

Yhden neuvottelukierroksentyömarkkinapomo

EK:n viimeaikaiset henkilömuutokset ovat kielineet kovan linjan miesten nostamisesta eturiviin ennen seuraavaa työmarkkinakierrosta. Hallitusta tuli johtamaan Ilpo Kokkila, toimitusjohtajaksi värvättiin Jyri Häkämies ja nyt työmarkkinapomoksi nostettiin kaiken nähnyt konkari Laatunen.

Laatunen myöntääkin, että hänet nimitettiin tehtäväänsä nimenomaan seuraavia neuvotteluja varten.

– Ajattelen tämän niin, että minut on todennäköisesti valittu seuraavaa neuvottelukierrosta varten, ja panostan siihen täysillä, hän sanoo.

Kun työ on tehty, 62-vuotias Laatunen saattaa astua syrjään nopeastikin. Hän on ollut työnantajaleirissä töissä 39 vuotta.

– En varmastikaan jatka sen jälkeen hirveän pitkään. En aio jäädä tänne tulpaksi. Nuorempien ei tarvitse sitä pelätä. Jos pitää joku luku heittää, niin tavoittelen 41 vuoden työhistoriaa, hän sanoo viitaten parin vuoden päästä tapahtuvaan vetäytymiseen.

Paljon riippuu myös siitä, miten Laatunen onnistuu tehtävässään. Lähtö voi tulla nopeamminkin.

– Jos tämä seuraava kierros menee täysin penkin alle ja pieleen, niin sitten pitää itse vetää johtopäätökset, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?