Lapsiperheen kohtuullinen elämä vaatii 40 000 euroa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

40 000 euroa – sen lapsiperhe tarvitsee

Kuvituskuva
Julkaistu: 1.12.2012 6:06, Päivitetty 30.11.2012 17:45

Lapsiperheen kohtuullinen arki vaatii Suomessa 3357 euroa kuussa: runsaat 40 000 euroa vuodessa. Tähän laskelmaan on päätynyt Kuluttajatutkimuskeskus. Kohtuulliseksi katsotaan esimerkiksi, että lapsi saa pullon limsaa kerran kahdessa viikossa ja perhe käy kerran vuodessa junamatkalla, kotimaassa.

Lapsiperhettä tarkasteltiin esimerkin avulla, koska lasten ikä ja määrä vaikuttaa kulutustasoon.

– Tutkimuksessa lapsiperheessä oli kaksi lasta, joista toinen oli 10-vuotias tyttö ja toinen neljävuotias poika, kertoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas.

Perheen kohtuullinen kulutus ei tarkoittanut mitään luksuskulutusta, vaan mukaan laskettiin vain riittävä perusturvan taso. Sellainen, jolla perhe tulisi toimeen ja kokisi voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Mukana oli peruskuluja kuten ruoka, asuminen, vaatteet, kodin tavarat, terveys, hygieniatuotteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan menot. 

Yksi keskiolut kahdessa viikossa

– Alkoholia laskettiin mukaan sen verran, että joka toinen viikko olisi yksi keskiolutpullo aikuisille, Raijas kertoo.

Lapsille budjetoitiin yksi virvoitusjuomapullo joka toinen viikko sekä karkkipussi kerran viikossa.

Ruokaan budjetoitiin aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala joka päivä. Ruokamenot perustuivat ryhmätutkimukseen ja voimassa oleviin ravitsemussuosituksiin.

– Terveellinen ja monipuolinen ruokailu maksaa luonnollisesti jonkin verran enemmän kuin halvin mahdollinen ja usein yksipuolinen ruokavalio, johon erityisesti pienituloiset voivat joutua tukeutumaan, tutkimuksessa kerrottiin.

Juhlapyhien ylimääräisiä ruokahankintoja ei laskettu kohtuullisen elämisen budjettiin mukaan. Eikä syntymäpäivätarjoiluja. Matkailun ajateltiin suuntautuvan vain kotimaahan tai korkeintaan lähialueille kuten Tallinnaan.

– Vuoteen laskettiin yksi kotimaan matka eli junamatkan hinta noin 300 kilometrin päähän, kertoo Anu Raijas.

Lapsiperheen ajateltiin asuvan neljän huoneen ja keittiön asunnossa kaupungissa. Kohtuullisena pidettiin, että lapsiperheellä olisi auto, sillä suuremmissakin kaupungeissa lasten vieminen harrastuksiin on usein hankalaa ilman autoa, puhumattakaan liikkumisesta haja-asutusalueella. Lisäksi tutkimuksien mukaan suurimmalla osalla suomalaisista pariskunnista on auto käytössään.

Perheen ajateltiin olevan terve eikä esimerkiksi päivähoitomaksuja laskettu viitebudjettiin mukaan, koska summaan vaikuttaa perheen tulotaso.

Helsinkiläisperheelläkallista asumista

Koska Helsingissä asumisen kulut ovat paljon muuta maata kalliimmat, nousisi auton omistavan helsinkiläisen lapsiperheen kuukausibudjetti 3593 euroon kuussa, yli 43 000 euroon vuodessa.

Ilman autoa helsinkiläisperhe voisi vähentää summasta kuukausittain 558 euroa, joka on katsottu auton vuosimenoksi, kun sillä ajetaan 15 000 kilometriä vuodessa.

Pienessä, alle 20 000 asukkaan kaupungissa, lapsiperheen budjetti olisi puolestaan 2812 euroa, jos oletetaan, että julkista liikennettä ei käytettäisi lainkaan, vaan omaa autoa. (Lue taulukosta jutun lopusta, miten lapsiperheen budjetti jakaantuu.)

Nettiyhteys on kohtuullista

Tutkimuspäällikkö Raijaksen mukaan se, mikä käsitetään kohtuulliseksi kulutukseksi, muuttuu ajassa.

– Tavaran ja palvelujen määrä, jota pidetään kohtuullisena, lisääntyy koko ajan.

Raijaksen mukaan kyse ei ole enää vain nälän tyydyttämisestä ja siitä, että vaatteet riittävät. Kohtuullisena pidetään myös sitä, että on ihmisellä on tavaroita ja palveluita, jotka kiinnittävät hänet yhteisön toimintaan.

– Tietoliikennevälineet ovat keskeisiä. Nettiyhteys on nykyään ihan ehdoton, hän kuvailee.

Lapsiperheen kohtuullisen elämän budjettiin kuuluvat elektroniikasta televisio, digisovitin, cd-soitin (sisältää radion), kolme matkapuhelinta, kelloradio, tulostin ja kannettava tietokone.

Tukirahat eivät ehkä riitä kohtuuarkeen

Mikko Niemelän ja Anu Raijaksen tänä vuonna julkaiseman Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittävyys -tutkimuksen mukaan lapsiperheen rahat eivät riitä kohtuulliseen elämään, mikäli elatus saadaan vanhempien työmarkkinatuista, lapsilisistä ja asumistuista.

Tutkimuksen mukaan ne mahdollistavat vain 72 prosenttia viitebudjetin mukaisesta kulutuskorista.

– On oikein, kun puhutaan lapsiperheiden taloudellisesta ahdingosta. Valtaosalla lapsiperheistä menee kuitenkin ihan hyvin. Niin pitkään, kun ainakin toinen puolisoista on kohtuupalkkaisessa työssä, eläminen onnistuu, Raijas sanoo.

Hänen mukaansa lapsiperheissä kannattaa miettiä, mistä asioista voi säästää ja suosia vaikkapa kierrätystä.

– Taloudelliseen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Se mahdollistaa rahojen paremman riittävyydenkin. Isompia hankintoja kuten kodinkoneita kannattaa tehdä jaksotellen.

Artikkelissa on käytetty lähteinä Kuluttajatutkimuksen julkaisua 4-2010: Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit, jonka ovat kirjoittaneet Anna-Riitta Lehtinen, Johanna Varjonen, Anu Raijas, Kristiina Aalto ja Riepu Pakoma sekä Kelan julkaisua 80/2012: Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittävyys. Näkökulmia kohtuullisen kulutuksen määrittelyyn ja mittaamiseen, jonka ovat kirjoittaneet Mikko Niemelä ja Anu Raijas.

Asuminen vie paljon lapsiperheen budjetista

Lähde: Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 4-2010 ja taulukon päivitys Anu Raijas, Kuluttajatutkimuskeskus

Tuoreimmat osastosta