Ravinteet karkaavat pellosta

Julkaistu:

Maanviljelijä Timo Laaksosen pellot viettävät varsinaissuomalaiseen Savijokeen hennon vihreinä.


Juttu on julkaistun alun perin HS Teema 2/2008 -lehdessä.

Aurajoen sivuhaaran varsilla on kevät ja Laaksosen syksyllä kylvämä vehnä oraalla. Oraat ovat selvinneet talvesta hyvin.

Se on paitsi viljelijän myös jokien ja merenetu: oraat ehtivät imeä peltomaasta ravinteita talteen koko viime syksyn, ja nyt keväällä ne ovat heti valmiita jatkamaan kasvuaan. Talvella vehnän juuret sitoivat maata paikoilleen ja estivät sitä valumasta sateiden ja sulamisvesien mukana Savijokeen.

– Hyvä sato on ympäristönkin kannalta paras, Laaksonen tuumaa.

Siinä on vinha perä.

Mitä tarkemmin kasvit käyttävät fosforin ja typen hyväkseen ja sitovat maan peltoon, sitä vähemmän niitä karkaa vesiin.

Nollapäästöihin
ei ole pääsyä


Nollapäästöihin tai edes lähelle luonnontilaa Laaksonen ei pääse.

Se selittyy viljelyn luonteesta. Pellon tehtävä on ruokkia, kasvaa leipää ja rehua ihan toisella tavoin kuin metsän tai suon. Siksi maata raivataan ja muokataan ja lannoitetaan.

Karu muuttuu viljavaksi, mutta samalla syntyy väistämättä hukkaa.

Pellosta valuu fosforia vesiin suuruusluokaltaan noin kymmenesosa siitä, mikä sadon mukana poistuu. Sekin on kuitenkin monin verroin enemmän kuin luonnontilaisesta metsämaasta.

Puola lisää
lannoitusta


Itämereen vuonna 2000 päätyneestä typestä oli maataloudesta peräisin 40 prosenttia ja fosforista 30 prosenttia. Jos luvuista poistetaan luonnon oma kuorma – johon ihminen ei voi vaikuttaa –, maatalouden osuus typestä oli peräti yli puolet (55 prosenttia) ja fosforista yli kolmannes (36 prosenttia).

Osuuksien arvellaan lähivuosina kasvavan. Tätä selittää Puolan ja Baltian maiden liittyminen Euroopan unioniin: viljely tehostuu, ja lannoitteita, erityisesti karjanlantaa, aletaan levittää peltoon entistä enemmän. Samalla lisääntyvät päästöt vesistöihinkin.

Tukholman yliopiston tutkijat ovat apulaisprofessori Christoph Humborgin johdolla laskeneet, miten ravinnepäästöjen kävisi, jos maatalous tehostuisi koko Itämeren valuma-alueella Tanskan veroiseksi. Tanskassa on valuma-alueen maista eniten lehmiä ja sikoja hehtaaria kohden. Tehoruokinnalla eläimet myös lypsävät, lihovat ja ulostavat kovemmin kuin muualla.

Tulos oli murheellinen: typen ja fosforin päästöt Itämereen nousisivat lähes puolella. Leväntuotanto kaksinkertaistuisi.

Itämeren onneksi Puola ja Baltia jäävät luultavasti ainakin jonkin verran Tanskan maatalouden tehoista, Humborgin ryhmä arvioi. Lisäksi meren tilaan vaikuttaa toinen, suotuisa kehityskulku: jäteveden puhdistus on selvästi tehostumassa sekä uusissa jäsenmaissa että Venäjällä.

Jätevesien puhdistus puree paremmin fosforiin kuin typpeen. Yhteenvetona Humborgin ryhmä arvioikin, että Itämeren fosforipäästöt ovat vähenemässä, typpipäästöt taas maatalouden takia lisääntymässä. Muutos suosii viherleviä sinilevien kustannuksella ja voi hiljalleen näkyä niin, että sinileväkukinnot vähenevät.

Kuormitus ei
ole vähentynyt


Suomessa on jo pitkälti tapahtunut se, mikä Itämeren eteläreunalla on vasta aluillaan.

Jätevedenpuhdistamojen rakentaminen alkoi täällä toden teolla 1970-luvulla. Kului parikymmentä vuotta, ja 1990-luvulla tutkijat saattoivat sanoa, että vedet ovat puhdistuneet tehtaiden ja kaupunkien edustoilla.

– Selvä menestystarina, professori Seppo Rekolainen Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä luonnehtii.

Maataloudesta samanlaista menestystarinaa ei ole kerrottavaksi. Lannoitusmäärät ovat kyllä pienentyneet ilahduttavasti, mutta ravinnepäästöt vesiin eivät. Kun teollisuus ja yhdyskunnat ovat onnistuneet alentamaan omiaan, viljelijöiltä on kyselty välillä hyvinkin tiukkaan sävyyn, mikä mättää ja minne EU:n ympäristötuet - yli 300 miljoonaa euroa vuodessa - oikein menevät.

