Asuntolainakatto terve ilmiö - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asuntolainakatto terve ilmiö

Yhteiskunnalla on oikeus suojautua, koska se maksaa ongelmat. Vastapainoksi pitää kehittää vikkelästi vuokramarkkinoita.

14.11.2012 9:13 | Päivitetty 14.11.2012 9:05

Taas holhotaan! Asunnon ostamisesta tulee mahdottomuus. Muun muassa näin kommentoitiin, kun työryhmä ehdotti Finanssivalvonnalle valtuuksia asettaa katto asuntolainoille. Tämä tarkoittaisi, että pankki ei saisi antaa asunnon hinnan kokoista luottoa, vaan ostajan tulisi säästää osa kauppahinnasta etukäteen.

Etukäteissäästämisen ei estä asunnon ostamista, sillä ei se ole estänyt sitä ennenkään. Parikymmentä vuotta sitten oli suorastaan normaalia, että ihmiset säästivät sukan varteen ennen asuntokauppoja. Säästövaatimus ei voi olla kohtuuton, sillä ostajanhan pitää säästää joka tapauksessa yli sata prosenttia asunnon hinnasta. Myös lainan korot pitää nimittäin säästää. Uusvanhaa olisi vain se, että nyt osa säästämisestä pitäisi oikein viranomaisen vaatimuksesta tapahtua ennen kauppaa.

Lainakatto kuulostaa holhoamiselta. Eräällä tavalla se onkin sitä, sillä katto vähentää uhkaa, että asunnon ostaja ajautuu kohtuuttomiin vaikeuksiin. Kohtuuttomana voi pitää esimerkiksi 1990-luvun romahdukselle tyypillistä tilannetta, jossa ostajalla oli lainaa huomattavasti asunnon arvoa enemmän. Näin kävi siksi, että hinnat putosivat jyrkästi laman iskiessä. Tämä oli katastrofi monille, jotka joutuivat myymään asuntonsa esimerkiksi työttömyyden iskiessä.

Lainakatto ei kuitenkaan suojaa ainoastaan asunnon ostajaa, vaan yhteiskuntaa itseään. Yksittäisen kansalaisen ongelmat kaatuvat aina jotain kautta yhteiskunnan niskaan. Eli siis veronmaksajien hoidettaviksi.

Tyypillinen argumentti tätä vastaan on sanoa, että pankit osaavat parhaiten arvioida tilanteen. Suomalaispankit ovat hoitaneet asiansa ainakin kohtuullisen hyvin. Tämäkin käsitys voi tosin muuttua nopeasti, jos taloustilanne heikkenee vielä merkittävästi. Ja huomattavan heikkenemisen uhka on aito. Silloin etenkin monille nuorille voi jäädä jälleen käteen iso lainapotti ja vuokra-asunnon etsimispakko. Tilastot kertovat, että juuri nuorilla perheillä on lainaa monin kerroin tuloja enemmän.

Lainakatto hillitsee hintarallia

Lainakatto ei kuitenkaan hillitse pelkästään ylivelkaantumista. Se hillitsee myös asuntojen hintojen nousua. Kun talouskasvu oli kovaa ja työllisyys hyvä, saattoivat ostajat pelata suurilla veloilla huolettomasti. Asunnon ostaminen oli niin sanotusti varma nakki. Tästä syntyi automaatti, joka veti hintoja ylös reippaalla vauhdilla.

Moni tuntee hyötyneensä positiivisesta kierteestä, kun asunnon arvo on noussut. Suurimpia hyötyjiä ovat todellisuudessa rakennusliikkeet, pankit ja useita asuntoja omistavat sijoittajat. Suurimmalle osalle kansaa kova markkinanousu tuo lähinnä mielihyvää, kun muutama vuosi sitten ostettu asunto tuntuu arvokkaammalta. Arvonnousua ei voi kuitenkaan syödä, jos ainoassa asunnossa pitää asua. Lisäksi nousu haihtuu nopeasti, kun suhdanteet kääntävät peukkunsa alas.

Vuokra-asuntoja nopeasti lisää

Lainakatto on terve ajatus, mutta se synnyttää uuden haasteen. Ensiasunnon ostamista suunnitteleva ihminen joutuu asumaan vuokralla pidempään kuin oli ajatellut. Vuokralla asuminen ei sinänsä ole paha asia. Ainakin pääkaupunkiseudulla se on kuitenkin vaikeaa tai ainakin kovin kallista, koska vuokra-asuntoja on niin vähän. Siksi asuntosäästäminen on varmasti tuskallisen hidasta monelle vuokralaiselle.

Siksi asuntoluottojen lainakatto ei saa jäädä ainoaksi asuntopoliittiseksi toimenpiteeksi. Yhteiskunnan pitää kehittää vuokramarkkinoita nopeasti lainakaton vastapainoksi. Näin sekä kohtuuttoman korkea vuokrataso että asuntojen hinnat saataisiin hieman laskemaan.

Vuokramarkkinoiden kehittäminen ei ole ainoastaan nuorten etu. Myös joustavuutta toivova elinkeinoelämä hyötyy siitä, että ihmiset voivat muuttaa nopeasti työpaikan perässä paikkakunnalta toiselle. Omistusasuminen on melkoinen kahle, joka vaikeuttaa esimerkiksi työttömäksi jääneen itäsuomalaisen paperimiehen muuttoa autotehtaalle läntiseen Suomeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?