EU-huippukokouksen anti jäänee pankkivalvontaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU-huippukokous päättyy – päättyykö kuripolitiikka?

EU-huippukokous päättyy tänään Brysselissä. Kokouksen konkreettinen anti rajoittunee yhteiseen pankkivalvontaan. Lisäksi kokouksessa on keskusteltu esityksistä EU:n ja euroalueen talousyhteistyön syventämiseksi. Vielä kesällä keskustelussa oli talouskasvu ja työllisyys.

14.12.2012 8:14 | Päivitetty 14.12.2012 8:12

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy tviittasi olevansa "erittäin tyytyväinen", kun sopu Euroopan unionin yhteisestä pankkivalvojasta varmistui varhain torstaina. Yhteistä pankkivalvontaa on kiitelty laajasti Suomessa ja ulkomailla, mutta valvontasovun takaa näkyy useita kysymysmerkkejä.

Pankkien kohdalla keskeinen kysymys liittyy kriisinhallintamekanismin perustamiseen. EKP on määrä alkaa valvoa pankkeja maaliskuussa 2014. Valvonta ilman toimivaltuuksia pankkien alasajamiseksi on kuitenkin vaillinainen, eikä pelkällä valvonnalla pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys katkea.

Pankkiunioni ei myöskään puutu eurooppalaispankkien keskeiseen ongelmaan eli kokoon, brysseliläisen Solvayn kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Eric De Keleuneer sanoi toimittajatilaisuudessa torstaina aamupäivällä. Hänen mukaansa pankit ovat onnistuneet selittämään, että isot pankit ovat hyviä kaikille eivätkä suuret taseet aiheuta ongelmia. Tutkimukset paljastavat kuitenkin muuta, ja totuus pitää paljastaa, De Keleuneer vaati.

Professorin mielestä pankkiunionissa on paljon hyvää. De Keleuneer kuitenkin muistutti, että valvojat epäonnistuivat ympäri Eurooppa ennen eurokriisiä. Valvonnan vieminen EKP:hen ei takaa, että se onnistuisi sen paremmin unionitasolla.

Kaksitiekarttaa

EU-huippukokous päättyy tänään. Pankkivalvonta lienee kokouksen ainoa konkreettinen anti. Kokousta isännöivän Herman Van Rompuyn päätöslauselmaluonnoksessa on käyty läpi tukku asioita, joista pitää päättää, mutta myöhemmin.

Ennen kokousta julkaistiin kaksi esitystä EU:n ja Euroopan rahaliiton syventämiseksi. EU-komissio julkisti ehdotuksensa marraskuun lopussa. Van Rompuy tarjosi omat välineensä talousyhteistyön tiivistämiseksi reilu viikko sitten.

EU-huippukokouksessa päättäjät ovat keskustelleet molemmista ehdotuksista. Vielä lokakuussa europoliitikot esittivät toiveita, että "tiekartta" todelliseen talous- ja rahaliittoon hyväksyttäisiin joulukuussa. Nyt Van Rompuyn päätöslauselmaluonnos suhtautuu suurimpiin uudistuksiin varovaisesti. Osa esityksistä rahaliiton syventämiseksi vaatii EU:n perussopimuksen muuttamista, ja näistä esityksistä aletaan keskustella kesäkuun 2014 eurovaalien jälkeen.

Komission esitys ja Van Rompuyn raportti ovat jatkoa viime vuosien aikana solmituille sopimuksille, joissa talousvaltaa keskitetään yhä enemmän EU-komissiolle. Uudistuksia ei ole tarkoitus runnoa läpi kiireessä, eivätkä jäsenmaat liene valmiita osaan ehdotuksista edes kesällä 2014.

Suomen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) piti Ylen mukaan hopun katoamista positiivisena asiana.

Huomiotyöttömyysongelmaan?

Huomionarvoista on, että sekä komission että Van Rompuyn esitykset keskittyvät talousyhteistyön syventämiseen ja uusien sopimusten luomiseen. Vielä keväällä ja alkukesästä EU-johtajat puhuivat talouskasvusta ja työllisyydestä. Kesäkuun EU-huippukokouksessa päättäjät solmivat laajan kasvu- ja työllisyyspaketin.

Nyt huoli talouskasvusta ja työllisyydestä vaikuttaa jääneen  "tiekartan" varjoon. Esimerkiksi EU:n talouskomissaari Olli Rehn korosti talouslehti Financial Timesissa säästöpolitiikan tärkeyttä, mutta unohti mainita Kreikan ja Espanjan hälyyttävän työttömyysongelman.

Työttömyys ja talouskurjuus on Kreikassa johtanut jo vakaviin seurauksiin. Kreikkalaismedia kertoo säännöllisesti avoimesti rasistisen ja äärioikeistolaisen Kultainen aamunkoitto -puolueen muun muassa maahanmuuttajiin kohdistamasta väkivallasta.

Työttömyys ei vaikuta olevan EU-päättäjien ykköshuoli. Van Rompuyn raportissa työpaikkojen luonti kuuluu tärkeysjärjestyksessä vuoden 2014 jälkeen toteutettaviin asioihin. Päätöslauselmaluonnoksessa asiaan on kiinnitetty enemmän huomiota.

Hoppu EU:n ja euroalueen talousyhteisyön syventämiseltä on kuitenkin kadonnut. Kääntävätkö siis EU-päättäjät huomionsa kuripolitiikan institutionalisoimisen sijaan työttömyysongelmaan tänään päättyvän huippukokouksen jälkeen?

Luultavasti eivät. Vaikka Kreikan mureneva talous ja kasvava työttömyys kertovat vyönkiristyspolitiikan epäonnistumisesta, sen myöntäminen lienee vaikeaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?