"Lainakatto aiheuttaisi häiriötilanteen asuntomarkkinoille"

Finanssivalvonta Fivan esittämä asuntolainojen lainakatto häiritsisi asuntomarkkinoita monin tavoin, arvioi Säästöpankkiryhmä. Jopa vuokralla asujat kärsisivät varsinkin pääkaupunkiseudulla, pankkiryhmä esittää.

30.10.2012 15:58 | Päivitetty 30.10.2012 15:53

Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen uskoo, että lainakatto hyydyttäisi asuntokauppaa, vähentäisi asuntorakentamista ja nostaisi asuntojen vuokria varsinkin pääkaupunkiseudulla.

– Käytännössä lainakatto aiheuttaisi häiriötilanteen asuntomarkkinoille, Rytkönen sanoi Säästöpankkien tiedotustilaisuudessa tänään tiistaina.

Fiva suosittelee, että asuntolainan saajalla tulisi olla asuntoa varten säästettynä vähintään kymmenen prosentin omarahoitusosuus. Lisäksi suunnitteilla on laki, jonka mukaan Fiva voisi määrätä asuntolainalle jopa 80 prosentin katon, joka määräytyisi asunnon hinnan mukaan.

Jos asunnosta pitäisi rahoittaa kymmenen prosenttia omalla rahalla, joutuisi lähes kolme neljästä ensimmäistä asuntoaan hankkivista vaikeuksiin, ilmenee Säästöpankkien tuoreesta Säästämisbarometrista.

Joka viidennelle asunnon hankinta olisi mahdotonta ja yli puolen olisi ainakin lykättävä hankintaa. Pääkaupunkiseudulla jopa neljä viidestä ensiasunnon ostajasta joutuisi harkitsemaan asunnonostosta luopumista.

”Ei toiminutRuotsissa”

Rytkönen sanoo, että periaatteessa Fivan tavoitteet ovat hyvät: ylivelkaantumisen ja asuntojen hintakuplan torjuminen. Hän ei kuitenkaan usko, että konsti sopii nykyiseen markkinatilanteeseen.

Monilla ensiasunnon ostajilla on Rytkösen mukaan riittävän hyvät tulot, jotta he voisivat ostaa asunnon omaksi ja alkaa maksaa asuntolainaa sen sijaan, että maksavat samaan aikaan vuokraa ja säästävät asuntoon.

– En ole sitä mieltä, että pankkien pitäisi lisätä lainanantoa holtittomasti, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan esimerkiksi Nooa Säästöpankissa asuntolainaa harkitsevan asiakkaan maksukyky arvioidaan etukäteen kuuden prosentin korolla ja 20 vuoden maksuajalla. Asumiskulut saavat olla korkeintaan 40 prosenttia nettotuloista.

Lisäksi asuntojen hinnat eivät ole merkittävässä nousussa tällä hetkellä, joten asuntojen hintakuplaa ei tarvitse torjua näin rankoilla keinoilla, Rytkönen kertoo.

– Jos asuntojen hinnat nousevat jyrkästi, silloin tällaista [lainakattoa] on jopa syytä käyttää. Nyt ei ole sellainen tilanne.

Ruotsissa 85 prosentin lainakatto otettiin käyttöön vuonna 2010. Säästöpankkien mukaan Ruotsin lainakatto ei ole onnistunut hillitsemään asuntojen hintojen nousua, mutta on vaikeuttanut nuorten asunnonostoa.

Rytkönen arvioi, että jos omavaraisuusvaatimus olisi Suomessa esimerkiksi korkeintaan 10 prosenttia, asuntomarkkinoilta veisi noin yhdestä puoleentoista vuotta sopeutua muutokseen. Sen jälkeen markkinat voisivat taas toimia normaalisti.

– Harva kuitenkaan kaipaa asuntomarkkinoille hätäisiä laskuja, hän huomauttaa.

Vaarana vippimarkkinatasunnon ostajille

Vaikka markkinat sopeutuisivat lainakattoon, Säästöpankkien mukaan ensiasunnon ostajat jäisivät muita huonompaan asemaan. Säästäminen kestäisi kohtuuttoman kauan, koska vuokra-asuminen on kallista varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Säästämisbarometrin mukaan reilu puolet ensiasunnon ostoa harkitsevista kertoi, että pystyisi säästämään asuntoon korkeintaan sata euroa kuussa. Sillä tahdilla esimerkiksi 200 000 euron arvoista asuntoa varten 10 prosentin omarahoitusosuuden säästäminen veisi 17 vuotta.

Rytkösen mukaan vaatimus omarahoitusosuudesta voisi jopa luoda markkinat uudenlaisille pikavippifirmoja vastaaville yrityksille, jotka myöntäisivät ensiasunnon ostajille vaadittavan summan, kohtuuttoman korkeaa korkoa vastaan.

Säästöpankin Säästämisbarometriin osallistui tänä vuonna 1594 suomalaista, jotka olivat iältään 15-vuotiaita tai vanhempia. Tutkimuksen toteutti Value Clinic syys–lokakuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?