Päästölähteet
hajallaan


Rekolainen kehottaa kärsivällisyyteen. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet pystytään keräämään yhteen pisteeseen, puhdistamolle. Maatalouden päästölähteet sen sijaan ovat kirjaimellisesti hajallaan pitkin peltoa.

Lisäksi viljelijät ovat saaneet niskoilleen ilmastonmuutoksen ja märät talvet: kasvit eivät talvisin ravinteita juuri käytä, ja niinpä typpeä ja fosforia huuhtoutuu herkästi sateiden ja sulamisvesien matkaan.

– Ympäristöpuolella ei oikein tunnu hyväksyttävän sitä, ettei maataloudessa päästä yhtä hyviin puhdistustehoihin kuin asutuskeskuksissa muuten kuin lopettamalla koko maatalous ja metsittämällä pellot. Silloinkin aikaa menisi 50 vuotta, Rekolainen huomauttaa.

– Suunnan on kuitenkin oltava selvä. Parempaan päin, hän korostaa.

Omista nurkista huolehtimaan kannustavat myös Åbo Akademin vetämän BEVIS-tutkimuksen tulokset. Niiden mukaan Suomen – erityisesti Lounais-Suomen – maatalous vaikuttaa vain vähän koko Itämeren tilaan. Sen sijaan Saaristomerellä kotoisen maatalouden merkitys on ratkaiseva.

Maahan varastoitunut
fosforia


Maatalouden päästöihin on periaatteessa yksinkertainen ratkaisu: ei hukkaa, ei enempää fosforia eikä typpeä peltoon kuin sadon mukana poistuu.

Helpommin sanottu kuin tehty. Ensiksikin viljelijä lannoittaa hyvän, ei huonon vuoden mukaisesti, eivätkä kaikki vuodet ole hyviä: vettä tulee liikaa tai liian vähän, ja jos kasvu jää huonoksi, ravinteita jää ylen määrin peltoon odottamaan huuhtoutumista ojiin ja jokiin.

Liikaa lantaa
pelloille


Toisekseen peltomaahan on monin paikoin varastoitunut tolkuttomasti fosforia. Sitä alkoi kertyä sotien jälkeen, jolloin ruuasta oli pula ja satoja pyrittiin nostamaan ankaralla lannoittamisella.

Aluksi ohjelma olikin perusteltu, mutta kuten Rekolainen luonnehtii, se "meni 20 vuotta överiksi". 1960–1980-luvuilta periytyvät, hitaasti purkautuvat varastot selittävät osaltaan, miksi lannoitusmäärien alentuminen ei ole toistaiseksi näkynyt maatalouden vesistöpäästöissä.

Kolmanneksi eläinten lantaa käytetään eniten siellä, missä sitä on jo valmiiksi liikaa. Tähän ovat syynä tilojen kasvu ja erikoistuminen sekä alueellinen keskittyminen.

Esimerkiksi Vakka-Suomessa ja Kaakkois- Satakunnassa on toinen toisensa naapureina niin isoja sikaloita ja kanaloita, ettei peltoala millään riitä kaikelle lannalle. Silti sitä pistetään peltoon niin paljon kuin ympäristötuen ehdot vain sallivat – ja ne sallivat enemmän kuin tarpeeksi – koska eläintilallisilla ei ole oikein muitakaan vaihtoehtoja päästä lannasta eroon.

Suurimmille ja nopeimmin kasvaville sikaloille ja kanaloille jopa ympäristötuen anteliaat rajat ovat liian tiukkoja. Ne ovatkin irrottautuneet tuen piiristä ja lannoittavat vähiä peltojaan suunnilleen Hollannin malliin.

Mitä siis tehdä?

Tunnistaa pahimmat riskipellot ja yrittää saada niiden valumat kuriin; hoitaa lantaongelma; ja muistaa Timo Laaksosen periaate

– Hyvä sato on ympäristönkin kannalta paras.

Agronomi Markku Puustinen Sykestä on perehtynyt ensimmäiseen ongelmaan. Hänen laatimansa Vihma-malli osoittaa, että eroosion ja samalla ravinnepäästöjen riski kasvaa nopeasti, kun pelto käy jyrkemmäksi. Maalajeista erityisen herkkä eroosiolle on Lounais-Suomen hienojakoinen savi.

Puustinen suositteleekin pitämään Lounais- Suomen jyrkät joenrantapellot visusti kasvien peittäminä myös talvisaikaan. Paras vaihtoehto olisi hänen mukaansa nurmi, jolle ei kuitenkaan ole kysyntää: lehmiä on enimmäkseen Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla, eikä nurmea ainakaan vielä toistaiseksi käytetä bioenergian tuotantoon.

