Kiinteistömaailman Hämäläinen: Asuntolainakatto jarruttaisi asuntokauppaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Asuntolainakatto ei olisi tätä päivää"

Kiinteistömaailman uuden toimitusjohtajan Seppo Hämäläisen mielestä asuntolainakattoehdotus ei ole tätä päivää. Hänen mielestään velanannon kiristäminen haittaisi etenkin ensiasunnon ostoa ja voisi jarruttaa koko asunnonvaihtoketjua.

13.11.2012 12:47 | Päivitetty 13.11.2012 13:47

Ministeri Antti Tanskasen työryhmä ehdotti viime viikolla, että Finanssivalvonta (Fiva) saisi oikeuden määrätä asuntolainoille sitovan lainakaton. Se voitaisiin asettaa jopa 80 prosenttiin, mikä tarkoittaisi, että asunnonostajalla pitäisi olla 20 prosentin omarahoitusosuus.

– Lainakattoajattelu ei ole tätä päivää, toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen sanoi Kiinteistömaailman tiedotustilaisuudessa.

Jos lainakatto olisi vaikkapa kymmenen prosenttia, opintonsa päättänyt, hyvät työpaikat saanut pari voisi ostaa puolen miljoonan euron asunnon, jos sillä olisi 50 000 euron oma pääoma.

– Sama pari ei kuitenkaan voisi ostaa 50 000 euron yksiötä kokonaan velaksi, Hämäläinen vertasi.

Korkolaskuoppiarajoitusten sijaanEsityksellä pyritään hillitsemään ylivelkaantumista. Kiinteistömaailman johtajien mielestä luottoasteen rajoittaminen ei ole oikea keino. Keskimäärin suomalaiset hoitavat asuntovelkansa säntillisesti ja pankeilla on hyvin vähän niistä johtuvia luottotappioita.

Pankit sanovat testaavansa asuntolainan ottajien maksukykyä ja mitoittavansa lainan siten, että asiakas selviytyy velastaan, vaikka korot moninkertaistuisivat nykyisestä.

Hämäläinen epäilee suomalaisten koronlaskutaitoja ja suosittelee, että rajoitusten sijaan jaettaisiin tietoa. Hän vertaa lainakattoehdosta siihen, että kiellettäisiin uiminen, koska vesi saattaa olla kylmää.

– Rajoitusten sijaan voitaisiin opettaa ihmiset uimaan, jatkoi Kiinteistömaailman varatoimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Säästäminenveisi vuosia

Hämäläisen mukaan suomalaiset asunnonostajat eivät yleensä tavoittele pilvilinnoja, vaan heidän toiveensa ovat hyvin realistisia. Nykyisin ensiasunto on tavallisimmin kaksio tai kolmio.

Etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asunnot ja vuokrat ovat kalliita, omarahoitusvaatimus lykkäisi Hämäläisen mielestä ensiasunnonostoa selvästi.

Jos Helsingissä 70-neliöistä kolmiota tavoitteleva asuu vuokralla ja pystyy säästämään 250 euroa kuukaudessa, hänen pitäisi Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän laskelman mukaan kerätä rahaa liki yhdeksän vuotta.

– Säästöaikana uppoaa paljon rahaa vuokraan, Hämäläinen huomautti.

Fivan puolitoista vuotta sitten tekemästä selvityksestä ilmeni, että ensiasunnon ostajista puolet otti lainaa vähintään sata prosenttia asunnon hinnasta. Suomessa tehdään vuosittain vajaa 100 000 asuntokauppaa. Kiinteistömaailman mukaan viidennes asuntokauppaa tekevistä ostaa ensimmäistä asuntoaan.

Nykytilanteessasääntely olisi outoaAsuntomarkkinat toimivat ketjussa, jonka ensimmäinen lenkki on usein ensiasunnon ostaja. Hämäläisen mielestä ensiasunnon ostajien jarruttelu haittaisi koko ketjua, koska ihmiset eivät yleensä osta uutta asuntoa ennen kuin vanha on myyty.

Lainakaton asettaminen todennäköisesti saisi ensiasunnon ostajat tyytymään aluksi nykyistä pienempiin koteihin. Yksiö jää kuitenkin pian pieneksi. Toisen asunnon ostajan pitää jo maksaa varainsiirtoveroa.

– Muuttamiseen ja asunnonvaihtoon liittyy yllättävän paljon kiinteitä kuluja, Hämäläinen huomautti.

Lainakaton kirjaaminen lakiin ei vielä tarkoittaisi sen käyttöönottoa. Finanssivalvonta on todennut, että määräys otettaisiin käyttöön tarpeen vaatiessa, esimerkiksi hillitsemään liian nopeaa asuntolainakannan kasvua.

Hämäläinen toivoo, että viranomaiset määrittelisivät tarkemmin, missä tilanteessa lainanantoa haluttaisiin säädellä.

– Nyt markkina on hurjan tasainen ja vakaa. Olisi vaikea kuvitella, että Fiva haluaisi nyt alkaa säädellä lainanantoa, Hämäläinen sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?