Lainakatto haittaa kymmenien tuhansien kotihaaveita - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pian 70 000 asuntounelmaa voi olla säpäleinä

Kymmenillä tuhansilla perheillä olisi vaikeuksia saada lainaa kotia varten, jos suunnitteilla oleva lainakatto otettaisiin käyttöön. Ongelmia ei olisi pelkästään ensiasunnon ostajilla. Lue, keitä lainakatto uhkaisi ja minkälaisia vippaskonsteja rajoitusten kiertämiseksi luultavasti käytettäisiin.

10.11.2012 6:01 | Päivitetty 9.11.2012 17:41

Asuntolainoille asetettava katto hankaloittaa jopa kymmenien tuhansien perheiden asunnonhankintaa ja koskettaa kaikkiaan useita kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Ministeri Antti Tanskasen työryhmä ehdotti tällä viikolla, että Finanssivalvonta (Fiva) saisi oikeuden määrätä asuntolainoille sitovan lainakaton.

Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen arvioi, että suunnitteilla oleva lainakatto koskettaa useita kymmeniä tuhansia suomalaisia eli "keskikokoisen suomalaiskaupungin verran" ihmisiä.

Fivan viime vuoden keväällä tekemän selvityksen mukaan ensiasunnon ostajista puolet otti lainaa vähintään sata prosenttia asunnon hinnasta.

Suomessa tehdään vuosittain vähän alle 100 000 asuntokauppaa. Rytkösen arvion mukaan noin neljäsosassa kaupoista ainakin toinen ostajista on vapautettu varainsiirtoverosta eli he muodostavat ensiasunnon ostavan kotitalouden.

Kun mukaan lasketaan kotitalouden kaikki perheenjäsenet, lainakatto koskettaisi Rytkösen arvion mukaan kaikkiaan noin 60 000–70 000 suomalaista.

– Lainakatto ei pysäytä kokonaan lainanantoa, mutta noin 70 prosenttia ensiasunnon ostajista joutuisi ottamaan ainakin aikalisän asunnonostoon, Rytkönen sanoo.

Hän viittaa Säästöpankkiliiton hiljattaiseen tutkimukseen, jonka mukaan joka viidennelle asunnon hankinta tulisi mahdottomaksi. Yli puolen olisi ainakin lykättävä hankintaa, kunnes riittävä summa on säästetty.

Asuntosäästäminen kestäisi kohtuuttoman kauan

Helsingissä ja sen naapurikaupungeissa lainaan tarvittavan summan säästäminen olisi vaikeaa ja kestäisi kohtuuttoman kauan.

Taloussanomien selvityksen mukaan esimerkiksi helsinkiläinen joutuisi säästämään lähes kuusi vuotta yksiötä varten ja kolmiota varten lähes yhdeksän vuotta, jos säästöön jäisi kuukaudessa 250 euroa.

– Pääkaupunkiseudulla kassavirta menee vuokraan, Rytkönen sanoo. Nooa Säästöpankin asiakkaista asuntolainakatto vaikuttaisi noin puoleen asiakkaista, koska pankki toimii kalliilla pääkaupunkiseudulla.

Suomen toiseksi suurimmassa lainapankissa, Nordeassa noin kolmannes uusista asuntolainoista otetaan yli 90 prosentin luototusasteella.

– Luku on laskenut, koska olemme kiinnittäneet siihen huomiota. Katsomme ensin asiakkaan maksukykyä, sanoo Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Fiva on noin kahden vuoden ajan suositellut pankeille, etteivät ne myöntäisi lainaa yli 90 prosenttia asunnon arvosta.

"Säästämisen kulttuuri on kadonnut"

Asuntoluotottamiseen erikoistuneen Hypoteekkiyhdistyksen varatoimitusjohtaja Ari Pauna on huolissaan, että ehdotettu laki ei ota huomioon lainatiskin "elävän elämän esimerkkejä".

Ensiasunnon ostajien lisäksi lainakatto toisi ongelmia asunnonvaihtajille tai oman talon rakentajille, joiden toinen asunto on vielä myymättä. Se vaikeuttaisi myös asunnonremontoijia, joiden asunnon arvon voi olettaa nousevan peruskorjausremontin ansiosta. Lisäksi ehdotus ei huomioi lainkaan muita täysin velattomia asuntovakuuksia.

Pankeissa ei vastusteta ennakkosäästämistä asuntoa varten. Hypon Pauna huomauttaa, että ilman omaa rahaa ostajat joutuvat ensimmäisinä vaikeuksiin huonoina aikoina.

– Suomesta on kadonnut ennakkosäästämisen kulttuuri.

Pauna pitää erikoisena, että Suomessa saa Visa-luottokortin 15-vuotiaana, mutta asuntosäästämiseen tarkoitetun ASP-tilin voi avata vasta 18-vuotiaana. ASP-alaikärajan laskeminen lisäisi Paunan mukaan merkittävästi ennakkosäästämiselle varattua aikaa.

Uhkana 20 000 euron pikavipit

Pankinjohtajat arvioivat, että lainakatto lisäisi säästämistä ja perheen sisäisiä lainoja sekä synnyttäisi ehkä uudet "vippimarkkinat".

– Lainakatosta seuraisi hetkellisesti, että lainoja myönnetään vähemmän. Säästämisen merkitys korostuisi pidemmällä aikavälillä, joka on kannatettavaa. ASP-laina on hyvä vaihtoehto, Nordean Laine-Tolonen sanoo.

Ruotsi otti 85 prosentin lainakaton käyttöön syksyllä 2010. Lisäksi pankit voivat lainata asiakkaalle viisi prosenttia asunnon arvosta. Tämä niin sanottu topplån voi olla vakuudeton tai sen vakuutena voi olla muu kuin asunto. Sen maksuohjelma on tiukempi kuin asuntolainan.

Rajoitus on johtanut siihen, että vanhemmat usein avustavat säästösummassa tai jopa ottavat osan lainasta omiin nimiinsä. Se on myös vähentänyt selvästi alle 25-vuotiaiden lainanottajien määrää Ruotsissa.

Nooan Rytkönen arvioi, että pahimmassa tapauksessa asunnonostajien pitää ottaa kulutusluotto toiselta rahoittajalta omarahoitusosuuden rahoittamiseksi. Se ei ainakaan helpottaisi asunnonostajan velkatilannetta.

– Kahden sadan euron pikavipin sijasta lainattaisiinkin 20 000 euroa. Kulutus- ja asuntoluoton lainaaja on tiukemmassa pinteessä kuin yhdessä asuntolainassa, johon lisävakuus tulee esimerkiksi vanhemmilta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?