Sänki ja
suorakylvö avuksi


Lounais-Suomessa realistinen vaihtoehto voisikin Puustisen mukaan olla talviaikainen sänki sekä suorakylvö: jätetään maa syksyllä puinnin jälkeen kyntämättä ja kylvetään uudet siemenet vanhojen kasvintähteiden sekaan. Niin jokivarret voisi pitää viljelyksessä ja kuitenkin tehokkaasti hillitä peltomaan ja sen ravinteiden karkaamista vesistöihin.

Sänkeen ja suorakylvöön Puustinen yhdistäisi peltojen vähittäisen köyhdyttämisen: ei uutta fosforia, ennen kuin maan fosforipitoisuus on painunut tyydyttäväksi tai mieluummin välttäväksi.

Sika- ja kanakeskittymien lantaongelmiin ratkaisuja voisivat olla bioenergian tuotanto sekä fraktiointi, lannan jakaminen osiin. MTT ja Yara Suomi – entinen Kemira GrowHow – kehittävät molemmat menetelmiä, joilla lannan vesi, typpi ja fosfori saadaan erilleen toisistaan. Ravinteet eivät siinä mihinkään katoa, mutta pelkkää fosforia kannattaa kuljettaa kauaskin, toisin kuin lietelantaa, josta 95 prosenttia on vettä.

Viljelijät
ratkaisevat


Entä sitten hyvä sato? Saaristomeren kunnon ratkaisevat Lounais-Suomen viljelijät, ja mielellään valtaosa viljelijöistä merta auttaakin, jos avustaminen samalla lihottaa lompakkoa tai ei ainakaan sitä kovin paljon laihduta.

Timo Laaksosen valinta on ollut huolehtia peltojen kasvukunnosta. Hän kalkitsee ja salaojittaa sekä omia että vuokrapeltojaan, jotta kasvit pystyisivät käyttämään ravinteet mahdollisimman tarkkaan hyväkseen. Fosforilannoituksesta hän pidättäytyy valtaosalla pelloistaan, koska maissa on riittämiin vanhaa varastoa. Niin säästää ympäristöä ja lannoituskuluja.

Laaksonen on myös perustanut liki kaikille joenvarsipelloilleen suojavyöhykkeitä. Hän aikoo perustaa niitä vastakin, vaikka viljan hinta onkin nykyään niin hyvä, ettei erityisympäristötuki kata menetyksiä:

– Olen ajatellut, että jos antaa jotakin vapaaehtoisesti, se voi olla pitkän päälle parempi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osalle suomalaisista luvassa kymmenien tuhansien perintöpotti – ”Maaseudulta perintö saattaa olla merkittävästi vähäisempi”

    2. 2

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    3. 3

      Olli Rehn kertoo eurokriisin synkimmistä hetkistä: Eurooppa olisi voinut ajautua jopa uuteen suursotaan

    4. 4

      Kuluttaja-asiamies etsii kahden eri ”kohtuuttoman kalliin” kuluttajaluoton ottaneita – puuhaa ryhmäkannetta

    5. 5

      Kisa vuokra-asunnoista on muuttunut tuolileikiksi – ekonomisti: ”Tuoleja on aina yksi vähemmän kuin leikkiin osallistuvia”

    6. 6

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    7. 7

      Stora Enso vähentää 135 työpaikkaa maailmanlaajuisesti – taustalla Oulun tehtaan muuttaminen kartonkitehtaaksi

    8. 8

      PTT: Yksiöiden osuus uusista asunnoista kasvanut etenkin Tampereella, Turussa ja Oulussa

    9. 9

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    10. 10

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    2. 2

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    3. 3

      Isot pörssi­voitot yhdistettiin Trumpin puheisiin – pörssi ja asian­tuntijat kumosivat väitteet

    4. 4

      Olli Rehn kertoo eurokriisin synkimmistä hetkistä: Eurooppa olisi voinut ajautua jopa uuteen suursotaan

    5. 5

      Postin työriita jumittui niin pahasti, että apua tarvitaan valta­kunnan­sovittelijalta

    6. 6

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    7. 7

      Kuluttaja-asiamies etsii kahden eri ”kohtuuttoman kalliin” kuluttajaluoton ottaneita – puuhaa ryhmäkannetta

    8. 8

      Osalle suomalaisista luvassa kymmenien tuhansien perintöpotti – ”Maaseudulta perintö saattaa olla merkittävästi vähäisempi”

    9. 9

      Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff nauttii nykyisestä elämänvaiheestaan: ”Olen löytänyt itsestäni taas pikkupojan”

    10. 10

      Kisa vuokra-asunnoista on muuttunut tuolileikiksi – ekonomisti: ”Tuoleja on aina yksi vähemmän kuin leikkiin osallistuvia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    4. 4

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    8. 8

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää